Mediumismia ja kontaktikertomuksia

Fysikaalinen mediumismi.

Spiritistisiä meedioita löytyy joka lähtöön ja monet ovat paljastuneet huijareiksi. Siinäkin tapauksessa että huijaaminen näyttäisi olevan poissuljettu, on ns. mentaalinen mediumismi (jossa meedio saa tai ainakin väittää saavansa, viestejä vainajahengiltä) joka tapauksessa lähinnä meedion itsensä kokemaa "todellisuutta". Kuulijoiden valinnassa on sitten uskoa tai olla uskomatta meedion saamiin viesteihin. Fysikaalinen mediumismi on luonteeltaan erilaista. Sen sanotaan saavan aikaan selvästi havaittavia, nähtäviä ja kuultavia ilmiöitä ja olevan siten ilmiönä selvästi todistusvoimaisempi. Tästä syystä paratutkijat ovatkin viime aikoina uudestaan alkaneet kiinnittää huomiota mediumismin tähän puoleen.

Vanhastaan tunnetuin fysikaalisen mediumismin ilmiöistä on ns. ektoplasma, meediosta istunnon aikana erittyvä harsomainen tai utumainen 'aine' joka voi ottaa erilaisia muotoja. Muita ilmiöitä ovat äänet ja valot, esineiden liikkumiset, levitaatiot (ilmassa leijumiset), automaattikirjoitus, puhelinsoitot henkimaailmasta, henkiparannus ja henkioppaiden avustama kirurgia. Ilmiöistä vaikuttavimpia ovat materialisaatiot, joissa henkiolentojen nähdään ottavan aineellisia muotoja. Mm. walesilaista materialisaatiomeediota Alec Harrisia tutkittiin useaan kertaan eri tiedemiesten ja lääkärien toimesta. Eräässä istunnossa lääkäri tutki aineellistunutta 'henkiopasta' todeten että tämän hengitys ja pulssi olivat normaaleja. Henkiolennon kerrotaan sanoneen tämän johdosta: "Luulitteko minua jotenkin epänormaaliksi?"

Georg Lindström kertoo kirjassaan "Kuoleman jälkeen elämä" eräästä istunnosta, jossa monet aineellistuneet henkiolennot kävelivät huoneessa, keskustelivat, poistuivat välillä ja palasivat takaisin. Monet käänsivät selkänsä osoittaakseen olevansa kiinteitä olentoja, eräs naispuolinen olento jopa paljasti naisellisia muotojaan. Eräs veti kabinettivarhon sivuun, jolloin sekä meedio että aineellistunut henkiolento olivat näkyvissä yhtä aikaa. Lindström osallistui yli kymmeneen istuntoon eri puolilla Englantia. (Ultra 1/97)

Ei ole ihme, että paratutkijat ovat kiinnostuneita nimenomaan näistä fysikaalisen mediumismin ilmiöistä, koska niissä on havaittavissa konkreettisia, käsin kosketeltavia ilmiöitä, eli niissä on mahdollista saada tieteellisen tutkimuksen edellyttämää näyttöä. Tietysti huijauksen mahdollisuus on olemassa näissäkin tapauksissa. Ellei huijausta kuitenkaan voida todeta, tutkijat yrittävät parhaansa mukaan selittää ilmiöitä. Usein selityksissä lähdetään meedion psykokineettisista ym. 'henkisistä' kyvyistä. Näillä ei kuitenkaan itse asiassa selitetä juuri mitään, koska ensin olisi riittävän tieteellisesti selvitettävä noiden oletettujen henkisten kykyjen olemus tai ainakin niiden olemassaolo. Jostain syystä tutkimuksilla on lisäksi taipumus epäonnistua aina kun epäilevä ja kriittinen skeptikko on läsnä. Tieteellistä näyttöä ilmiöstä ei näin ollen saada.

