Nuori vai vanha maapallo?

maa.jpg

Ovatko maapallo ja maailmankaikkeus iältään tuhansia vai miljardeja vuosia? Tästä kreationisteilla on erilaisia näkemyksiä. Vaihtoehtoja on useitakin:

1. Maa ja maailmankaikkeus ovat vanhoja.
2. Maa ja maailmankaikkeus ovat nuoria, mutta näyttävät olevan vanhoja
3. Maa ja maailmankaikkeus ovat nuoria ja myös näyttävät siltä, kun todisteet tulkitaan oikein
4. Maailmankaikkeus on vanha, mutta maapallo nuori

Varsin yleisen näkemyksen mukaan maailmankaikkeus ja maapallo ovat niin vanhoja kuin tutkijat yleisesti ajattelevat, ja mitä radiometriset mittaukset osoittavat. Toinen, kreationistien keskuudessa laajalti hyväksytty näkemys olettaa, että maailmankaikkeus ja maapallo ovat itse asiassa nuoria, yhtäpitävästi luomiskertomuksen kirjaimellisen tulkinnan kanssa. Jumala loi ne kuitenkin välittömästi sellaiseen tilaan, jossa ne näyttävät toiminnallisesti hyvin valmiilta (ikääntyneiltä), ja tuottavat myös mittauksissa sen kaltaisia tuloksia. Tällaisen luomistavan tarkoituksena oli saattaa Maa heti täydelliseksi ihmisen kodiksi.

Osa kreationisteista on sitä mieltä, että maailmankaikkeus ja maapallo ovat todellisuudessa nuoria, mutta joistakin (vielä heikosti ymmärretyistä) syistä nykyiset mittaukset näyttävät antavan vääriä tuloksia. He viittaavat mm. tiettyihin epäjohdonmukaisuuksiin radiometrisissä mittaustuloksissa, ja tarjoavat muita selityksiä etäiselle tähtivalolle ja muille tähtitieteellisille seikoille.

Erään uudehkon teorian mukaan maapallo on nuori, kuten luomiskertomus esittää, mutta universumi sen sijaan on vanha, aivan kuten nykyaikaiset astronomiset havainnot osoittavat. Tämän kosmologisen teorian esitti D. Russell Humpreys 1994. Hänen mukaansa mailmankaikkeus tuli esiin ns. 'valkoisesta aukosta'. Tämän, yleisen suhteellisuusteorian kanssa yhteensopivan teorian mukaan kellot maapallolla saattoivat osoittaa 24 -tuntisia päiviä, mutta ns. tapahtumahorisontin ulkopuolella kuluikin miljardeja vuosia.

1. Maa ja universumi vanhoja

.

Tämän näkemysvaihtoehdon mukaan tieteelliset mittaukset ovat ainakin lähellä oikeita. Siihen liittyy kuitenkin seuraavanlaisia ongelmia:

1. Selitysmalli antaa tahtomattaankin vaikutelman tähtien ja planeettojen evolutionaarisesta synnystä todellisena historiallisena tapahtumana. Sillä jos miljardit vuodet ovat totta, mitä muuta niiden aikana olisi voinut tapahtua kuin kehitystä? Toisaalta kreationistit kuitenkin osoittavat monia seikkoja, joiden mukaan oletukset tähtien syntymisestä puhtaasti luonnollisten prosessien kautta, elämän ilmaantumisesta ja makroevoluution 'luomis' -kyvystä sisältävät perustavaa laatua olevia ongelmia. Esim. tähtien muodostumisen esteenä nähdään kaasujen sisäisen paineen pyrkimys estää niitä kerääntymästä tiiviiksi muodostelmiksi. Evoluutiota vastaan taas puhuu mm. elämän hämmästyttävä monimuotoisuus ja suunnitelmallisuus. Tämä saa monet omaksumaan ns. teistisen evoluution (tai 'edistyvän luomisen') idean, jonka mukaan Jumala vain 'tuuppasi' kehityksen käyntiin ja ohjasi tarvittaessa sen kulkua, jotta se tuottaisi lopullisen tavoitteensa, ihmisen.

