Kerrostumien kertomaa

Geologisten prosessien nopeudesta

Sedimentaation aikana tapahtunut kerrostuman epämuodostuma (esikambri, Applecross, Luoteis-Skotlanti). Kerrostuman epämuodostumat syntyvät välittömästi kerrostumisen jälkeen (usein silloin, kun lisää kerrostumia vielä muodostuu), kun maa-aines on vielä juoksevaa. Nämä uudelleen muovautuneet kerrokset syntyvät jännitteistä, jotka aiheutuvat erilaisista kerrostumien paineista tai äkillisestä maanjäristyksestä. Uudelleen muovautuminen edellyttää ehdottomasti, että koko kerrossarja on muodostunut nopeasti juuri ennen muovautumista. Kuvattu esikambrinen Applecross-kerrostuma (kuvan leveys noin 1 m) on vain pieni osa useita satoja metrejä paksusta, lähes kauttaaltaan sedimentaation aikana uudelleen muovautuneesta kerrostumasta, joka on useiden neliökilometrien laajuinen.

Kuva 12.5 Vinoon kerrostunutta hiekkasedimenttiä Navajon hiekkakivessä (Varhaisjura, Zionin kansallispuisto, Checkerboard Mesa, Utah, USA). Monet geologit ovat tulkinneet Navajon hiekkakiven fossiloituneiksi hiekkadyyneiksi, jotka ovat syntyneet laajaan autiomaahan. Vaihtoehtoinen tulkinta näiden valtavien vinoon kerrostuneiden muodostelmien synnylle on nopeasti virtaava vesi. Kummallekaan syntyteorialle ei ole nykygeologisia vertailukohteita,jotka vastaisivat Navajo-hiekkakiven valtavan laajaa pinta-alaaja paksuutta. Vino kerros muodostuu, kun jo kerrostuneen sedimentin yläpuoli kuluu uuden, yleensä voimakkaamman virtauksen vaikutuksesta tietyssä kulmassa ja kerrostuu uudelleen jatkuvan virtauksen vaikutuksesta.

Sedimenttimuodostuma Krimin alueelta. Tällainenkaan muoto tuskin voi syntyä pitkän ajan kuluessa.

Muotti, jonka pystysuorassa seisonut hiilikautinen puunrunko on jättänyt savisedimenttiin. Se läpäisee useita kerrostumia (ns. polystraatti). Kaikilla kivihiilialueilla tunnetaan samanlaisia pystysuoraan jääneitä puunrunkoja. Ne todistavat nopeasta useiden hienojakoisten sedimenttien kerrostumisesta. (Creswell, Northcumberland, Englanti)

Tämä kivettynyt puunrunko läpäisee toistakymmentä kerrosta, mikä myös osoittaa, että kerrostumien on täytynyt syntyä verrattain nopeasti. Jos kerrostumat olisivat syntyneet hitaasti, puu olisi jatkuvasti hajonnut yläosastaan. Toisaalta se ei olisi voinut säilyä elossa kerrostuman sisällä tuhansia vuosia, miljoonista puhumattakaan, ja kasvaa kerrostumien läpi saamatta ilmaa ja auringonvaloa. Jotkut tällaiset rungot ovat lisäksi kerrostumissa ylösalaisin, mikä viittaa suureen tulvaan. Samalla tavoin hautautuneita puita nähtiin Spirit Lake -järven pohjasedimenteissä pian St. Helens -tulivuoren purkauksen jälkeen 1980. Lisää esimerkkejä kivettyneistä puunrungoista löytyy mm. sivulta   www.creationresearch.org/

Kalkin peittämät tikkaat, joita pitkin kaivosmiehet aikanaan laskeutuivat kuiluun. Noin viiden senttimetrin paksuinen tippukivi muodostui vain kolmessa vuodessa. Tippukiven muodostumisen kaltaiset geologiset prosessit voivat siis tapahtua erilaisilla nopeuksilla kuten tippukivitikkaat osoittavat. Tämä esimerkki auttaa määrittämään tippukiven muodostumisnopeutta. (Bergbau-Museum, Bochum).

Kivettyneitä meritähtiä (Jura, Solothurn, Sveitsi). Kyseisten meritähtien hento rakenne rikkoutuu kuoleman jälkeen nopeasti. Erinomainen säilyminen osoittaa niiden hautautuneen äkisti vielä eläessään tai juuri kuoltuaan varsinkin, kun eliöt eivät ole vierekkäin samassa kerrospinnassa vaan päällekkäin sedimentoituneina. (Naturmuseum, Solohturn)


 
Hakemisto / Fossiilit


14.8.03