Maya-kulttuurin arvoituksia



Maya-kansan kulttuurin nousu ja tuho ovat askarruttaneet tutkijoita ja antaneet pohtimisen aihetta ja aineksia mitä erilaisimmille teorioille. Ihmetyksen aiheena ovat olleet paitsi suuret, viidakon keskelle rakennetut pyramidimaiset temppelit, myös mayojen saavutukset matematiikan ja tähtitieteen alalla. Kummasteltu on varsinkin heidän kalenteriaan, joka on yhtä tarkka kuin nykyinen länsimainen, tarkkoihin tieteellisiin havaintoihin perustuva ajanlasku. Miten kansa, joka ei tuntenut pyörää, metalleja, auraa eikä teknisiä työkaluja saattoi kyetä tällaiseen matemaattiseen tarkkuuteen?

Maya-kulttuurin perusta: kirjoitustaito

Mayat saavuttivat huomattavan sivistystason ja varhaisen Amerikan korkeimman kulttuurin huolimatta siitä, että elivät erittäin vaikeissa luonnonoloissa, keskellä päälle tunkevaa aarniometsää, jossa maaperä oli köyhää ja ilmasto epäterveellistä. Sinne he rakensivat kaupunkinsa ja loivat kehittyneen tieteen, jonka matemaattiset ja tähtitieteelliset saavutukset ovat hämmästyttäneet tutkijoita. Pitkään monet ajattelivatkin, etteivät mayat ole itse pystyneet rakentamaan noita kaupunkeja ja pyramideja, vaan että ne ovat jonkin tuntemattoman kulttuurin aikaansaannosta.

Vaikka maya-kansan kehitys oli teknisesti alkeellisella tasolla, heillä oli eräs taito, joka mahdollisti korkean tieteen tason: kirjoitustaito. Kirjoitusjärjestelmä käsitti n. 400 erilaista glyfimerkkiä. Numerojärjestelmä oli pisteistä ja viivoista koostuva kaksikymmenjärjestelmä, jossa 1-4 pistettä kuvasivat ykkösiä ja viivat lukua viisi. Kolmas numeromerkki oli tyylitelty simpukankuori joka symboloi nollaa. On hämmästyttävää, että he tunsivat nollan jo ajanlaskumme ensimmäinä vuosisatoina, kun se länsimaihin tuli vasta lähes tuhat vuotta myöhemmin Intiasta palaavien arabialaisten kauppamiesten mukana. Mayoilla oli jopa kirjoja, mutta tiettävästi niistä vain kolme kappaletta on enää jäljellä. Parhaiten säilynyt on muodoltaan neljä metriä pitkä yhtenäinen nauha, joka on taitettu harmonikan palkeiden tapaan 78 sivuksi. Kirja sisältää mm. tyyliteltyjä, jumaluuksia esittäviä värillisiä kuvia ja niihin liittyviä glyfitekstejä. Sen 'paperi' on valmistettu hakkaamalla villiviikunapuun kaarnasta pois sisus ja päällystämällä kuori pehmeällä savilaastilla.

Maya-matemaatikot eivät pelänneet suuriakaan lukuja. Esimerkiksi mayain vuosi muodostuu 18 kuukaudesta, joissa kussakin on 20 päivää, sekä viidestä lisäpäivästä. Tämä 360 päivä jakso oli nimeltään tun. 20 tunia eli 7200 päivää muodostaa yhden katunin. 20 katunia tekee 144 000 päivää eli baktunin. Suurin ajanlaskullinen yksikkö oli alautun, joka on 23 040 000 000 päivää eli 63 miljoonaa vuotta. Tuo päivien luku saatiin ilmaistua kahdeksalla numeromerkillä, kun siihen kymmenjärjestelmässä tarvitaan 11 numeroa. Suurten lukujen lisäksi mayat hallitsivat myös tilastojen ja keskiarvojen käytön. Tähtiä tarkkaillessaan he olivat oppineet tekemään tarkkoja mittauksia ja toistamaan niitä pitkinä ajanjaksoina. Kirjoitustaito mahdollisti mittaustulosten muistiinmerkitsemisen ja toisaalta antoi virikkeen niiden säännölliselle tarkistamiselle. Tämän prosessin lopputuloksena syntyi sitten se ihmetystä herättävän tarkka kalenteri.

