Pääsiäissaaren salaisuudet

 

Pääsiäissaari, paikallisella rapanuin kielellä Rapa Nui, on herättänyt mielenkiintoa varsinkin siellä sijaitsevien moai-patsaiden vuoksi. Paitsi että on hämmästelty sitä, miten nuo valtavat patsaat on kyetty tekemään alkeellisilla kivityökaluilla ja kuljettamaan kilometrien päähän tekopaikastaan, ihmetystä on herättänyt niiden lukumäärä - niitä on kaikkiaan noin tuhat kappaletta!

Kooltaan patsaat ovat kolme- neljä -metrisiä, mutta suurin on peräti 13-metrinen ja painaa 270 tonnia. Patsaat esittävät esi-isiä ja saarelaiset uskoivat niiden henkien asuvan patsaissa. Tämä selittää niiden suuren lukumäärän; mahdollisimman moni halusi pitää yhteyttä esi-isiinsä patsaiden välityksellä.

Oheisen patsaan päässä on punainen ns. tuffisykerö. Sen paikalleen asentamisen on arveltu olleen jopa patsaiden pystytystä hankalampi toimitus. Uskotaan, että ne kuljetettiin paikalle pyöreinä lohkareina ja veistettiin vasta sitten haluttuun muotoon. Suurimmat on saatettu kiinnittää patsaan päähän ennen sen pystyttämistä.
  Näistä patsaskuvista puuttuvat niiden silmät, jotka olivat selvästi erottuvat, eräänlaista lasimaista tai keraamista materiaalia.

Miten patsaat kuljetettiin paikalleen? Saarelaisten keskuudessa elävän tarinan mukaan ne kävelivät itse paikalleen.
  Aiemmin siirrossa arveltiin käytetyn oheisen kuvan mukaista menetelmää. Eräs saarelaisista uskoi kuitenkin, että ne olisi todella kuljetettu 'kävelemällä' eli pystyasennossa, kallistamalla niitä vuorotellen puolelta toiselle.
(JIM-TV:n dokumentti 30.07.09)

Erilaisia patsaita

Kaikki moai-patsaat eivät ole ihan samanlaisia. Oheinen patsas on herättänyt epäilyä sen teorian suhteen, että saaren asutus olisi kautta aikojen ollut yhtenäistä tai että ainakin sen taideteokset olisivat syntyneet yhden ainoan luomiskauden aikana. Saman tyyppisiä patsaita kun on löydetty mm. Tyynenmeren eteläisimillä saarilla.

Eivät tällaiset massiiviset kivipatsaat ole tuntemattomia Euroopassakaan. Siitä osoituksena oheinen Korsikassa sijaitseva ns. menhir-patsas. Tämän tyyppisiä patsaita ja yksinkertaisempia megaliitteja eli pystypylväitä löytyy satoja eri puolilta Eurooppaa. Tämä viittaa siihen, että jonkinlaista kulttuurivaihtoa kansojen välillä olisi tapahtunut jo muinoin.

'Puhuvat puut'

Yksi Pääsiäissaareen liittyvä arvoitus ovat puutaulut, joista asukkaat ovat käyttäneet nimitystä 'puhuvat puut'. Näiden täulujen käyttö oli ns. rongorongo-laulajien etuoikeus. He johtivat jonkinlaisia kouluja, joissa oppilaat perehdytettiin vartauskuviin, sukupuihin ja sankaritaruihin.

Suurenna klikkaamalla

  Tauluissa olevan kirjoituksen sisältöä ja kirjoitusmerkkejä on yritetty tulkita ensin alkuasukkaiden omin voimin 1800-luvulla ja myöhemmin lukuisten tutkijoiden toimesta, mutta niiden sisältö on jäänyt arvoitukseksi. Edes nykyiset tietokoneet eivät ole pystyneet sitä ratkaisemaan. Eräs tutkija on perusteellisen tutkimuksensa pohjalta päätynyt tulokseen, ettei taulujen 'kirjaimilla' ole lainkaan foneettista symboliarvoa eikä kuvakirjoituksellista merkitystä. Toisen tutkijan mielestä niitä on käytetty jonkinlaisina pappien ja runonlaulajien teknisinä 'muistilehtiöinä'.

  Länsimaisten tutkijoiden saavuttua Pääsiäissaarelle, se oli jo lähes puuton ja melkein asumaton. Kun saaren metsät kävivät vähiin väestön pystyttäessä patsaitaan ja rakentaessaan kalastusveneitä ja asumuksia, ei lopulta enää ollut puita veneiden rakentamiseen. Kun myös maaperä köyhtyi, se ei enää pystynyt tuottamaan tarvittavaa ravintoa. Tutkijat uskovatkin, että saarella jouduttiin ravinnon loppuessa lopulta turvautumaan jopa kannibalismiin.

Kuvalähde:
Menneisyyden arvoitukset, julk. Valitut Palat

Linkkejä:
Rapa Nui, Pääsiäissaari (suom.)
Wikipedia (suom.)
Pääsiäissaaren salaisuudet (engl.)
Kuinka moait kävelivät? :-) (engl.)
Easter Islands (engl.)

 
 
31.07.09