Arvoituksellisia löytöjä

 
Nykyajan tieteelliseen maailmankuvaan kasvaneen arkitodellisuuteen harvoin sisältyy mitään luonnollisten rajojen yli menevää. Lähes jokainen on kuitenkin kuullut puhuttavan tai lukenut jostain selittämättömästä tapauksesta. Tavallisesti tällaiselle tapahtumalle yritetään antaa jokin 'luonnollinen' selitys, joka sitten yleisesti hyväksytään huolimatta sen mahdollisista heikkouksista. Suurelle yleisölle jää näin käsitys ettei mitään kummallista tapahtunut ja vähitellen asia unohtuu.

 
Ohessa kuvattu intialainen köysitemppukin lienee vielä varmaa selitystä vailla, vaikka useita oletuksia sen tekotavasta on olemassa. Mikäli valokuva on aito, hypnoosi ei ainakaan tule kysymykseen.  
 

Jalanjälkiä.

Luonnosta löytyy joskus esineitä tai muita asioita, jotka tuntuvat olevan väärässä paikassa ja asettavan kyseenalaisiksi nykyiset käsitykset geologisista maailmankausista. Ehkä tunnetuin esimerkki tällaisesta on Texasista, Paluxy-joen uomasta löytyneet rinnakkaiset ihmisen ja dinosauruksen kivettyneet jalanjäljet. Ihmisjälkien aitoutta on tosin vahvasti epäilty sen jälkeen kun kävi ilmi, että paikalliset asukkaat olivat keksineet hankkia lisäansiota 'löytämällä' itse kaivertamiaan jälkiä. Jotkut tutkijat uskovat kuitenkin joukossa olevan myös aitoja jälkiä, minkä todisteena he pitävät mm. sitä, että niiden alla oleva maa on tiivistynyt ja jälkien reunat ovat koholla. Tällaista ei kovassa kivettyneessä maaperässä tapahdu, jos jälki tehdään kaivertamalla. Lisäksi osa jäljistä on syvällä veden alla.

Kivettyneitä ihmisjälkiä on löydetty myös muualta sellaisista kerrostumista, joiden ikä paleontologien mukaan on satoja miljoonia vuosia. Mm. St Louisista löytyi v. 1816 kalkkikivilohkareesta kahden ihmisen kivettyneet jalanjäljet, joissa erottuivat yksityiskohtaisen tarkasti jalkapohjan lihasten, kantapään ja varpaiden piirteet. Geologien mukaan tällainen kalkkikivi on kivettynyt 270 miljoonaa vuotta sitten. Little Cheyenne -joen varrella olevalla dolomiittikalliolla on näkyvissä kolmet jäljet, jotka ovat syntyneet mokkasiineja käyttäneiden ihmisten askelista. Kallion iäksi on määritelty 100 miljoonaa vuotta. Vuonna 1968 löytyi Utahista samalta alueelta sekä sandaaleja käyttäneen ihmisen että trilobiittien kivettyneitä jälkiä. Yhdessä jäljessä oli jalan alle murskautunut trilobiitti. Koska trilobiitit yleisen käsityksen mukaan kuolivat sukupuuttoon 280 miljoonaa vuotta sitten, tutkijat mielellään selittävät tällaiset kuviot luonnon muovaamiksi, vaikka niissä erottuisivat selvästi varpaanjäljetkin.

 

Jättiläisiä ja kääpiöitä?

 
 

New Mexicosta löytyi v. 1931 jättimäisiä ihmisen jalanjälkiä, joiden pituus oli 41 -56 cm ja leveys 20-30 cm. Vuosina 1974 ja 1981 paikalla suoritettiin jatkotutkimuksia, ja jälkiä löytyi lisää. Jälkien aitouden osoitti mm. se, että vuonna 1931 ne olivat yli kuusi senttiä syviä, mutta vuonna 1974 ne olivat 3-4 cm koholla maan pinnasta. Eroosio oli kuluttanut ympäristöä, ja muuta maata tiiviimmät jälkien kohdat olivat kuluneet vähemmän.
  Monte Albanista Lounais-Meksikosta, muinaisten zapoteekkien asuma-alueelta on puolestaan löytynyt merkillinen 'kääpiöiden' maanalainen tunneliverkosto. Tunnelin korkeus oli enimmillään 60 cm ja osa oli vain 30 cm, joten normaalikokoiset tutkijat eivät mahtuneet kulkemaan niiden läpi, vaan he joutuivat kaivamaan ylimääräisiä kuiluja päästäkseen niitä tutkimaan. Tunneliverkosta löytyi luurankoja, hautauurnia, suitsutusastioita, jade- ja kivikoristeita ja helmiä. Tunnelit olivat selvästi ihmisten tekemiä, sillä ne oli vuorattu kivillä.

Esineitä.

