Hindulaista 'viisautta'.

 


Otteita Upanisadeista
 

Luominen:

"Totisesti, atman oli tämä yksi aivan alussa.
Ei mitään muuta silmää vilkkunut.
Hän ajatteli: 'Luon nyt maailmat'
Hän loi nämä maailmat,
(taivaallisen) veden, valonsäteet, kuoleman ja veden.
Tämä (taivaallinen) vesi on taivaan yllä,
taivas on kannatin,
valonsäteet ovat ilmakehä,
maa on kuolema,
ja mikä on alla, ne ovat vedet.
Hän ajatteli: 'Nämä ovat maailmat, luon nyt maailman vartijat.'
Juuri vedestä hän otti esiin ja kovetutti ihmisen. Tätä hän hautoi."

Hautomisen seurauksena syntyivät ihmisen suu, sieraimet, silmät, korvat, iho, sydän, napa ja sukupuolielin. Tämä ihminen tulkitaan kosmiseksi olennoksi, josta sitten muodostuu koko maailmankaikkeus. Kuitenkin tätä ihmistä varten luotiin ruoka, ja lopuksi atman itse meni tähän ihmiseen:

"Avattuaan juuri tämän päälaen hän astui sisään tästä ovesta. Tämä ovi on nimeltään kallonsauma."

Brahman ja atman

"Kerron sinulle lyhyesti tien, mitä kaikki Vedat julistavat,
mitä kaikki askeesimenot kertovat,
mitä halutessaan he elävät oppilaina:
Tämä on 'aum'.
totisesti juuri tämä tavu on Brahman,
totisesti juuri tämä tavu on korkein,
totisesti juuri tämän tavun tiedettyään ihminen saa, mitä hän toivoo."

"Tämä atman on kaikissa olioissa piilossa, mutta se ei tule näkyviin. Sen näkevät kuitenkin tarkkanäköiset terävällä ja hienolla älyllä."

"Tämä aum-tavu on juuri atman. Joka tämän tietää, hän käy atmanillaan atmaniin."

"Juuret ylöspäin ja oksat alaspäin on tämä ikuinen Asvattha-puu. Totisesti tämä on puhdas, tämä on Brahman."

"Mitä puheella ei ilmaista, millä puhe ilmaistaan,
tiedä, että tämä juuri on Brahman, eikä se, mitä kansa palvoo."

"Mitä hengityksellä ei hengitetä, millä hengitys hengitetään,
tiedä, että tämä juuri on Brahman, eikä se, mitä kansa palvoo."

(Samanlaisin säeparein kuvataan myös mieltä, silmiä ja korvia).

"Ensimmäiseksi jumalista kohosi Brahma,
kaikkeuden tekijä, maailman vartija.
Hän opetti tietoa Brahmanista, kaiken tiedon perustaa,
vanhimmalle pojalleen Atharvanille.

Tietämisen vaikeus:

"En minä luule, että tiedän hyvin, enkä tiedä, etten tiedä sitä.
Joka meistä tietää sen, tietää sen,
eikä ihminen tiedä, ettei hän tiedä.
Kuka ei ole sitä ymmärtänyt, hän on sen ymmärtänyt,
kuka on sitä ajatellut, hän ei sitä tiedä.
Sen tuntevat ne, jotka eivät tunne, ja sitä eivät tunne ne, jotka tuntevat.
Kun se koetaan valaistumalla, se on tunnettu."

Purusa, kosminen alkuolento:

"Sillä Purusa on taivaallinen ja muodoton,
se on ulkopuolinen ja sisäinen,
tosiaan syntymätön, ilman hengitystä, ilman mieltä ja puhdas,
korkeampi kuin korkein Katoamaton."

"Keskellä istuvaa kääpiötä kaikki jumalat palvovat.
Kun tämä ruumiissa oleva ruumiin asuja irtautuu,
mitä silloin jää jäljelle:
Tämä on totisesti se!"