Venuksen kiertoa lähes 400 vuotta tarkkailtuaan mayat saivat sen vuosikierron kestoksi ajan, mikä poikkeaa nykyisistä laskelmista vain hieman yli tunnilla eli n. 12 sekuntia päivässä. Arvoitukseksi jää, miten he pystyivät näin tarkkoihin mittauksiin ilman ajanmittauksen välineitä. Heillä kun ei ollut edes tiimalasia tai vesikelloa, puhumattakaan heilurikellosta tai kaukoputkesta. Taivaankappaleiden tarkkailussa oli apuna ilmeisesti vain kaksi ristikkäin asetettua keppiä tai mahdollisesti tukevalla alustalla oleviin kivilohkareisiin koverrettuja 'hahloja'. Niiden kautta tähystämällä voitiin seurata esim. Venuksen asemaa Aurinkoon nähden käyttämällä apuna horisonttia ja siinä olevia maamerkkejä, (esim. teräviä vuorenhuippuja). Tämän tarkkailun myötä heille ei kuitenkaan ollut selvinnyt, että maapallo kiertää Aurinkoa. Toisaalta on hyvä muistaa, että jo samoilla seuduilla aiemmin asuneet olmeekit olivat taitavia kuvanveistäjiä ja arkkitehtejä, ja että muillakin mesoamerikan kansoilla oli enemmän tai vähemmän tarkat kalenterinsa. Esim. atsteekeilla oli kaksi kalenteria, joita käytettiin rinnakkain. Toinen perustui 365 päiväiseen aurinkovuoteen ja toinen, rituaaleissa käytetty pyhä kalenteri, 260 päivän kiertoon. Viimeksi mainittu kalenterikierto vastaa naisen raskausaikaa, mikä on saattanut olla syynä sen alkuperäiselle käyttöönotolle. Mayojen kulttuuri ei siis syntynyt tyhjästä, mutta he veivät sen eräissä suhteissa muita pidemmälle.



Tolteekkien kuvanveistotaidetta

Mistä mayat tulivat?

Antropologien yleisen käsityksen mukaan mayat, kuten muutkin varhaiset amerikan mantereen asukkaat vaelsivat asuinsijoilleen Aasiasta, Beringin salmen kautta. Aasialaisessa mystiikassa, kielissä ja kalenterijärjestelmissä löytyy tiettyjä yhtäläisyyksiä intiaanien vastaaviin järjestelmiin. Myös nolla-käsitteen tunteminen viittaa aasialaiseen alkuperään. Mayojen uskontoon mm. liittyy hindulaisuudesta ja buddhalaisuudesta tuttu usko jälleensyntymään ja sykliseen, loputtomaan ajankiertoon. Heidän maailmankäsityksensä on panteistinen: jumalallinen henki asuu kaikessa luonnossa. Maa, planeetat, Aurinko ja Kuu ovat eläviä, tajuisia olentoja. Mayojen omat perimätiedot kertovat heidän tulleen jostain kaukaa meren takaa. Nykyiset mayat kertovat usein olevansa lähtöisin Atlantikselta. Mayojen uskomukset ovat osaltaan vaikuttaneet New Age -ajatteluun, koska niissä on tiettyjä yhtäläisyyksiä. Vastavuoroisesti he ovat omaksuneet vaikutteita esoteeristen piirien henkisyydestä, josta yhtenä esimerkkinä tämä Atlantis-uskomus.

Mayojen pyramidit.

 
 

Mayakaupunkeja on viime vuosikymmeniin asti pidetty kalenterinlaatija-pappien rauhallisina asuinpaikkoina. Uudet tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet nämä käsitykset vääriksi. Mayojen historia on nyt pystytty kartoittamaan melko tarkasti johtuen uusista löydöistä ja eräiden aiemmin ongelmallisten hieroglyfien merkityksen selviämisestä. Merkittävä läpimurto oli erään Copanissa sijaitsevassa kivessä olevan hieroglyfimerkin selvitys, jonka johdosta koko kivessä oleva kirjoitus ymmärrettiin. Teksti kertoo "Lännen Valtiaasta", Ku'uk' Mo'sta, josta tuli Copanin dynastian perustaja vuonna 426 jKr. Arkeologiset todisteet viittaavat hänen saapuneen Keski-Meksikosta Teotihuacanin seudulta.