Sytytystulppa

Myös merkillisiä ja merkillisissä paikoissa olevia esineitä on löydetty. Kolme kivienkeräilijää löysi v. 1961 Olanchassa, Kaliforniassa sijaitsevan Coso-vuoren rinteiltä 1300 metrin korkeudesta kivettyneen kuoren sisältä ns. geodin, joka vaikutti heistä vähän oudolta. Niinpä he avasivat sen timanttisahalla, jolloin sisältä paljastui auton sytystystulppaa muistuttava esine. Sen keskellä oli oli parin millimetrin läpimittainen metallisydän, jota ympäröi eräänlainen keraaminen tulppa. Sen päällä oli puusta koverrettu kuusikulmainen, kivettynyt holkki. Holkin ympärillä oli vielä kerros, joka koostui savesta, pikkukivistä ja kahdesta metallikappaleesta, jotka muistuttivat naulaa ja välirengasta. Myös pieni kuparilevyn palanen löytyi keramiikkatulpan ja puuholkin väliltä, mikä viittasi siihen, että välissä olisi ollut kupariholkki. Esineestä otettiin valokuvia ja röntgenkuvia, ja sen iäksi arvioitiin 100 000 vuotta!

Tutkijat ovat nyttemmin päätyneet siihen, että kyseessä lienee T-Fordin Champion -systystulppa 1920 -luvulta. Siitä otettu röntgenkuva vastaa melko tarkoin Coson esineestä otettua kuvaa. Lisäksi esineen pintamateriaalista löytyi pienten simpukankuorien lisäksi mm. naula ja aluslevy (prikka). Kyse ei siis ole 100 000 vuoden vaan alle 100 vuoden ikäisen sivilisaation tuotteesta. Löytö joka tapauksessa osoittaa, ettei geologisiin ajanmäärityksiin voi aina luottaa ja että kivettymiseen ei tarvita kovin pitkiä ajanjaksoja.

 

Muinainen 'sytytystulppa'
 

Kaivostyökaluja

Eräästä ranskalaisesta kalkkikivilouhoksesta löytyi 1700-luvun lopulla kivettyneitä kaivosmiesten työkaluja 15 metrin syvyydestä ja 11 kalkkikivikerroksen alta. Merkillistä asiassa oli, että nuo kivettyneet työkalut olivat samanlaisia kuin kaivosmiesten tuolloin käytössä olevat. Nykyisten käsitysten valossa tuntuu mahdottomalta, että 300 miljoonaa vuotta vanhojen kerrostumien alta löytyisi minkäänlaisia työkaluja puhumattakaan, että ne olisivat samanlaisia kuin käytössä olevat. Näin kuitenkin näyttää tapahtuneen. Asiasta uutisoi The American Journal of Science and Arts vuonna 1820.

 

Antikytheran mekanismi

Yksi tunnetuimmista erikoisista löydöistä on ns. Antikytheran mekanismi. Sen löysivät vuonna 1902 kreikkalaiset sukeltajat Antikytheran saaren edustalle vuoden 80 eaa. tietämillä uponneesta aluksesta. Esine on siis yli 2000 vuotta vanha. Sen käyttötarkoitus on epäselvä, mutta monet uskovat sen olevan muinainen laskukone, jonka avulla laskettiin taivaankappaleiden sijainteja.

Erikoista esineessä on sen tekoajankohtaan nähden uskomattoman kehittynyt rakenne (mitä on ehkä hieman vaikea päätellä oheisesta kuvasta). Wikipedia kirjoittaa:

"Yllättävää Antikytheran koneessa ei ole vain se, miten antiikin aikoina näinkin hienostuneiden mekaanisten osien valmistus oli mahdollista, vaan myös koko mekanismin tarkka laskennallinen funktio. Tällaisesta astronomisesta laitteesta ei löydy myöskään tarkkoja kuvauksia aikakautensa teksteissä, saati että vastaavien antiikin taidonnäytteiden jäänteitä olisi löydetty muualta. Tämä säilynyt koneisto on kuitenkin monien tutkijoiden mukaan niin kehittynyt, että se osoittaa nykyisen tietämyksemme antiikin ajan teknisestä kehityksestä olevan edelleen hyvin puutteellista.

Mm. YouTube -sivustolla on useita laitteen toimintaa esitteleviä videoita ja animaatioita:
www.youtube.com/watch?v=4eUibFQKJqI
www.youtube.com/watch?v=qmqPpf7mT38
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antikytheran_kone

 

Uritetut teräspallot


Uritettu 'kuula'

Myös Etelä-Afrikan kalkkikivikaivoksista, noin 100 metrin vahvuisesta profylliittikerroksesta, löytyneet uritetut metallipallot ovat herättäneet ihmetystä. Näitä hiottuja palloja kiertää kolme samansuuntaista rihlaa. Ne ovat tutkijoiden mukaan n. 2 800 miljoonaa vuotta vanhoja, eli ajalta, jolloin maailmassa ei uskota olleen elollisia olentoja, joitakin alkeellisia bakteereja ehkä lukuunottamatta. Klerksdorfin museon kuraattorin Roelf Marxin mukaan "nämä pallot ovat täydellinen mysteeri. Ne vaikuttavat ihmistekoisilta, vaikka tuohon aikaan, jolloin ne ovat kallioon säilöytyneet, ei maapallolla ollut minkäänlaista älyllistä elämää."
  Pallot ovat muutaman sentin läpimittaisia, ja kun liitukiveä louhitaan eräänlaisella ketjusahalla, ketju tarttuu aika-ajoin tällaisiin palloihin. Ne ovat siis ongelma sekä kaivosmiehille että tutkijoille. Eräät ovat esittäneet niiden olevan peräisin ulkoavaruudesta. Palloja oli näytteillä Kokkolan luontomuseossa vuonna 1996.