"Peukalon suuruinen henkilö, sisällä oleva atman,
on aina ihmisen sydämessä.
Ihmisen tulisi vetää tämä ulos ruumiistaan lujasti."

"Kuka taas mietiskelee tätä korkeinta Purusaa
näillä kolmella aum-tavun kirjaimella,
hän tulee valoon, aurinkoon,
niin kuin käärme vapautuu nahastaa,
totisesti niin juuri hän vapautuu synneistään.
Saman-hymnit vievät hänen Brahma-lokaan.
Täältä hän näkee sielujen summaa,
korkeaa korkeamman Purusan, joka on ruumiissa."

Sielun kuolemattomuus:

"Tietävä (minä) ei synny, eikä se myöskään kuole.
Se ei ole mistään, eikä se tule miksikään.
Se on syntymätön, ikuinen, ainainen ja alkuaikainen."

Sielunvaellus:

Katso, Gautama, julistan sinulle tämän salaisen, ikuisen Brahmanin,
ja miten atmanin käy, kun se tavoittaa kuoleman:
Toiset ruumiissa olevat joutuvat kohtuihin ruumiillistumista varten,
toiset menenvät kiinteisiin kohteisiin
tekojensa ja tietojensa mukaisesti."

Tällaisissa sekavissa ja irrationaalisissa teksteissä miljoonat ihmiset, monet länsimaalaisetkin, näkevät suurta ikiaikaista, jumalallista viisautta ja rakentavat maailmankatsomuksensa niiden varaan. Toisaalta lienee selvää, ettei kukaan pelkästään näitä tekstejä tutkimalla voi päästä mihinkään 'totuuteen', vaan siinä tarvitaan opettajan, Gurun, auktoriteettia. Siksi hindulaisuudessa gurun arvovalta on suuri, hän ratkaisee mikä on totuus missäkin asiassa. Häntä pidetään - katolisen kirkon paavin tavoin - Jumalan valtuuttamana, katkeamattoman oppilasketjun jäsenenä. Tästä on myös ollut seurauksena, että gurun usein uskotaan olevan jokin inkarnoitunut jumala, jollaisena oppilaat sitten häntä palvovat.

 


Bhagavadgita ja Srimad Bhagavatam
(Prabhupadan kommentaarien mukaan)
 

Gurun arvovalta.

"Veda-kirjallisuudessa on joitakin hyvin vaikeita osia, mutta niitten merkitys on opittava ymmärtämään aidolta ja vilpittömältä henkiseltä opettajalta; sellainen on Veda-kirjojen menetelmä. Sruti merkitsee, että oppilaan on kuunneltava auktoriteettia - kenenkään ei pidä kehitellä omia tulkintoja henkilökohtaisen edun vuoksi. On olemassa vaikka kuinka monia Bhagavad-gitan selityksiä, joissa alkuperäinen teksti vääristellään." (BG s. 751)

Puolijumalat.

"Typerät ihmiset, jotka pitävät itseään suurina tutkijoina, luulevat näitä puolijumalia Korkeimman Herran eri muodoiksi. Puolijumalat eivät itse asiassa ole Jumalan eri muotoja, vaan he ovat Hänen eri osiaan. .... On vain yksi ainoa Korkein Jumala - Krisna - ja eri puolijumalat ovat saaneet Häneltä voimia hallitakseen tätä aineellista maailmaa.... Ei edes mahtavia puolijumalia, kuten Brahmaa ja Sivaa, voida verrata Korkeimpaan Herraan." (BG s. 233)

Vishnua ei pidetä puolijumalana, hänet samastetaan Krisnaan. Sen sijaan esim. aurinko ja kuu ovat puolijumalia.

Korkein absoluutti.

