Nuoren maapallon kreationismi

eden.jpg

Nuoren Maan kannattajat uskovat luomiskertomuksen kirjaimellisesti. Luomispäivät olivat kukin nykyisen 24 -tuntisen vuorokauden pituisia. Kasvit ja eläimet luotiin Jumalan käskyllä suoraan valmiiksi. Maa luotiin ihmiskunnan asuinpaikaksi. Ihmiset luotiin suoraan ehkä n. 20 -vuotiaiksi aikuisiksi mieheksi ja naiseksi.

Jumala olisi voinut luoda maailman välittömästi valmiiksi, mutta käytti siihen kuusi päivää ja sitä seuraavan lepopäivän, malliksi jota voimme noudattaa. Sivumennen sanoen, seitsenpäiväinen viikko on ollut lähes yksinomaan käytössä kautta historian, vaikkei sille ole astronomista perustetta kuten vuodelle tai kuukaudelle.
 Raamatun sukupolviin perustuvien laskelmien perusteella piispa Usher sai 1650 -luvulla tulokseksi, että luominen oli tapahtunut v. 4004 eKr. Tämä laskelma on edelleen suosittu, vaikka useat nykyiset kreationistit pitävät mahdollisena sukupolvissa olevia aukkoja. Niiden olemassaolo pidentäisi luomisesta kulunutta aikaa muutamilla vuosituhansilla.

Luotu maailma oli paratiisi. Kuolemaa ei luonnossa esiintynyt, koska Jumala ei käyttänyt makroevoluutiota. Syntiinlankeemuksen jälkeen ihminen ja koko luonto joutui kirouksen alaiseksi, kuolema ja rappeutuminen alkoivat vallita. Rappeutuminen (vrt. termodynamiikan 2. laki) koskee koko universumia, joten senkin kohtalona olisi lopulta kuolla, mikäli Jumala ei puutu asioihin.
  Ensimmäisen Mooseksen kirjan luvut 1-6 kuvailevat miten koko ihmiskunta, Nooan perhettä lukuun ottamatta, tuli täyteen pahuutta. Tästä syystä vedenpaisumus hävitti maan päältä kaiken elämän, paitsi sitä, mikä oli arkiksi kutsutussa suuressa 'laivassa'. Tulvan jälkeen arkissa olevat ihmiset ja eläinlajit asuttivat maapallon uudelleen. Vedenpaisumuksen seurauksena muodostuivat nykyään nähtävissä olevat geologiset kerrostumat.

Geologisia todisteita nuoresta maapallosta.

Geologisten kerrostumien nopeasta muodostumisesta kertovat mm. seuraavat seikat:

*Fossiiliset puunrungot, jotka ulottuvat useiden kerrostumien läpi.
*Monista kerrostumista puuttuvat kaikki merkit mullasta (mikä on kasvien ja ja pieneliöiden tuottamaa ja tarvitsemaa materiaalia) sekä multaan tyypillisesti kuuluvasta eliöstöstä. Myös kerrostumien välistä multa usein puuttuu. Tämä viittaa siihen, etteivät nuo kerrostumat ole olleet kauan olemassa.
*Kerrostumissa olevat epämuodostumat; alempi kerros on usein rikkoutunut tai naarmuuntunut. Näiden epämuodostumien syntypaikkoja on voitu jäljittää, minkä tuloksena on päädytty siihen, ettei niiden muodostumisesta ole kulunut merkittävästi aikaa. Tätä tekniikka voidaan käyttää osoittamaan, että pääosa kerrostumista on syntynyt yhtenä, jatkuvana kerrostumajaksona (Morris).
*Toisin paikoin kokonaiset kalliokerrokset ovat jyrkästi taipuneet. Kovettunut kerrostuma rikkoutuisi joutuessaan väkisin taipumaan, joten niiden on täytynyt olla tuolloin vielä pehmeitä eikä siten kovin vanhoja. Myöskään itse taipumiseen ei ole voinut kulua miljoonia vuosia.
*Joissakin paikoin raja päällekkäisten, täysin erilaisten kivilajikerrosten (kuten hiekka- ja liuskekivi) välillä on hyvin jyrkkä. Tällaista ei odottaisi olevan, jos alempi kerros olisi altistunut eroosiolle, kuten pitkien ajanjaksojen myötä välttämättä tapahtuisi.
*Monin paikoin alempien kivikerroksien pinnassa on näkyvissä eläinten jälkiä sekä aaltokuvioita. Ne ovat siis ilmeisesti olleet veden alla ja peittyneet nopeasti uudella kerroksella.