Vastaavan tapaisia kaiverrettuja kivipalloja on löydetty Skotlannista (kuva alla). Niitä on eri museossa ja yksityisillä keräilijöillä kaikkiaan noin 400.

 
 

Näiden Skotlannista löytyneiden pallojen on arvioitu olevan peräisin ajalta n. 2600-1600 eKr. Ne osoittavat korkeaa käsityötaitoa ja niitä on tehty sekä pehmeistä että kovista kivilajeista. Suurin arvoitus on niiden käyttötarkoitus. Niissä ei ole kulumisen merkkejä eikä vaurioita, joten niitä tuskin on käytetty pelivälineinä. Ne ovat liian suuritöisiä ja koristeellisia ollakseen heittoaseita tai punnuksia, eikä niiden seremoniallisesta käytöstäkään ole selviä viitteitä.

 

Ican kivet Perussa

1960 -luvulla eräs perulainen maanviljelijä kaupusteli kiviä, jotka hän oli löytänyt lähellä Ican kaupunkia olevista luolista. Kivissä oli kaiverruksia, jotka esittivät ihmisiä, eläimiä, dinosauruksia, kirurgisia operaatioita sekä kehittyneitä teknisiä laitteita kuten teleskooppeja ja lentäviä koneita. Vuosien mittaan näitä kiviä oli kertynyt tuhansia. Kun arkeologit saivat tietää asiasta, maanviljelijä pidätettiin syytettynä laittomasta muinaisesineiden myynnistä. Tällöin farmari kertoi tehneensä kaiverrukset itse ja hänet päästettiin vapaaksi. Paikallinen tri Cabrera kysyi, mistä maanviljelijä oli löytänyt kivet. Tämä halusi pysyä väitteessään, että oli itse tehnyt ne, koska pelkäsi joutuvansa loppuiäkseen vankilaan. Tutkimustensa perusteella Cabrera kuitenkin päätyi uskomaan niiden aitouteen. Kaikkiaan kiviä on noin 15 000. ( Tracking Ancient Man)

 

Dinosauruksella ratsastava ihminen
 

 


Ica-kiviä nämäkin
 

Tutkijat ovat kiistelleet siitä, ovatko kaiverrukset alkuperäisiä vai myöhemmin tehtyjä. Tri Cabrera lähetti kiviä eri laboratorioiden tutkittavaksi. Toisten mielestä kaiverrukset eivät olleet patinoituneet samoin kuin itse kivet, mikä heidän mielestään viittasi väärennöksiin. Toiset korostivat, että niissäkin kuitenkin oli patinaa. Evolutionistien mukaan joissakin kivissä kuvattu dinosaurusten ja ihmisten samanaikainen esiintyminen ei ollut mahdollista, se olisi romuttanut yleisen tieteellisen käsityksen. Eräät olivat sitä mieltä, että osa kivistä on aitoja, mutta dinosauruksia esittävät väärennöksiä. On kuitenkin huomautettu, että tällaisia kiviä on noin kolmasosa kaikista Ica -kivistä, mikä olisi liian suuri määrä väärennettäväksi.

Kivilaji on erittäin kovaa, joten niiden kaivertaminen olisi hyvin hidasta kehittyneilläkin välineillä. On arvioitu, että mikäli tri Cabrera tai joku muu väärentäjä olisi kaivertanut kaikki 15 000 kiveä, siihen olisi kulunut 40 vuotta! Paikallisilla asukkailla taas tuskin oli edes käsitystä, miltä erilaiset dinosaurukset näyttivät, eikä heillä ollut varaa hankkia esim. hammaslääkärin timanttiporia kaiverrusvälineeksi. Osa kivistä on silti ilmeisesti ansaitsemistarkoituksessa tehtyjä väärennöksiä. Erään videoryhmän paikalle lähettämä tutkija Neil Steede löysikin erään kyläläisen tekemästä kaiverruksia. Ne olivat kuitenkin huonolaatuisia jäljitelmiä Cabreran kokoelmissa olevista kivistä. Vakuuttavimmin aitoja ovat kivet, jotka löytyivät erään 1920 -luvulla rakennetun talon alta.

Aiheesta löytyy tietoa myös mm. sivulta www.perusteet.tk kirjoituksesta "Raamatun maailmankuvasta". Sivulla on mm. kuvapari, josta käy ilmi, että Ica-kiviin piirrettyjen dinosaurusten ihokuviointikin vastaa dinosaurusten ihosta peräisin olevien fossiilien kuvioita.   Englanniksi näitä kiviä esitellään mm. sivulla www.youtube.com/watch?

 

Costa Rican kivipallot


Mikä on näiden kivien tarkoitus?

Costa Ricassa 1930 -luvulla banaaniviljelyksille maata raivanneet miehet löysivät viidakosta tusinoittain kivipalloja. Niiden ympärysmitta vaihteli tennispallon kokoisesta noin 2.5 metrin läpimittaisiin. Monet niistä olivat täydellisen pyöreitä. Kivet ovat selvästi ihmistekoisia, mutta ei tiedetä keitä tekijät olivat ja mitä tarkoitusta varten ne tehtiin. Erityisesti pohdintaa on aiheuttanut se, miksi ne tehtiin niin tarkoin pyöreiksi?  Lisää aiheesta (engl.)