"Hyvin yleinen riitakysymys on, onko Korkein Absoluuttinen Totuus persoonallinen vai persoonaton. Mitä tulee Bhagavadgitaan, niin sen mukaan Absoluuttinen totuus on Persoonallinen Jumala Sri Krisna, ja tämä vahvistetaan joka sivulla. .... auktoriteetit eivät jätä epäilystäkään siitä, että Absoluuttinen Totuus on Korkein Henkilö, kaikkien syitten alkusyy." (BG s. 374,375)

Brahman.

"Jotkut luulevat ....että Krisna oli ainoastaan mahtava historiallinen henkilö ja persoonaton Brahman on Absoluutti. Itse asiassa persoonaton Brahman on Krisnan henkilökohtainen sädehohto, kuten Bhagavadgitassa on selitetty....Krisna on Jumaluuden Ylin Persoonallisuus, kaikkien syitten alkusyy, ja kaikki miljoonat inkarnaatiot ovat vain Hänen eri laajentumiaan." (BG s. 260)

Sielu.

"Sielu ei milloinkaan synny eikä kuole. Hänen olemassaolollaan ei ole alkua eikä loppua. Hän on syntymätön, ikuinen, aina olemassaoleva, kuolematon ja alkuperäinen. Hän ei tuhoudu, kun ruumis tuhotaan." (BG 1:20)

Selityksissä tätä sielua sanotaan eläväksi olennoksi, joka sijaitsee ihmisen sydämessä ja on atomiakin pienempi. Tämä pienuus selittää sen, ettei sitä pystytä havaitsemaan eikä mittaamaan. Se on olemukseltaan henkinen, eivätkä ruumiilliset muutokset vaikuta siihen. On myös toinenkin sielu, Ylisielu:

"Ylisielu (Paramatma) ja atominomainen sielu (jivatma) sijaitsevat samassa ruumiin puussa, saman elävän olennon sydämessä, ja ainoastaan se, joka on vapautunut kaikista aineellisista haluista ja murheista voi Korkeimman armosta ymmärtää sielun mahtavuuden."

Maailmankaikkeudet ja planeetat.

"Seitsemän suurta viisasta ja muut suuret viisaat ennen heitä, sekä Manut (ihmiskunnan kantaisät), virtaavat kaikki Minusta - he ovat syntyneet Minun mielestäni, ja kaikkia erilaisia planeettoja asuttavat elävät olennot ovat heidän jälkeläisiään." (BG 10:6)

Tämän jakeen selitys kertoo ensiksi Brahman syntyneen Korkeimman Herran (Krisna) energiasta, ja jatkaa:

 "Brahmasta on siten ilmentynyt seitsemän suurta viisasta ja heitä aiemmin neljä muuta suurta viisasta ...sekä Manut. Näitä kahtakymmentäviittä suurta viisasta kutsutaan kaikkien maailmankaikkeuden elävien olentojen patriarkoiksi eli esi-isiksi. On olemassa lukemattomia maailmankaikkeuksia, ja jokaisessa maailmankaikkeudessa on lukemattomia planeettoja, ja jokainen planeetta on täynnä monenlaisia asukkaita. Kaikki nämä olennot ovat syntyisin edellämainituista kahdestakymmenestäviidestä patriarkasta."

Taivaalliset planeetat.

"Taivaallisilla planeetoilla on Nandana-kanana puutarhoja, joissa asukkaat saavat nauttia enkelimäisten kauniitten naisten seurasta ja juoda ylenmäärin soma-rasa -viiniä.Tuollainen ruumiiseen perustuva onnellisuus on varmasti houkuttelevaa, ja ne, jotka pitävät itseään aineellisen maailman valtijoina, ovat siksi viehättyneet sellaisesta aineellisesta, väliaikaisesta onnesta." (BG s. 128)

Näille taivasplaneetoille pääsee mm. puolijumalia palvomalla, mutta niistä on palattava jälleensyntymän kautta takaisin maan päälle. Siksi on parempi pyrkiä Krisnan taivasplaneetalle, Golokaan, josta ei tarvitse syntyä uudelleen. Tämä Goloka eli Krisna-loka on henkinen, ei-aineellinen planeetta. Muitakin henkisiä planeettoja on, mutta niissä asuvat ovat jälleensyntymän alaisia.

