Sensaatiolöytö Boliviassa

Suomalainen arkeologiryhmä on tehnyt Boliviassa merkittävän muinaislöydön, joka liittyy Etelä-Amerikassa ennen inkakulttuuria kukoistaneeseen varhaiskulttuuriin. Viime elokuussa tehty uhrihautalöytö kuuluu Bolivian merkittävimpiin ja tutkijoiden mukaan se vahvistaa mm. käsitystä siitä, että inkakulttuuri pohjasi monessa mielessä ns. Tiwanaku-kulttuuriin, joka päättyi 1100-Iukuun mennessä. Lisäksi suomalaiset arkeologit löysivät vuosikymmeniä etsityn muinaisen inkakulttuurin keskuksen, Parian.

Muinaislöydöt tehtiin Bolivian ylätasangon etelä- ja pohjoisosissa. Sensaatiomaisin löytö tehtiin alueen pohjoisosassa, noin 4 kilometrin korkeudella merenpinnasta, Titicaca-järven Parit-saaressa, josta suomalaiset löysivät lähes kaksi metriä syvästä uhrikuopasta peräti 300 kiloa Tiwanaku-kulttuurin keramiikkaa. Osa uhratuista esineistä oli ehjiä, ja ne edustavat aikansa taidokkainta käsityökulttuuria.

Löydöistä kertoi Professori Martti Pärssinen Helsingin yliopiston iberoamerikkalaisesta laitoksesta. Kenttätyöhön, etsintään ja kaivauksiin ovat osallistuneet fil. maist. Antti Korpisaari, fil.maist. Risto Kesseli ja hum. kand. Riikka Väisänen sekä kaksi bolivialaista arkeologia ja kuusi opiskelijaa.


Radiohiiliajoitusten mukaan löytyneistä keramiikkaesineistä vanhimmat ovat vuosilta 850-900 (jKr.) ja nuorimmat aivan Tiwanaku-kulttuurin päättymisen ajoilta vuosilta 1050-1100. Suomalaisten arkeologinen tutkimustyö Boliviassa liittyy Helsingin yliopiston rahoittamaan kolmivuotiseen tutkimushankkeeseen, joka aloitettiin jo vuonna 2003. Sen aikana suomalaistutkijat ovat kiertäneet noin 5 000 kilometriä Bolivian ylätasankoa ja löytäneet myös 32 ennestään tuntematonta kaupunkia tai vastaavia asuinalueita.

Uhrihaudassa vaatteita ja koruja

Elokuussa tehdyn uhrihautalöydöksen perusteella voi päätellä, millaisia vaatteita ja koruja Tiwanaku-kulttuurin edustajat ovat käyttäneet. Alueen ilmasto on niin kosteaa, ettei muinaisia vaatteita tältä alueelta ole juuri löytynyt: Sen sijaan vaatetusta on kuvattu keramiikkaesineissä. Niistä parikymmentä on täysin ehjiä, ja parhaillaan koottavan "palapelin" uskotaan tuovat mahdollisesti saman verran lisää.

- Monet näistä astioista - mm. vesilintua kantavaa uurrekasvoista miestä kuvaava pullo, ns. muotokuva-astia, korkea-arvoisia miehiä ja naisia esittävät pullot sekä pari veistoksellisia kondori-astioita kuuluvat upeimpien koskaan löydettyjen Tiwanaku-keramiikkaesineiden joukkoon, arvioi muinaislöydön kaivauksia johtanut Antti Korpisaari.

Inkakulttuurin kadonnut kaupunki

Sensaatiomaisen muinaislöydöksen lisäksi suomalaistutkijat löysivät Bolivian ylätasangon eteläosasta vuosikymmeniä etsityn inkakulttuurin eteläisen keskuksen,
- Kuluvan vuoden kesä-heinäkuussa saatiin lisäksi kerättyä uutta tietoa inkavaltakunnan (n. 1450-1532 jKr.) tärkeistä hallinnollisista keskuksista Pariasta ja Tambo Viejosta eli Oma Porcosta. Varsinkin tutkimuksiamme Pariassa voi pitää erittäin merkittävinä, sillä saimme tänä vuonna varmistettua tämän "kadonneen kaupungin" muinaisen sijaintipaikan, kertoi professori Pärssinen. Paria oli inkavaltakunnan eteläinen keskus Ecuadorin nykyisen pääkaupungin Quiton ollessa sen pohjoinen keskus. Varsinainen inka-pääkaupunki oli Perussa sijaitseva Cusco. Espanjalaisvalloittaja Diego de Almagro kuitenkin siirrätti Parian uuteen paikkaan jo vuonna 1535.

- Vuosien varrella alkuperäisen Parian sijainnista on esitetty monenlaisia ajatuksia, mutta vasta tutkimusryhmämme monitieteiset tutkimukset osoittivat erään näistä teorioista oikeaksi, totesi professori Pärssinen. Tästä tutkimuksesta vastasivat suomalaiset Pärssinen, Kesseli ja bolivialainen arkeologi Juan Faldin.

Tiwanaku-kulttuurin nousu ja tuho

 
  1. Tiwanaku-kulttuuri syntyi nykyisen Bolivian alueelle jo ennen ajanlaskumme alkua.
  2. Sen keskukseksi kehittyi Tiwanakun kaupunki Titicaca-järven kaakkoisrannalla.
  3. Tiwanaku-kulttuurin keskusalueella harjoitettiin maataloutta yli neljäntuhannen metrin korkeudessa.
  4. Alueella oli vuodessa 250-300 pakkasyötä, mutta se elätti satojatuhansia ihmisiä.
  5. Yksi tärkeimmistä vuoriston viljelykasveista oli peruna, sitä osattiin säilöä jopa kymmeniksi vuosiksi.
  6. Katovuosina syötiin myös kuivattua laaman tai alpakan lihaa. Marsuja kasvatettiin ruoaksi.
  7. Viljely tapahtui terassiviljelynä, jossa käytettiin hyväksi tekojärviä, patoja ja kastelukanavia.
  8. Kuivuusjakso vuoden 1000 tienoilla tuhosi satojen neliökilometrien viljelykset.
  9. Andien kummallekin puolelle perustettiin siirtokuntia, joiden tuotteita kuljetettiin ylätasangoille.
  10. Toinen kuivuusjakso 1250-luvulla pakotti tämän korkeakulttuurin siirtymään vuorten huipuille.
  11. Syntyi useita ylängön pieniä kuningaskuntia. Niiden symboleiksi pystytettiin hautasymboleita.
  12. Inkat valtasivat alueen 1450-luvulla, rakensivat laajan tieverkoston, ja siirsivät sen varteen kaupungit.

STT-Juha Raippalinna
Pohjalainen, 20.10.04


20.10.04