Costa Rican kivipallojen tapaisia esineitä löytyy jopa monin paikoin Euroopastakin! Niistä saa tietoa mm. seuraavilta sivustoilta:

Bosnia Stone-balls
Stone-balls in Serbia
Stone-balls in France
Stone-balls in Italy
Stone-balls in Italy 2

 

Muinainen paristo?

Viereinen savimaljakko löytyi muinaisen 2000 vuotta vanhan parthialaisen kylän (nykyisessä Irakissa) arkeologisissa kaivauksissa. Maljakossa olevan kuparisylinterin sisällä oli rautasauva, mikä löytäjän, arkeologi Wilhelm Königin mielestä viittasi siihen, että kyseessä oli jonkinlainen varhainen paristo. Käsitystä vahvisti se, että sauvat olivat jonkin hapon (ehkä etikan tai viinin) syövyttämät. Olivatko parthialaiset kehittäneet sähköä jo tuolloin?   www.world-mysteries.com/

 

Liitukautinen vasara

 
 

Tämä Texasista löytynyt rautavasara oli liitukautisesta kalliosta peräisin olevan kivilohkareen sisällä. Esineen löytänyt perhe viilasi siihen pienen kolon testatakseen, onko se todella rautaa. Kolo ei ole vielä ruostunut, vaikka esineen löydöstä on kulunut noin 45 vuotta. Vasaran varsi on osittain kivettynyt. Rautaosaa testattaessa todettiin sen sisältävän 96% rautaa, 2.6% klooria ja 0.74% rikkiä. Siinä ei ole lainkaan huokosia, joten se on laadultaan täysin nykyisen raudan veroista. Joidenkin tutkijoiden mukaan vasara on liian nykyaikainen ollakseen peräisin liitukaudelta. Siinä tapauksessa kallion ajoitus on jälleen kerran pahasti pielessä ja löytö osoittaa, että kivettymistä voi tapahtua hyvinkin lyhyessä ajassa.

 

Koruja ym.

Muinaisen Troijan kaivauksissa v. 1873 löytyi naisen kultainen, 200 grammaa painava pää- ja kaulakoriste, jossa oli 16 000 osaa! Löytö ajoitettiin vuoteen 2500 eKr. Erään toisen kaivauksen yhteydessä löytyi pienen pieni ratsastajapatsas, joka ilmeisesti oli ollut jonkin koruneulan nuppiosa. Löytäjien mukaan patsas oli niin yksityiskohtaisen tarkka, että ratsastajan kasvot, hevosen sieraimet ja lihaksetkin erottuivat selvästi suurennuslasilla katsottuna. Voi vain ihmetellä, miten näin suurta tarkkuutta vaativia töitä on tehty ilman nykyaikaisia optisia apuvälineitä.


 

Muinaisia lentolaitteita?

 

Egyptin Abydosissa olevan temppelin muurissa olevien kaiverrusten joukossa on arvoituksellisia kuvia, jotka herättävät kysymyksen: ovatko ne kenties kuvia muinaisista lentävistä laitteista? Kuvat on todettu aidoiksi, mutta egyptologit ovat ymmällään, mitä ne oikein esittävät. Ne näyttävät liian teknisiltä, ollakseen tyyliteltyjä hyönteisiä. Tavallinen katsoja sanoisi niiden muistuttavan pikemminkin helikopteria.


 

Eräästä egyptiläisestä haudasta lähellä Sakkaraa, löytyi oheinen puusta tehty, lentokonetta muistuttava esine. Erään ilmailuinsinöörin mukaan tämän noin 14 cm mittainen 'linnun' lento-ominaisuudet vastaisivat erään NASAN suunnitteleman lentokoneen ominaisuuksia.


 

 

Nämä pienet kullasta tehdyt esineet löytyivät eräästä Etelä-Amerikassa, Smithsoniassa sijaitsevasta luolasta. Arkeologit eivät ole varmoja niiden iästä, mutta löytöpaikasta päätellen ne ovat vähintäänkin 1000 vuotta vanhoja. On pohdittu, mitä eläintä ne voisivat esittää, mutta joidenkin mielestä niiden rakenne muistuttaa teknisyydessään pikemminkin lentokonetta.


 

 

 

Dropa -kiekot

Vuonna 1938 kiinalaiset arkeologit tutkivat Himalajan vuoristossa sijaitsevia luolia, ja huomasivat niiden seinämien olevan täynnä kaiverruksia. Luolissa oli myös siististi tehtyjä hautapaikkoja luurankoineen ja isokokoisine pääkalloineen, joita ensin arveltiin gorillojen kalloiksi. Gorillat eivät kuitenkaan hautaa toisiaan, ja seinäkaiverrusten tarkempi tutkimus osoitti apinateorian vääräksi. Kaiverrukset näyttivät esittävän tähtitaivasta, aurinkoa, kuuta ja maapalloa jotka oli yhdistetty toisiinsa pisteviivoilla. Sitten ryhmä teki kaikkein kiinnostavimman löydön: seinältä löytyi puoliksi lian peittämä omituinen kivikiekko, joka ilmeisesti oli älykkään olennon tarkoituksellisesti tekemä. Sen halkaisija oli noin 22 cm ja paksuus 2.5 cm. Keskellä oli täysin pyöreä n. 2 cm läpimittainen reikä ja pinnalla oli hienosti kaiverrettu kierteinen ura. Esine toi mieleen vanhan fonografilevyn. Sen iäksi määritettiin 10 000 - 12 000 vuotta. Mutta ei tässä kyllin; samanlaisia kiekkoja löytyi myöhemmin yli 700 kappaletta!