2. Yleisen evoluutiokäsityksen mukaiseen tapahtumakulkuun on vaikea sijoittaa luomiskertomuksen kuutta luomispäivää. Joitakin pintapuolisia yhtäpitävyyksiä tosin on, mutta myös monia ongelmallisia kohtia (esim. kasvien luominen ennen Aurinkoa [Genesiksen kirjaimellisen tulkinnan mukaan]). Kun evoluutio perustuu olemassaolon kamppailuun ja heikompien kuolemaan, kertoo Genesis Jumalan luoneen kaiken hyväksi. On vaikea nähdä mitään 'erittäin hyvää' siinä, että miljardeittain apinamaisia esi-isiämme olisi kuollut, jotta evoluutio viimein olisi ollut valmis tuottamaan nykyihmisen. Outoon valoon joutuisi myös se raamatun perussanoma, jonka mukaan kuolema ja rappeutuminen ovat synnin seurausta, ja että tämä kehno tilanne aikanaan korjataan ja palautetaan ennalleen.

2. Maa ja universumi nuoria, mutta näyttävät vanhoilta

Tämä on kreationistien keskuudessa hyvin suosittu näkemys. Sen mukaan Genesiksen kertomus, luettuna suoraviivaisesti ja kirjaimellisesti, on tieteellisen tarkka eikä aiheuta teologisia ongelmia. Koska Raamattua pidetään luotettavampana kuin tieteen muuttuvia käsityksiä, ei panna kovin paljon painoa sille, minkälaisia aikoja tutkijat asettavat maapallolle ja maailmankaikkeudelle.
  Tätä näkemystä on kritisoitu sanomalla, että tällainen 'suoraan valmiiksi luotu' olisi Jumalan taholta merkillistä harhauttamista. Vastaukseksi on sanottu, että olisi vielä harhaanjohtavampaa sanoa Maan olevan nuori, jos se todellisuudessa olisi vanha, ja ettei ole mitään perusteltua teologista syytä, miksi Jumala ei olisi antanut ymmärtää Maan olevan nuori, jos se todella on!

Näkemyksen tueksi esitetään mm. seuraavia seikkoja:

* Jumalan kuvaillaan luoneen ensimmäiset ihmiset suoraan valmiiksi (aikuisiksi).
* Raamattu antaa ymmärtää, että myös kasvit ja eläimet luotiin heti valmiiksi.
* Tähtien kuvaillaan luodun siten, että niiden valo näkyi välittömästi. Valo oli siten itsenäistä, lähteestä riippumatonta (in-transit)
* Valmiiksi luominen sopi Jumalan tarkoitukseen tehdä Maasta ihmiselle sopiva elinympäristö. Hän olisi voinut tehdä sen välittömästi, mutta käytti kuusi päivää tehdäkseen siitä mallin meidän viikollemme (kuusi työpäivää + lepopäivä).

Ainoa suurempi heikkous tässä näkemyksessä näyttää liittyvän supernoviin. Esim. vuoden 1987 supernova sijoittui Magellanin pilveksi kutsuttuun tähtijoukkoon, jonka on laskettu olevan 160 000 valovuoden päässä. Ilmiö olisi siten tapahtunut 160 000 vuotta sitten! Olisi perin harhauttavaa Jumalan taholta aiheuttaa tällainen näennäinen ilmiö 'seisovaan' (in-transit) valoon. Toisaalta on kuitenkin eräitä supernoviin liittyviä seikkoja, jotka näyttäisivät sopivan yhteen nuorta maapalloa puoltavien käsitysten kanssa (tästä lisää myöhemmin).

3. Maa ja universumi ovat ja myös vaikuttavat nuorilta.

Tässäkin tulkinnassa Genesiksen ilmoittamat aikamäärät voidaan hyväksyä sellaisinaan. Jotkut nuorta maapalloa/universumia kannattavat kreationistit eivät pane kovin paljon painoa toiminnallisen valmiiksiluomisen idealle. He keskittyvät niihin tieteellisisiin todisteisiin, jotka viittaavat maapallon nuoreen ikään, ja yrittävät löytää olennaisia heikkouksia niissä mittaustekniikoissa, jotka antavat päinvastaisia tuloksia. Heidän mielestään valmiiksiluomisen käsitys on selitysvoimaltaan heikko. Sillä ei ole ennustettavuutta eikä testattavuutta, joten se vain estää tekemästä perusteellisempia tutkimuksia.

Tärkeä näkökohta 'nuori Maa' -kreationismissa on vedenpaisumuksen ajoittuminen luomiskertomuksen (kirjaimellisen tulkinnan) mukaiseen aikaan n. 5000 vuotta sitten. Vedenpaisumuksen uskotaan uudelleenmuotoilleen maapallon oloja ja ulkomuotoa ratkaisevalla tavalla. Tämä pitäisi siten huomioida kaikissa maailmanlaajuisista fysikaalisista prosesseista tehtävissä laskelmissa, muuten ne eivät anna oikeita tuloksia. Esim. radioaktiiviseen hajoamiseen perustuvan ajoituksen keskeisimpiä oletuksia on, että tutkittava näyte on ollut koko elinaikansa täysin häiriintymättömässä tilassa. Se ei ole mahdollista, jos vedenpaisumus on todella tapahtunut.