Kuun asukkaat.

"Srimad-Bhagavatamin kolmannessa kirjassa Kapila Muni mainitsee, että ne ihmiset, jotka hyvin taitavasti työskentelevät tulosten hankkimiseksi ja suorittavat uhritoimituksia maan päällä, saavuttavat kuollessaan Kuun. Nämä ylevöityneet sielut elävät Kuussa noin 10 000 vuotta (puolijumalten ajanlaskun mukaan) ja nauttivat elämästä juoden soma-rasaa. Lopulta he palaavat maan päälle. Tämä merkitsee, että Kuussa elää hyvin korkealle kehittyneitä olentoja, vaikka heitä ei pystytäkään havaitsemaan karkeatekoisilla aisteilla." (BG s.442).

Kuun sanotaan olevan kaksi kertaa aurinkoa suurempi ja n. 500 000 km kauempana!

  "Kuten aurinko, myös kuun täytyy olla täynnä liekkejä, koska ilman liekkejä ei voi olla valoa. Kuun liekkien täytyy kuitenkin olla lempeitä ja miellyttäviä. Tämä on meidän vakaumuksemme. Moderni teoria, että kuu on täynnä pölyä, ei saa vahvistusta Srimad Bhagavatamissa" (SB 5, s.287).

Aurinko liikkuu ja on asuttu!

"Aurinko liikkuu kuten muut planeetat. ... Auringon vaunua vetävät seitsemän hevosta, joita kutsutaan Gayatriksi. Niitä ohjastaa puolijumala Arunadeva. Vaunu kantaa Adityadevaa, auringonjumalaa. Auringonjumalan edessä on aina kuusikymmentätuhatta pyhimystä nimeltä Valikhya. Jokainen näistä on peukalon kokoinen ja ylistää auringonjumalaa lakkaamatta"

"Aurinko on asuttu. Niin sanottujen tiedemiesten teoria, jonka mukaan siellä ei asu ketään, on väärä. Ero auringon ja maan välillä on se, että aurinko on tulinen planeetta, mutta siellä asuvilla on sopiva ruumis ja he voivat asua siellä vaikeuksitta" (SB 5, s. 317, 319, 333).

Vain Veda-tieto on luotettavaa.

"Koska tämä tieto on kulkenut guruketjussa, se on täydellistä. Moderni tiede päinvastoin on vain muutama sata vuotta vanhaa. Siten, jos nykyiset tiedemiehet eivät voi hyväksyä muita Srimad-Bhagavatamissa esitettyjä tosiasioita, kuinka he voivat kieltää täydelliset tähtitieteelliset laskelmat, jotka olivat olemassa jo kauan ennen kuin he saattoivat edes kuvitella sellaisia asioita. Srimad Bhagavatamissa on niin paljon tietoa. Moderneilla tiedemiehillä sen sijaan ei ole tietoa muista planeettajärjestelmistä, tuskin he ovat perehtyneitä edes planeettaan jolla asumme" (SB 5, s.308)

"Modernit tieteelliset laskelmat muuttuvat kerta toisensa jälkeen, ja siksi ne ovat epäluotettavia. Meidän täytyy hyväksyä Veda-kirjallisuuden laskelmat. Vedalaiset laskelmat ovat pysyviä: astronomiset laskelmat , jotka tehtiin kauan sitten ja taltioitiin Veda-kirjallisuuteen, ovat yhä oikeassa. Kummat laskelmat, vedalaiset vai modernit, ovat parempia, voi olla arvoitus muille, mutta me hyväksymme vedalaiset laskelmat oikeiksi" (SB 5, s.345).

Brahman päivä.