Kun tiedemiehet vuonna 1962 tutkivat näissä Dropa-kiekoissa olevia uria, niiden havaittiin itse asiassa koostuvan lähes mikroskooppisen pienistä hieroglyfeistä! Ne näyttivät siis olevan jonkinlaista kirjoitusta. Pekingin esihistoriallisen laitoksen tutkijat yrittivät tuloksetta tulkita niiden sisältöä 20 vuoden ajan. Sitten tri Tsum Um Nui päätti ratkaista arvoituksen. Hänen mukaansa kirjoitukset kertoivat ihmisistä, jotka käyttivät itsestään nimeä Dropa. Aluksi hän arveli tekstien liittyvän myytteihin tai uskonnollisiin seremonioihin, mutta saatuaan käännöksensä valmiiksi, hän tuli toisiin ajatuksiin. Hän laati asiasta lyhyen esityksen, mutta yliopisto kielsi julkaisemasta sitä, koska tarina oli liian kummallinen ollakseen totta. Nyttemmin teksti on kuitenkin julkaistu.

Mitä nuo kivikiekot sitten kertovat? Tsum Um Nuin mukaan ne sisältävät tarinan siitä, miten eräs etäiseltä planeetalta tullut avaruusalus joutui tekemään pakkolaskun Himalajan vuoristoon ja sen matkustajat löysivät sieltä luolia suojapaikakseen. Vaikka he olivat rauhantahtoisia, paikalliset naapuriluolissa asustavat haamilaiset ymmärsivät heidät väärin ja tappoivat heitä. Yksi kohta tekstissä kuuluu: "Dropat laskeutuivat alas pilvistä ilma-aluksillaan. Miehemme, naisemme ja lapsemme piiloutuivat luoliin kymmenen kertaa ennen auringonnousua. Kun he viimein ymmärsivät meidän merkkikieltämme, he näkivät, että tulokkailla on rauhalliset aikeet .."

Nykyään tällä syrjäisellä alueella asuu kaksi hyvin pienikokoista heimoa, jotka käyttävät itsestään nimiä Dropa ja Han. Antropologien mukaan he eivät kuulu kiinalaiseen eivätkä tiibetiläiseen rotuun. Onko kiekoissa oleva tarina tosi, vai onko hieroglyfit sittenkin tulkittu väärin? Onko kyseessä pelkkä myytti tai ehkä muuntunut perimätieto Raamatun kertomasta 'jumalan poikien' laskeutumisesta maapallolle? Itse kallistuisin viimeisen vaihtoehdon kannalle, koska vastaavia tarinoita löytyy monien muidenkin kansojen perimätiedoista. Silti jää arvoitukseksi, miten 'kivikautisella' tekniikalla saatiin aikaan niin pientä ja tarkkaa kaiverrusta. (paranormal.about.com)

Lisäys 24.10.09:
Jim-tv:n Ufo-tutkinnat dokumenttisarjassa esiintyneiden skeptikkojen mukaan koko juttu on huijausta. He perustivät näkemyksensä mm. siihen, ettei esineiden väitetyistä tutkijoista sen paremmin kuin niiden olemassaolostakaan löydy kiistattomia todisteita. Kun ns. Rosetten kivessä olevien hieroglyfien tulkitsemista on pidetty suurena saavutuksena, vaikka siinä oleva teksti oli kirjoitettu kolmella kielellä, joista kaksi oli tunnettuja, katsottiin, että kiinalaisen tutkijan olisi ollut mahdotonta selvittää oletettujen avaruusolentojen tuntemattomalla kielellä ja tuntemattomilla kirjoitusmerkeillä laadittua tekstiä.

 

Piri Reisin kartta

Piri Reisin kartta on yksi mystisistä löydöistä, jolle ei ole löytynyt tyydyttävää tieteellistä selitystä. Kartta löydettiin 1500 -luvulla ja sen itsensä mukaan se perustuu aikaisempiin, vähintään 300 vuotta vanhempiin karttoihin. Se näyttää maapallon ympärysmitan alle 100 km tarkkuudella oikein ja esittää tarkan ilmakuvan mantereista, mukaan lukien Etelämanner ajalta, jolloin se oli ilman jääpeitettä! Kaikki tämä aikana, jolloin yleisen käsityksen mukaan maapallon uskottiin olevan litteä kuin pannukakku!

Nykyiset Etelämantereesta otetut tutkakuvat ovat paljastaneet, että sen muodot ilman jääpeitettä vastaavat melko tarkoin Piri Reisin kartan esittmiä muotoja. Tämän lisäksi monien kartan esittämien, Etelämantereen rannikon lähellä olevien saarten sijainti vastaa hämmästyttävän tarkasti niiden todellista sijaintia.

 

Voynichin käsikirjoitus

Vuonna 1912 newyorkilainen kirjakauppias W.M. Voynich toi esille eräästä jesuiittakoulun kirjastosta, Italiasta, hankkimansa salakielisen käsikirjoituksen, jota yksikään koodinmurtaja ei ole vielä pystynyt avaamaan. Käsikirjoituksen mukana oli kirje, jossa sen kirjoittajaksi mainittiin englantilainen Robert Bacon, yksi 1200 -luvun suurimmista oppineista. Voynich otti tästä 200 -sivuisesta käsikirjoituksesta kopioita, joita hän tarjosi oppineille toivoen heidän pystyvän avaamaan sen koodin ja saamaan selville kirjan sisällön.