Muita todisteita nuoresta maapallosta.

Jos ihminen kehittyi jo 100 000 vuotta sitten, olisiko todennäköistä, että hän oppi muodostamaan kehittyneitä yhteisöjä vasta 5 000 - 10 000 vuotta sitten? Vanhimmat sivilisaatiot näyttävät ilmaantuneen samaan aikaan eri puolilla maailmaa ja heti verraten kehittyneinä, rakentaen mm. sellaisia mahtavia rakennelmia, kuten pyramideja. Ei ole mitään näyttöä sivilisaatioiden yleisestä vähittäisestä kehittymisestä. Realistinen väestönkasvun kaava, joka huomio mm. sodat ym. vähentävät tekijät, antaa tulokseksi, että tarvitaan vain muutama vuosituhat maapallon nykyisen väkiluvun saavuttamiseksi. Myös esim. Kuun etääntymisnopeus Maasta rajaa sen iän korkeintaan 20 000 - 30 000 vuoteen.

Heliumin kerääntyminen ilmakehään viittaa n. 10 000 vuoteen. Samoin ilmakehän sisältämän radioaktiivisen hiilen muodostumiseen olisi riittänyt vain muutama vuosituhat. Samaan viittaavat suolan ja tiettyjen mineraalien kerääntyminen valtamerissä. Laskelmat haitallisten mutaatioiden rappeuttavasta vaikutuksesta eliöihin osoittavat, etteivät elämänmuodot voi olla vanhempia kuin muutama tuhat vuotta ollakseen vielä niin vapaita erilaisista virheistä ja rakennevioista.

Maan magneettikentän heikkenemisnopeudesta tehdyt mittaukset osoittavat, ettei elämä voi olla vanhempaa kuin 20 000 vuotta. Maan kiertoliikkeen vähittäinen hidastuminen viittaa sekin vain tuhansiin vuosiin. Poloniumin radioaktiivisen hajoamisen aikaansaamat ns. halorenkaat, joita löytyy graniitista, näyttävät (Robert Gentryn mukaan) viittaavan siihen, että graniitin on täytynyt muodostua nopeasti, koska poloniumin puoliintumisaika on alle kolme minuuttia.

Todisteita nuoresta maailmankaikkeudesta

*Varhaisten supernova-jäänteiden vähäisyys ja puuttuminen
*Universumin koostuminen lähes pelkästään vedystä
*Galaksien suht. ehjät kierteishaarat (ks. kuva)
*Lyhyet kiertoradat omaavien komeettojen olemassaolo
*Toriumin ja sen hajoamistuotteen (neodyymin) suhde on sama vanhoiksi ja nuoriksi luokitelluissa tähdissä
*Saturnuksen hentojen rengasrakenteiden säilyminen

tsumu.jpg
Otavan kierteisgalaksi

Supernova on tähden raju räjähtäminen. Tähtitieteellisten laskentamallien perusteella voidaan ennustaa kuinka paljon niitä pitäisi esiintyä. Alla oleva taulukko kertoo havaintojen sopivan yhteen ennusteen kanssa, jos galaksien iäksi oletetaan n. 7000 vuotta.

Supernovien ennustetut ja havaitut määrät :
Tähtisukupolvi Ennuste kun galak-
sien iäksi oletetaan
miljardeja vuosia
Ennuste kun galak-
sien iäksi oletetaan
7000 vuotta
Havaittu
I 2 2 5
II 2260 125 200
III 5000 0 0
("Creation ex nihilo" magazine, June-August 1997)

Tähdet muuttavat jatkuvasti vetyään heliumiksi. Vetyä ei voi olennaisessa määrin syntyä muiden alkuaineiden tuotoksena. Maailmankaikkeus koostuu kuitenkin lähes pelkästään vedystä, mikä viittaa sen nuoreen ikään (Fred Hoyle). Jos galaksit olisivat miljardien vuosien ikäisiä, kiertoliikkeiden mekanismien mukaan niiden kierteishaarat olisivat suuressa määrin pirstoutuneet, mutta näin ole. Auringon ja muiden tähtien sisältämän radioaktiivisen torium-232:n hajoamisesta neodyymi-142:ksi (puoliintumisaika 14 mrd v.) suoritetut mittaukset osoittavat kaiken alkuperäisen toriumin olevan yhä jäljellä. (M. Waldrop).


Nuori vai vanha maapallo?   Lisää nuoresta maapallosta.


14.02.04