"Ihmisten ajanlaskun mukaan Brahman päivän pituus on tuhat aikakautta.Yhtä pitkä on hänen yönsä." (BG 8:17)

Tämän Bhagavadgitan säkeen selityksessä kerrotaan Brahman päivään mahtuvan tuhat neljän aikauden (yuga) kierrosta. Näistä Satya-yuga kestää 1 728 000 vuotta, Treta-yuga 1 296 000 vuotta, Dvapara-yuga 864 000 vuotta ja nykyään meneillään oleva Kali-yuga 432 000 vuotta. Srimad Bhagavatam -selityksissä kerrotaan, että yhden Brahman päivän aikana, joka vastaa 4 300 000 meidän vuottamme (ja vuorokausi siten 8 600 000 vuotta) on neljätoista Manua. Brahman kuukausi sisältää kolmekymmentä Brahman päivää ja 420 Manua ja vuosi 12 Brahman kuukautta, jona aikana esiintyy siis 5 040 Manua. Kaikissa lukemattomissa maailmankaikkeuksissa on kussakin yksi Brahma. Kaikki nämä maailmankaikkeudet luodaan ja tuhotaan purusan hengityksen aikana.

"Voimme siis vain kuvitella, kuinka monta miljoonaa Manua purusan yhden hengityksen aikana ilmenee."

Kaiken kaikkiaan, kun Brahma elää sata vuotta, hänen elinaikansa on maan ajanlaskun mukaan 311 triljoonaa 40 miljoonaa vuotta! Brahman kuollessa hänen taivasplaneettansa jää kuitenkin jäljelle, mutta sen asukkaat kuolevat. Uuden Brahman syntyessä kaikki taas ilmentyvät olemassaoloon, oltuaan miljardeja vuosia (Brahman yön aikana) ruumiillistumattomina Vishnun olemuksessa. (BG s. 434,435)

Elämänlajit.

"Eri elämänlajeja on yhteensä 8 400 000, ja niistä 400 000 on ihmisrotuja.(!) Näistä 400 000: sta eri rodusta useimmat ovat hyvin alhaisia, täysin sivistymättömiä ihmislajeja." (BG s. 387)

Tekstistä ei käy selville, tarkoitetaanko tässä pelkästään maapallon vai koko maailmankaikkeuden elämänlajeja. Olipa kyseessä kumpi hyvänsä, pieleen menee! Maapallon eliölajeja tunnetaan kymmeniä miljoonia, mutta viime aikoina teoria ihmisroduista on sen sijaan kokonaan kyseenalaistettu.

Krisnan 16 000 vaimoa.

"Sen jälkeen Herra meni omiin palatseihinsa, jotka olivat viimeistä piirtoa myöten täydellisiä. Hänen vaimonsa asuivat niissä, ja heitä oli kaikenkaikkiaan yli kuusitoistatuhatta." (Srimad Bhagavatam 1:11:30)

Jakeen selityksessa tarkennetaan vaimojen lukumääräksi 16 108, ja kerrotaan jokaisella olevan oma puutarhojen ja puistojen ympäröimä täydellinen palatsinsa, joista ei puutu mitään, ja jotka on koristeltu kullalla ja jalokivillä. Kirjan toisessa kohdassa (SB 1:16:26) kerrotaan, että saadakseen omakseen nämä 16 108 vaimoa, Krisnan oli kunnon ksatriyan tavoin taisteltava jokaisen puolesta erikseen (vaimonryöstö-perinteen mukaan). Vaimoksi ei kelvannut kuka tahansa, vaan hänen täystyi olla miljoonien jälleensyntymien kautta jalostunut persoonallisuus. ; Siltä varalta, että Srimad-Bhavatamin lukija ihmettelee, miten Krisna voi seurustella näin monen vaimon kanssa, annetaan selitys:

"Tämä merkitsee, että Herra laajensi itsensä yhtä moneksi täysivaltaiseksi laajentumaksi kuin oli kuningattaria ja palatsejakin, ja Hän meni jokaiseen palatsiin samanaikaisesti ja erikseen. ...Sri Krisna voi laajentaa Itsensä niin moneksi henkiseksi hahmoksi kuin Hän haluaa, vaikka Hän onkin yksi ja vailla vertaistaan."