 

Voynichin käsikirjoituksen selittämätöntä koodia
 

Kirjan teksti on kirjoitettu tuntemattomilla aakkosilla ja se on täynnä kuvia eksoottisista kasveista, mistä syystä sitä on arveltu kasvitieteelliseksi tutkielmaksi. Omituiseksi asian tekee kuitenkin se, että useimpia siinä kuvattuja kasveja ei ole olemassa. Lisäksi siinä on kuvia alastomista naisista sekä kaavioita, jotka näyttävät olevan laskelmia taivaankappaleiden keskinäisistä asemista. Tämä seikka on antanut aihetta melko hurjiinkin teorioihin. Erään hypoteesin mukaan kyse olisi tavallista koristeellisemmasta spiritistisestä automaattikirjoituksesta, jonka joku 'vainajahenki' olisi sanellut kirjan tekijälle. Tietysti on myös niitä, jotka epäilevät tekstiä pilailumielessä tehdyksi. Siinä tapauksessa tekijän on täytynyt olla melkoinen nero, koska parhaatkaan asiantuntijat eivät ole pystyneet osoittamaan sitä väärennökseksi. Ja miksi tekijä olisi siinä tapauksessa vaivautunut kirjoittamaan tekstiä peräti 200 sivua?

Arizonan yliopiston tutkijat ovat nyt selvittäneet radiohiili­ajoituksella, että kirja on tehty renessanssin aikana 1404–1438 eli se on sata vuotta vanhempi kuin on oletettu.
  Ajoitusta varten kirjan pergamenttisivuilta otettiin 1 x 6 millimetrin palasia, jotka leikattiin vielä pienemmiksi osiksi, minkä jälkeen niitä tutkittiin massaspektrometrilla. Varmaa on siis se, että kirjalla on ikää noin 600 vuotta. Sen merkit ja kuvat ovat yhä tulkitsematta. (Tieteen kuvalehti, 09.06.2011 )

 

Vedenalaisia rakennelmia

Nämä pyramidit löytyivät Yonaguni -nimiseltä, veden alla sijaitsevalta saarelta lähellä Japania. Tieteellisiin ennakko-oletuksiinsa luottavien arkeologien mielestä nämä suunnitelmallisuutta osoittavat rakenteet ovat vain luonnon muovaamia. Useimpien muiden mielestä jo vilkaisu näihin kuviin riittää osoittamaan, että rakennelmat ovat tarkoituksella tehtyjä.

Tämän japanilaisten meriarkeologien samoilta seuduilta löytämän vedenalaisen kasvokuvan kohdalla jouduttiin toteamaan: "joku on tehnyt sen". Jättiläiskokoinen kasvopatsas on varustettu koristeellisella päähineellä (tai leijonaharjalla).

Merenalaisia rakennelmia, muureja, katettuja teitä, jopa kaupunkien raunioita on löytynyt muualtakin päin maailmaa, kuten Bahamasaarten, Biminin, Kuuban, Intian, Taivanin ja Maltan rannikolta. Niistä kerrotaan mm. verkkosivulla http://s8int.com/water1.htm. Maltalla on myös 25 merkillistä kivikehää (kuva oikealla), joiden käyttötarkoituksesta on erilaisia oletuksia.

www.maltadiscovery.com
 
 

Entä mikä on tämä Mars-planeetalla sijaitseva 'lasitunneli'? Sen tulkitseminen hiekkadyyneiksi, kuten joku tutkija on tehnyt, ei tunnu kovin vakuuttavalta. Tiede- ja tieteiskirjailija Sir Athur Clark on tivannut tutkijoilta selitystä asiaan ja ihmettelee, miksi nämä vaikenevat.

Lisäys: On tosin mahdollista, että kun alkuperäistä kuvaa on suurennettu, sitä on samalla terävöitetty ehkä hieman liikaa, minkä johdosta se antaa vaikutelman tarkoituksellisesti tehdystä rakenteesta. Sivustolla www.david-sadler.org/ on oletetusti muokkaamaton kuva, mikä näyttää melko luonnolliselta muodostumalta:

 

Tähtikartan arvoitus

Suurenna kuva

TV1 esitti 30.11.04 BBC:n tuottaman dokumentin pronssikiekosta, joka on muuttanut käsityksiä siitä, miten ja milloin korkeampi kulttuuri saapui Eurooppaan. Tämä Nebran tähtikarttana tunnettu esine löytyi vuonna 1999 itäisessä Saksassa sijaitsevasta pronssikautisesta haudasta yhdessä monien muiden esineiden kanssa. Koska tähänastiset pronssikauden löydökset ovat olleet enimmäkseen keihäitä, miekkoja ja kirveitä, on tuon ajan eurooppalaista kulttuuria pidetty karkeana ja alkeellisena.