Maya- hallitsijoita pidettiin jumalina ja sitä käsitystä he pyrkivät kaikin keinoin itse vahvistamaan uhriseremonioiden ja monumentaalisten rakennelmien avulla. Hallitsija oli maailman keskipiste, josta elämän jatkuminen riippui. Nykyään tiedetään, että kaupungeissa virtasi uhrien veri. Kuolleeen kuninkaaan hengen uskottiin asustavan pyramidissa ja ns. näkykäärmeen toimivan välittäjänä sen ja kansan sekä jumalien välillä. Jotta yhteys toimisi, tarvittiin veriuhreja. Ihmiset valuttivat vertaan 'paperin' palalle, joka poltettiin yhdessä suitsukkeiden kanssa. Ylhäisten veri oli arvokasta, siksi myös kuningas vuodatti vertaan. Nämä eivät vielä riittäneet; käytiin sotia jotta saataisiin varsinkin ylhäisiä vankeja uhrattavaksi.

Mayojen kaupungit rakennettiin kaikki samojen, rituualien vaatimien kaavojen mukaan. Heillä oli rituaalinen pallopeli, jossa pelivälineinä käytettiin raakakumilla päällystettyjä pääkalloja. Joka kaupungissa oli pallokenttä, joissakin niin suuri, että siinä saattoi pyöriä satoja 'palloja' kerralla. Alueelta on löytynyt useita päättömiä ihmisjäännöksiä. Mayat uskoivat, että pallopelin ansiosta aurinko nousi aamuisin - sateet saapuivat ajallaan - taivaankappaleet asettuivat paikoilleen ja laskivat yöksi manalaan.

Vuonna 1952 löydettiin Palenquesta eräästä pyramidista sarkofagi, jonka kansi (kuva yllä) oli täynnä taidokasta piirtokirjoitusta. Erich von Däniken tulkitsi sen keskellä olevan kuvan esittävän muinaista astronauttia avaruusaluksensa ohjaimissa. Kun piirtokirjoitus on nyt selvitetty, on todettu sen kertovan Hanab Pakal -nimisestä hallitsijasta ja hänen esi-isistään. Keskellä olevassa kuvassa Pakal vajoaa alas maissinjumalan jadekaavussa ja putoaa uhrimaljan päälle ja jättimäiseen kitaan, joka kuvaa eteläistä horisonttia. Taustalla kohoaa suuri ristinmuotoinen elämänpuu, "ylösnostettu taivas". Pakal halusi näyttäytyä hautamuistomerkissään mayojen tärkeimmän luomistarun keskushenkilönä. Taru kuvaa maissinjumalan kuolemaa ja uudelleensyntymistä. Mayat luotiin tarun mukaan maissista ja maissinjumalaa palvotaan vielä nykyäänkin.

Mayojen jumalkuninkaiden kaupunkikulttuuri kukoisti vain noin 400 vuotta. Miksi kaupungit hylättiin, siitä ei ole varmaa tietoa. Todennäköisiä syitä ovat sairaudet, ravinnon puute, asumisolojen vaikeutuminen ympäristön raiskaamisen takia ja kansan kyllästyminen ylimysluokan mielivaltaan. Yhtenä syynä saattoi olla kansan pettymys hallitsijoihinsa. Nämä kun väittivät olevansa jumalia, mutta eivät pystyneet huolehtimaan edes kaupunkiensa asukkaiden toimeentulosta. Uhrikultti jatkui kuitenkin vielä jonkin aikaa kuninkaiden jälkeen shamaanipappien johdolla. ( TV1, 20.5.2000)

Merkillepantavaa ovat samankaltaisuudet mayojen, muinaisten egyptiläisten ja kaksoisvirran maiden tapojen ja uskomusten välillä: Pyramidit, joihin hallitsijat haudattiin ja joissa heidän henkensä asuivat, usko jälleensyntymään, jumalille uhraamiset - jopa ihmisuhrit, hallitsijoiden pitäminen jumalina, ristinmuotoinen elämänpuu ja välittäjänä toimiva "näkykäärme".