Seitsemän äitiä.

" Kun Herra saapui isänsä taloon, kaikki läsnäolevat äidit syleilivät Häntä ...Devaki (Hänen todellinen äitinsä) oli näistä äideistä etummaisin." (SB 1:11:27)

Selityksessä sanotaan:
"Pyhien kirjoitusten mukaan ihmisellä on seitsemän äitiä: todellinen äiti, henkisen mestarin vaimo, bramiinin vaimo, kuninkaan vaimo, lehmä, imettäjä ja maa. Kaikki he ovat äitejä."

Lehmä ja lihansyönti.

"Jos joku kuitenkin haluaa syödä lihaa, niin on ymmärrettävä, että hän toimii tietämättömyyden vallassa ja valmistaa itselleen hyvin synkän tulevaisuuden. Lehmien tappaminen on kaikkein pahinta, sillä lehmä tuo meille paljon iloa antamalla meille maitonsa." (BG s. 703)

Lehmän lantakin on puhdasta, jopa puhdistavaa:

"Juuri äskettäin nykyaikainen tiede on todennut, että lehmän lannalla on kaikki antibioottiset ominaisuudet. Veda-tietous on siis täydellistä, koska se on kaikkien epäilysten ja erehdysten yläpuolella, ja Bhagavadgita on kaiken Veda-tietouden ydin." (BG johdanto)

Kun Krisna laskeutuu maahan, hän tulee ensijaisesti katsomaan lehmiä, bramiineja ja krisna-bhaktoja. Taivaallisella planeetallaankin hänellä on taivaallisia lehmiä, jotka antavat jatkuvasti maitoa. (ks. Lisäys)

Helvetti.

"Sellaiset henkilöt syntyvät yhä uudelleen demonisten elämänlajien joukkoon, eivätkä milloinkaan voi lähestyä Minua. Vähitellen he vajoavat alas kaikkein vastenmielisimpään olemassaolon muotoon." (BG 16:20) "Tuohon helvettiin johtaa kolme porttia - himo, viha ja ahneus. Jokaisen järkevän ihmisen on hylättävä ne, sillä ne johtavat sielun rappioon." (BG 16:21)

Prabhupada selittää:

"Jumala on tunnetusti armelias, mutta tässä säkeessä sanotaan, että Hän ei milloinkaan osoita armoaan demoneille. Tässä sanotaan selvästi, että demoniset ihmiset laitetaan elämä elämän jälkeen samanlaisten demonien kohtuihin, ja koska he eivät saa osakseen Korkeimman Herran armoa, he vajoavat alaspäin päätyen lopulta kissojen, koirien ja sikojen ruumiisiin. On sanottu selvästi, että tällaisilla demoneilla ei käytännöllisesti katsoen ole mitään mahdollisuutta saada osakseen Jumalan armoa missään myöhäisemmässäkään elämänsä vaiheessa."

Tätä armottomuutta kuitenkin lieventää se, että joskus Korkein Herra tappaa nämä asurat, ja ne, jotka hän itse tappaa, vapautuvat aineellisesta olemassaolosta. Jos joku asura eli demoni on kyllin onnekas, Krisna saattaa tappaa hänet ja vapauttaa samsaran orjuudesta.