Kiekon halkaisija on n. 30 cm, ja siihen on upotettu kultaisia kuvioita, jotka esittävät Aurinkoa, Kuuta, Seulasten tähtikuviota ja yksittäisiä tähtiä. Lisäksi siinä on Auringon alapuolella kaari, minkä tutkijat tulkitsivat ns. aurinkolaivaksi sekä toinen ns. horisonttikaari oikeassa laidassa. Egyptin mytologiasta tunnettua aurinkolaivaa vastaavia kuvioita löytyy myös eurooppalaisista kalliopiirroksista aina Skandinaviaa myöten.

Kiekon ikää selvitettiin korroosiotutkimuksella, jonka perusteella voitiin jo todeta, että se oli hyvin vanha. Iän tarkentamiseksi suoritettiin vertailututkimus samasta haudasta löydetyille miekoille. Ne osoittautuivat tyypiltään täysin identtisiksi sellaisten miekkojen kanssa, jotka asiantuntijoiden mukaan olivat peräisin vuodelta 1600 eKr. Tämän perusteella myös kiekko oli ilmeisesti samalta ajalta. Mutta miten egyptiläinen aurinkolaiva ja itämaiseen kulttuuriin liittyvä Seulaset sopivat kuvioon? Oliko kiekko kenties tuontitavaraa joka oli tehty muualla kuin Euroopassa?

Yksi vastaus tähän saatiin kiekossa olevasta horisonttikaaresta. Eräs tutkijoista huomasi sen muodostavan kiekon keskipisteesstä katsoen 82 asteen kulman. Se vastasi tarkoin sitä kulmaa, mikä oli kesä- ja talvipäivän seisausten välillä kiekon löytöalueella. Lisätodiste kiekon iästä saatiin malmitutkimuksista, mitkä osoittivat sen lyijyisotooppien vastaavan läheisen vanhan kuparikaivoksen malmista mitattuja. Kiekko oli siis epäilemättä paikallista tekoa, mikä viittasi siihen, että käsitykset tuon ajan eurooppalaisten alkeellisesta ja karkeasta kulttuurista olivat virheellisiä.

Aurinko ja Kuu tunnetaan kautta maailman elämän ja ajan symboleina. Seulaset eli Plejadit liittyvät maanviljelyn aloittamisen ja sadonkorjuun aikoihin, horisonttikaari pyhiin päiväntasausaikoihin. Nebran tähtikartta on ainoa tunnettu esine, jossa kaikki symbolit esiintyvät yhdessä. Tutkijoiden mielestä se oli jonkinlainen mukana kuljetettava 'katekismus', johon muinaiset uskomukset oli koottu visuaaliseen muotoon.

Näyttää näin ollen siltä, että korkeampi kulttuuri - kirjoitustaitoa lukuunottamatta - saapui keskiseen Eurooppaan samaan aikaan kuin Välimeren maihin, Egyptiin ja Lähi-itään. Yhden löydön pohjalta ei tietenkään voi tehdä kovin varmoja päätelmiä tällaisen kulttuurin yleisyydestä, mutta joka tapauksessa se osoittaa ihmisten ja uskomusten hajaantuneen eri puolille verraten nopeasti. Uskomusten samankaltaisuudet viittaavat yhteiseen alkulähteeseen, mikä ilmeisesti on sijainnut jossain levinneisyysalueensa keskipisteen tienoilla Lähi-idässä, muinaisen Babylonin lähettyvillä. Asiasta enemmän: www.archlsa.de/sterne/ (saks. kotisivun FAQ-aosiossa teksti myös englanniksi)

 

Muinaista optiikkaa

Kun puhutaan optiikasta, kaukoputkista ja suurennuslaseista, useimmille tulevat mieleen Galileo Galilei ja Johannes Kepler, jotka vaikuttivat 1600 -luvulla. Linssien ja kaukoputkien teko oli kuitenkin tunnettu jo paljon ennen heitä. Ensimmäinen teleskoopintekijä, jonka nimi löytyy historiankirjoista, oli irakilainen astronomi Ibn al-Haitham (965 - 1038).

Tietosanakirjojen (Wikipedia) mukaan varhaisin linssilöytö on ns. Niniven linssi (oik.), joka on ajoitettu vuoteen 640 eKr.

'Salattua arkelogiaa' tutkinut Robert Temple kertoo, että museoissa eri puolilla maailmaa on yli 450 varhaista linssiä. Yksi laajimmista kokoelmista on arkeologi Heinrich Schliemanin 1800-luvulla muinaisen Troijan raunioista löytämät 48 linssiä. Suuri määrä linssejä on löytynyt myös Knossokselta ja muinaisen Karthagon alueelta. Näiden linssien suurennuskerroin on yleensä 1.5 tai 2. Antiikin Rooman kirjallisuudesta löytyy monia kuvauksia optiikasta, linsseistä ja niiden käytöstä.

Arkeologit ovat myös löytäneet yli sata viikinkien ajalta (1000 -luvulta) olevaa linssiä Ruotsin Visbystä ja sen lähiympäristöstä. Temple havaitsi, että niiden kiillottamisessa oli käytetty erittäin kehittyneitä menetelmiä, joiden avulla niistä oli saatu hyvin kirkkaita ja läpinäkyviä. Saman seikan hän havaitsi Troijasta löytyneissä linseissä.