Eräitä ongelmia, joille 'nuori Maa' - teorialla ei vielä ole riittävää selitystä:

1. Radiometristen ajoitusten yleinen taipumus muuttaa miljoonat vuodet miljardeiksi, ja niiden taipumus näyttää sitä vanhempaa ikää mitä syvemmälle kallioon mennään.
2. Monet globaalit prosessit viittaavat suhteellisen nuoreen ikään, mutta eivät kuitenkaan 15 000 vuoteen tai sen alle.
3. Luonnosta ei ole löydetty lyhytikäisiä, puoliintumisajaltaan alle 80 miljoonaa vuotta olevia radioaktiivisia hiukkasia. Ne ovat kaikki jo hajonneet, joten maapallo on ilmeisesti vanha.
4. Etäinen tähtivalo ja supernovat joudutaan tulkitsemaan ei-todellisiksi.

4. Universumi vanha, maapallo nuori

Tätä käsitystä edustaa Humpreys'in kosmologinen teoria, jonka lähtökohtina ovat yleinen suhteellisuusteoria, siihen liittyvä aikadilataatio ja äärellisen avaruuden hypoteesi. Sen mukaan Maa ja maailmankaikkeus syntyivät eräänlaisesta 'valkoisesta aukosta'. Kuusi päivää Maan kellolla mitattuna vei miljardeja vuosia universumin tapahtumahorisontissa. Teoria ratkaisee etäisten tähtien valon, supernovat, punasiirtymän, kosmisen taustasäteilyn ja sopii lisäksi yhteen Genesiksen kanssa. Ongelmina ovat edelleen maapallon kallioiden ja aurinkokunnan meteoriittien radiometriset iät sekä lyhytikäisten radioaktiivisten hiukkasten puuttuminen.

Humpreysin kirjan alaotsikkona on 'Ratkaisu etäisen tähtivalon ongelmaan nuoressa maailmankaikkeudessa'. Hän kiinnittää huomion 'valmiiksi luotu maailmankaikkeus' - näkemyksen pääheikkouteen, supernova -ilmiöiden olemassaoloon. Jos valo olisi luotu erikseen, riippumattomana valolähteistä, jokin 160 000 valovuoden etäisyydellä nähtävä supernova ei olisi todellinen tapahtuma, vaan Jumalan aikaansaama näennäinen ilmiö.

Humpreysin teorian pääoletukset:

1. Universumi on kooltaan rajoitettu, ja sitä ympäröi (loputon?) vyöhyke, jonka hän samastaa 'taivaanvahvuuden yläpuolella oleviin vesiin' (=jää).
2. Maa on lähellä maailmankaikkeuden keskipistettä.
3. Jumala levitti tähtienvälisen avaruuden mittaansa luomisviikon aikana
4. Tähän kului maapallon ajassa mitattuna kuusi päivää

Eräitä teoriassa esitettyjä keskeisiä näkemyksiä:

1. Maa ja koko maailmankaikkeus olivat aluksi 5 mrd vuoden ajan tiiviin vesipallon muodossa (Raamatun 'syvyys'), mustan aukon tapahtumahorisontin sisäpuolella (alueella, josta valo ei pääse ulos). Sen halkaisija oli n. kaksi valovuotta.
2. Jumala sanoi: 'Tulkoon valo', jolloin terminen ydinfuusio alkoi.
3. Suoralla interventiolla (vaikuttamisella) Jumala sai aikaan avaruuden äkillisen laajentumisen, jolloin musta aukko muuttui valkoiseksi aukoksi (mustan aukon vastakohta, jonka sisällä ei voi olla mitään)
3. Jumala erotti laajenneen avaruuden materiasta aineet Maata ja tähtiä varten
5. Valkoisen aukon tapahtumahorisontti saavutti Maan neljäntenä päivänä, sitä edeltäneiden vuosimiljardien jälkeen.
6. Ennen kuudennen päivän iltaa luomistyö oli valmis, ja Jumala pysäytti avaruuden inflatorisen laajemisen.

Maan ja maailmankaikkeuden ikä   Nuoren maapallon kreationismi


14.02.04