Parrakkaat valkoiset 'jumalat'

Mesoamerikan alkuasukkaiden keskuudessa yleisesti tunnettu tarina parrakkaista valkoihoisista miehistä tai 'jumalista' on nykytutkijoiden yleisen käsityksen mukaan keskeisiltä osiltaan vailla historiallista pohjaa oleva myytti, joka liittyy espanjalaisten valloittajien myöhempään historiaan. Tarinan leviämiseen on erityisesti myötävaikuttanut Mormonikirkko, joka arkeologisilla tutkimuksillaan on yrittänyt todistella Mormonin Kirjan historiallista paikkansapitävyyttä. Mormonien mukaan Amerikan alkuasukkaat ovat meren yli tulleita Israelin heimoja, jopa Jeesuksenkin väitetään vierailleen noilla mesoamerikan alueilla. Arkeologia on kuitenkin Mormonin Kirjan suhteen vetänyt täydellisen vesiperän. Edes Mormonikirkon omat arkeologit eivät ole löytäneet ainuttakaan Mormonin kirjassa mainittua paikkaa, eikä intiaanikielistä ole löydetty yhtäläisyyksiä seemiläisiin kieliin.

Parrakkaille Quetzalcoatlin ym. kuville on esitetty järkeenkäypiä, arkisempia selityksiä. Mayojen tekemät kuvat ovat useimmiten vahvasti tyyliteltyjä. Jumalat ja myyttiset hahmot esitetään sotilaallisissa haarniskoissa ja koristelluissa asuissa, mitkä joskus muistuttavat nykyisten astronauttien varusteita. Myyttisiä jumal-hahmoja on kuitenkin vain haluttu korostaa tällaisilla erikoispiirteillä, parta mukaan lukien. Mitä vaaleuteen tulee, tuskin espanjalaiset auringon polttamat valloittajat olivat juurikaan intiaaneja vaaleampia. Sen sijaan pohjolan viikingit tai eräiden kirjoitusten mainitsema irlantilainen pyhiinvaeltaja-munkki Brendan ehkä saattaisivat sopia kuvaan. Brendanin, joka oli erään 3000 munkkia käsittäneen luostarin johtaja, kerrotaan saaneen kutsumuksen lähteä viemään uskoa tuntemattomiin maihin. Hän viipyi matkallaan seitsemän vuotta, ja jotkut uskovat hänen käyneen myös keski-Amerikassa.

Lähteitä mm. : Ihmiskunnan historia (Valitut Palat)

Lisäys:

YLE:n TV-dokumentissa 'Maya-kulttuurin synty' (13.02.05) kerrottiin tutkijoiden uusimmista löydöistä. On todettu, että ns. klassista Maya-kautta on edeltänyt jo noin 1000 aikaisemmin alkanut, erittäin korkealle kehittynyt Maya-kulttuuri. Mayat keksivät jo varhain kalkkilaastin, jolla pyramidit, temppelit ja muut suuret rakennukset päällystettiin. Kalkkikiven polttoon tarvittiin suuret määrät puuta, mikä erään tutkijan mukaan saattoi tehdä ympäristöstä lopulta elinkelvottoman ja johtaa kulttuurin hiipumiseen. Egyptin ja mayaojen pyramideissa on eräitä merkillisiä yhtäläisyyksiä. Kummassakin sijaitsee mm. kuninkaan hautakammio ja tiettyyn tähtitaivaan suuntaan osoittavia aukkoja ja käytäviä, joiden tarkoituksena oli opastaa jälleensyntyvä kuningas oikeaan suuntaan.

Eräässä toisessa dokumentissa (03.04.08) kerrottiin, että uusinta tekniikkaa hyödyntävien, ilmasta käsin tehtävien kuvausten avulla on löydetty lukuisa joukko ennen tuntemattomia, sankan aarniometsän peitossa olevia maya-kaupunkeja valtavine pyramideineen. Useat näistä olivat satoja vuosia vanhemmalta ajalta, kuin tähän asti tunnetut, ja eräänkin maya-kuninkaan kerrottiin olleen yhtä mahtava hallitsija kuin Egyptin Ramses II aikoinaan. Valtio-käsitekin tunnettiin mayojen keskuudessa jo ennen ajanlaskumme alkua.


Lisää aiheesta:
Tzolkin, mayojen galaktinen perintö ihmiskunnalle?


22.8.02 (päivitetty 03.04.08)