British Museumissa on useita linssejä, joissa olevien kaiverrusten mukaan ne ovat peräisin 500- ja 600 -luvuilta. Niiden sanottiin kuitenkin olevan huijauksia, koska ne oli tehty lasista. Temple ei sitä uskonut. Hän sai lopulta luvan toimittaa ne röntgenanalyysiin, joka osoitti niiden olevan vuorikristallia. Näin ollen ne olivatkin ihan aitoja. Museon virkailijoiden mielestä niiden vain 'täytyi' olla väärennöksiä, koska he eivät uskoneet, että niitä olisi vielä noihin aikoihin voitu tehdä. "Sanoisin tällaista sokeaksi konsensukseksi", kirjoitti Temple.

Vanhimmat Templen löytämät linssit olivat muinaisen Egyptin neljännen ja viidennen dynastian ajoilta, mahdollisesti noin vuoden 2500 eKr paikkeilta.

Tutkimustensa perusteella Temple päätyi uskomaan, että myös alkeellisia teleskooppeja on käytetty jo varhain. Kun linssejä oli olemassa, ei hänen mielestään tarvittu kovin suurta kekseliäisyyttä todeta, että pitämällä yhtä linssiä kädessä kauempana ja samanaikaisesti toista linssiä lähempänä toisessa kädessä, pystyi näkemään etäisetkin kohteet oleellisesti suurempana ja tarkemmin. Tästä havainnosta ei sitten ollut enää pitkä matka varsinaisen kaukoputken rakentamiseen.

 

Oudon kivitekstin arvoitus

Kesäkuussa 2002 löydettiin Kiinassa, Guizhoun maakunnasta 'salaperäisen tekstin kiveksi' nimetty suuri kivenlohkare. Se oli irronnut eräästä kalliosta, joka geologien mukaan oli 270 miljoonaa vuotta vanha. Kallionkielekkeeltä pudotessaan se oli haljennut keskeltä kahteen osaan. Puoliskot olivat seitsemän metrin pituisia ja lähes kolmen metrin korkuisia ja painoivat noin 100 tonnia. Irtoamisen on arvioitu tapahtuneen noin 500 vuotta sitten.

Guizhoun maakunnan Zhangbun kylä, josta kivi löytyi, sijaitsee Kiinan lounaisosassa Pintangin vuoristoseudulla. Seutu on ollut pitkiä aikoja täysin asumatonta ja on nykyäänkin hyvin eristynyt. Siksi tutkijoille oli melkoinen järkytys, kun lohkareitten välissä olevan halkeaman sisäpinnasta löytyi suurikokoinen kiinankielinen teksti:

"Kiinan kommunistipuolue romahtaa!"  (Zhong Guo Gong Chan Dang Wang)

Useimmat Kiinan virallisista lehdistä julkaisivat uutisen, mukaan luettuna Kansan Päivälehti, CCTV, Guanmingin Päivälehti, Travel Satellite, Kiinan kansainvälinen radioasema sekä 20 muuta mediaa, mutta poliittisista syistä jättivät pois tekstissä olevan sanan 'romahtaa'. Se on kuitenkin selvästi nähtävissä valokuvassa, joka toimitettiin Kansan Päivälehden online-sivustolle.

Halkeaman sisään sanotaan mahtuvan kaksi ihmistä, joten periaatteessa joku olisi voinut tehdä tekstin sen jälkeen kun lohkareet olivat pudonneet. Tutkijoiden mielestä sen todennäköisyys, kaikki seikat huomioiden, on kuitenkin hyvin pieni. "Päivän Uutiset" -niminen paikallinen lehti kirjoittikin:

"Jos suuri megaliitti tänä päivänä äkkiä osaisi kirjoittaa, puhua, kaivertaa, kehittää kirjoitustekniikan tai käyttää poliittista terminologiaa, miksi kukaan sellaista uskoisi? Tuskinpa kukaan edes uskaltaisi sitä uskoa! Meillä ei näiden kahden "salaperäisten sanojen kivien" edessä ole kuitenkaan muuta vaihtoehtoa!"

Kiviä on tutkittu usean asiantuntijaryhmän voimin. Erääseen 15 -henkiseen ryhmään kuului mm. geologian, ilmatieteen, maantieteen, maaperätutkimuksen ja yleistieteiden akateemisia asiantuntijoita. Itse kiveä asiantuntijat pitivät permikautisena (n. 270 milj. vuotta sitten). Kivessä olevasta tekstistä he totesivat, että se pitäisi selittää geologisesta perspektiivistä käsin. Heidän mielestään siinä ei ollut merkkejä, jotka olisivat viitanneet ihmistekoisuuteen, vaikkakin pieni mahdollisuus siihen oli olemassa.

Sittemmin kivestä on raportoitu lukuisissa lehdissä ja muissa tiedotusvälineissä. Siitä on tullut merkittävin Zhangbun laakson 'seitsemästä ihmeestä' ja suosittu turistikohde. Monet turistit suhtautuvat siihen pelonsekaisella kunnioituksella, miettien, olisiko se kenties joidenkin jumalien työtä.

Lähteitä mm:
http://www.s8int.com/page28.html

Lisää outoja löytöjä


 

Mahtava määrä aiheeseen liittyvää materiaalia:
http://s8int.com/index.html

Poikkeavia arkeologisia löytöjä:
www.econ.ohio-state.edu/jhm/arch/outliers.html

Aihetta sivuava laaja kuvakooste (P. Ojala):
/www.helsinki.fi/~pjojala  
 

22.9.02 (päivitetty 16.09.09)