Matteuksen evankeliumin ajoitus

Oxfordin Magdalen Collegen kirjastossa on vuodesta 1901 lähtien ollut kolme papyruspalasta, katkelmia kreikankielisestä Matteuksen evankeliumista. Ne oli kirjastolle lahjoittanut pastori Charles Huleatt, joka oli löytänyt palaset Egyptistä toimiessaan siellä turistipappina. Huleatt arveli tekstikatkelmien olevan peräisin noin vuodelta 200 ja eräs tutkija ajoitti ne vuoden 300 tienoille perustellen arviotaan mm. sillä, että palaset olivat peräisin sidotusta kirjasta, jollaisia alettiin tehdä vasta kolmannella vuosisadalla. Huleatt oli kirjoittanut löytäneensä lisää vanhoja tekstikatkelmia, mutta hän ei ehtinyt lähettää niitä, sillä hän kuoli Messinan maanjäristyksessä v. 1908. Samalla tuhoutuivat hänen perheensä ja koko omaisuutensa.

Tutkimuksen jälkeen papyruspalaset vietiin takaisin Magdalen Collegen kirjastoon, jossa ne olivat lähes sata vuotta ilman että kukaan olisi kiinnostunut niistä. Vasta vuonna 1994 saksalainen tutkija, professori Carsten Thiede kiinnostui Magdalenin papyruspalasista, ja alkoi perusteellisesti tutkia niitä. Hänellä oli käytössään mm. huipputarkka lasermikroskooppi, jolla tekstin saattoi viipaloida jopa 20 kerrokseen. Hän pystyi siten näkemään sellaista, mitä ei silmällä eikä tavallisella mikroskoopilla nähnyt. Tektikatkelmissa kerrottiin Maria Magdaleenan suorittamasta Jeesuksen voitelemisesta, viimeisestä ehtoollisesta ja Juudaksen petoksesta.

Koska radioktiiviset mittausmenetelmät olivat liian epätarkkoja, tekstien ajoitus oli suoritettava muilla keinoin. Tärkeä menelmä vanhojen tekstien ajoittamisessa on vertailla niitä muihin vanhoihin asiakirjoihin joiden ikä tunnetaan. Tässä tarkoituksessa Thiede lähti tutkimaan seutuja, joilta uskoi Huleattin löytäneen papyruspalaset. Thiede löysikin vanhoja käsikirjoituspalasia mm. Nahal Heveristä, "Kauhujen luolasta", jossa juutalaiset kapinalliset piileskelivät Rooman sotajoukoilta. Kirjoitusten tyyli oli pystyä, ns. unsiaalikirjoitusta, kirjaimilla oli selvät välit ja yksittäisissä kirjaimissa oli monia samoja erityispiirteitä kuin Magdalenin papyruksissa. Roomalaiset sotajoukot hävittivät paikan vuonna 135, joten sieltä löytyneet tekstit oli kirjoitettu ennen tuota aikaa.

Masadan muinaisessa linnoituksessa vuonna 1966 suoritetuissa kaivauksissa löytyi ruukunsirpale, jossa oli eräs nimi. Thiede totesi sen kirjoitetun samanlaisella tyylillä ja kirjaimilla kuin Magdalenin papyrukset. Juutalaiset valtasivat Masadan roomalaisilta v. 68 ja puolustivat sitä aina vuoteen 73, jolloin roomalaiset hävittivät linnoituksen. Magdalenin käsikirjoitus oli siis jo ajalta ennen vuotta 70.
  Myös jotkut maantieteelliset seikat puhuvat evankeliumien vanhan iän puolesta. Evankeliumeissa esim. mainitaan paikka nimeltä Filippoksen Kesarea. Tätä nimeä ei käytetty enää vuoden 62 jälkeen, jolloin roomalaiset nimesivät sen uudelleen Banias -nimiseksi sen vanhan, Pan- jumalalle omistetun nimen mukaan.

Qumranin tekstien joukosta löytyi papyruspalanen, jonka Thiede uskoi olevan Matteuksen evankeliumin luvusta 6. Siinä oli hänen mukaansa sana Kinneret eli Genesaret, kirjoitettuna samalla tyylillä kuin Magdalenin papyrus. Lisäksi, mikä tärkeintä, papyruspala oli peräisin kirjakääröstä, mikä Thieden mukaan osoitti, että varhaisimmat evankeliumitekstit kirjoitettiin papyruskääröille eikä kirjoihin, kuten oli uskottu. Qumranin yhteisö hävitettiin vuonna 68, joten kirjoitus oli siis tehty ennen tuota aikaa. Thiede päätyikin tutkimustensa perusteella uskomaan, että evankeliumit on kirjoitettu jo noin 20 vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen, ja että jo ennen sitä on voinut olla yksityisten kuulijoiden tekemiä muistiinpanoja Jeesuksen puheista ja teoista.

Jotkut tutkijat eivät kuitenkaan täysin yhtyneet Thieden tutkimustuloksiin. Tämän vuoksi tutkija Matthew D'Ancona kiinnostui niistä ja päätti seurata Thieden jalanjälkiä. Hän vakuuttui Thieden tutkimustulosten aitoudesta.
  "Evankeliumit on tarkoitettu lujittamaan ihmisten uskoa. Siihen ei kuitenkaan ole pyritty sankaritaruilla eikä tunteilevilla kuvauksilla, vaan kertomalla totuus", sanoo Thiede.
Lähes sata vuotta löytymisensä jälkeen Magdalenin papyruspalaset ovat osoittaneet että historia ja evankeliumit ovat sopusoinnussa. TV1, 19.11.2000

Lisäys 11.11.07:
Matteuksen evankeliumin aitoudesta ja varhaisesta kirjoitusajankohdasta todistaa myös juutalainen Talmud, joka eräässä kohdin lainaa tekstikatkelmia, jotka esiintyvät vain Matteuksen evakeliumissa. Asiasta kirjoittaa Israel J. Juval Jerusalemin Hebrealaisesta yliopistosta kirjassaan Passover and Easter: Origin and History to Modern Times. Hänen mukaansa rabbi Gamaliel laati kyseisen viisastelevan parodian Matteuksen evankeliumin teksteistä. Joidenkin oppineiden mielestä teksti on laadittu jo vuonna 72 tai sitä ennen.

Asiasta lisää (engl.) archive.southcoasttoday.com/daily/04-03/04-19-03/a06op041.htm

Takaisin Arkeologia-sivulle
 
 
03.05.06