 
 

Kuten edellä olevat esimerkit osoittavat, hindulaisuuden ja monien ns. uususkontojen välillä on selviä yhtäläisyyksiä. Selvimmät niistä löytyvät teosofian eri suuntien ja new age- liikkeen piiristä, mutta yhtymäkohtia löytyy myös esim. gnostilaisuuteen. Kannattaa panna merkille myös käsitykset kuolemattomasta sielusta, helvetistä ja Jumalan eri luonnoista, jotka ovat yleisiä käsityksiä kristinuskon piirissä. Kaiken kaikkiaan hindulaisen kirjallisuuden paljous, monimuotoisuus, sekavuus ja tulkinnanvaraisuus luovat maaperän mitä mielikuvituksellisimmille näkemyksille ja tulkinnoille. Ja tuota mahdollisuutta on todella hyödynnetty niin intialaisessa kuin länsimaisessakin uskonnollisuudessa.

Entisen hindun Saddhu Sundar Singhin ajatuksia.

Maya-opista:
"Jos tämä käsitys [harhasta] olisi totta, olisi hyödytöntä harjoittaa joogaa tai bhaktia tai etsiä hyvien töiden ansiota, koska hän, joka on luonut mayan, itse tuhoaa sen myöskin. Elleivät hänen voimansa siihen riitä, maya on silloin voimakkaampi kuin Brahma. ...Ja mitä todisteita ...... on siitä, etteivät ne, jotka hyväksyvät mayan opin, tai ne, jotka mietiskelevät ja saavat valaistusta, tai itse Brahmakin ole maya-ilmiöitä."

Karmasta ja synnin todellisuudesta:
Swami Vivekananda lausui eräässä Chicagon uskontoparlamentissa: "On synti sanoa ihmistä syntiseksi". Singh kommentoi tätä lausumaa: "Jos tämä on totta, niin kaikki Vedain ja shastarain opetukset hyvistä ja pahoista teoista (karma) ovat turhaa, sillä jos synnin todellisuus kielletään, ei ihmisen hyvillä ja pahoilla teoilla ole eroa."

Tietämisen tärkeydestä pelastukselle:
"Onko se 'tiedon' hedelmiä, että Intiassa, missä tätä 'tieto' -teoriaa on opetettu ...miljoonat ihmiset ovat vuosisatoja olleet mitä kauhistavimmassa tietämättömyyden tilassa? Jos he sanovat, ettei tämä tieto ole tavallista kansaa vaan viisaita varten, se ei ole yleismaailmallinen, ja jollei se ole yleismaailmallinen se ei ole totta, koska totuus on kaikkia varten."

Sielunvaelluksesta ja jälleensyntymästä:
Koska jälleensyntyminen ja sielunvaellus edellyttävät kuolematonta sielua, niin Singh toteaa, että että maya-filosofian omilla päätelmillä voidaan osoittaa, ettei sielu ole ikuinen:
"Jos sielu on ikuinen, se on ajallisesti rajaton, joten sillä täytyy olla rajattomat tiedot, kuten Jumalalla. Sillä jos se on rajaton yhden ominaisuutensa puolesta, sen täytyy olla rajaton kaikkiin muihinkin ominaisuuksiinsa nähden. Mahdotonta on ajatella, että se yhdessä ominaisuudessaan olisi rajaton ja kaikissa muissa rajoitettu. Kokemuksesta tiedämme, että inhimilliset ominaisuutemme ovat rajoitetut. Sen takia myös sielu on ajallisesti rajoitettu."


Lisäys:
TV-dokumentti 'Kaikki sonnasta' näytti, miten Intiassa lehmän lantaa ja virtsaa arvostetaan niin paljon, että sitä sekoitetaan kaikkeen mahdolliseen. Sitä lisättiin mm. meikkivoiteisiin, hammastahnaan ja jopa ruokiin ja juomiin! Eikä vieraan ole kohteliasta kieltäytyä tarjotusta, virtsalla maustetusta tuliaismaljasta! (17.06.2010)

----------------------------------------------------------------

Lähteitä mm.:
Teivonen: Seitsemän Upanisadia
Bhagavadgita, Brabhupadan selityksin
Srimad-Bhagavatam, Brabhupadan selityksin
Sundar Singh: Todellisuuden etsintä


Hindulaisuus osa 1


20.8.2000 (päivitetty 17.06.2010)