Spiritismin luvatussa maassa, Englannissa, toimii nelihenkinen v. 1992 perustettu tutkimusryhmä, joka on keskittynyt "fysikaaliseen enrgiatyöskentelyyn ja ulottuvuuksien väliseen kommunikaatioon." Ryhmä kertoo kokeneensa kiehtovia fysikaalisia ilmiöitä sekä saaneensa hienoa todistusaineistoa muista todellisuuden tasoista. Vuosien 1992-1998 välisenä aikana yhteyksiä otettiin 550 kertaa useisiin eri ulottuvuuksiin aina avaruusveljiä myöten. Noilta muilta tasoilta heille annettiin mm. tarkkoja ohjeita ulottuvuuksien välisen kommunikaation kehittämiseksi. Näiden saamiensa ohjeiden perusteella ryhmä onkin alkanut työskennellä henkimaailman kanssa uusilla tavoilla. Ektoplasmasta on luovuttu ja otetty käyttöön transsitilat ja henkiset energiat. Ryhmä uskoo olevan kolmenlaista "manipuloitavaa" energiaa: maaenergiaa, ryhmän jäsenten omaa energiaa ja henkimaailman energiaa. Näistä henkimaailman "auttajat" sitten muokkaavat yhden oikeanlaisen energiakokonaisuuden.

Kuuden vuoden aikana ryhmän istunnoissa kirjattiin 190 erilaista fysikaalista ilmiötä, joita todistamassa kerrotaan olleen mm. Psyykkisen Tutkimusseuran (PSR) johtaja, prof. David Fontana ja emeritusprofessori Arthur Ellison. Erilaisten ääni- ja valoilmiöiden lisäksi nähtiin myös aineellistuneita henkimaailman vierailijoita, jotka astelivat huoneessa edestakaisin. Itse Thomas Alva Edisoninkin kuultiin antavan ohjeita kommunikaatiovälineiden rakentamiseksi. Avaamattomille filmeille alkoi ilmestyä aina vain tarkempia kuvia ja tekstejä. Ryhmä uskoi olleensa yhteydessä vainajahenkien lisäksi myös avaruusväkeen, mm. Arcturus-planeetan asukkaisiin.

Sivumennen sanoen, tähtitiede tuntee kylläkin Arcturus -nimisen kiintotähden, mutta sillä ei tiedetä olevan planeettoja. Toisaalta, uskovathan jotkut asukkaita olevan Auringossakin! (Ultra 12/99)

Halukkaita ja vastahakoisia kanavoijia.

Monet meediot eli kanavoijat kertovat jo lapsesta lähtien tunteneensa ja kokeneensa jotain normaalin todellisuuden ulkopuolella olevaa. Jotkut ovat kovasti toivoneet tilaisuutta päästä yhteyteen henkimaailman kanssa ja olleet onnellisia saadessaan "tietää" tulleensa "valituksi". On myös tapauksia, joissa tällainen "valittu" henkilö on ollut peräti vastahakoinen asiaa kohtaan. Näyttää siltä, että 'valinnan' kohteeksi voi joutua sekä harras uskovainen että epäilijä, joskus jopa ateisti.

Edgar Cayce.

Amerikkalainen Edgar Cayce on yksi tunnetuimpia meedioita. Hänen mielilukemisensa jo lapsena oli Raamattu. Ensimmäisen kontaktinsakin tuonpuoleiseen hän sai lapsena ollessaan eräällä metsäaukiolla syventyneenä lukemaan Raamatun kertomusta Simsonista. Äkkiä ilmasta kuului huminaa ja näkyi kirkas valo jonka keskeltä erottuva hahmo sanoi: "Rukouksesi on kuultu. Mitä pyydät minun antamaan sinulle?" Edgar sanoi haluavansa vain auttaa ihmisiä, etenkin sairaita ja lapsia, sekä rakastaa lähimmäisiään.

24 vuotiaana Cayce paransi itseltään - sisäisen äänen opastuksella - kurkkulihastensa halvaustilan, jolle lääkärit eivät olleet voineet mitään. Kun tieto tästä levisi, hänelle alkoi tulla ensin lähiseuduilta ja sitten kauempaakin parannuspyyntöjä. Cayce teki diagnoosinsa telepaattisesti, useinkaan potilasta näkemättä, menemällä transsiin ja antamalla ns. lukemuksia, jotka sihteeri kirjoitti ylös. Transsista herättyään hän ei yleensä tiennyt, mitä oli sanonut. Hänen diagnoosinsa olivat erittäin asiantuntevia ja lääketieteellisin termein varustettuja, vaikka hän ei ollut lainkaan opiskellut lääketiedettä. Näitä lääkitsemiseen ja terveyteen liittyviä lukemuksia hän teki kaikkiaan lähes 9000, jotka kaikki on kirjattu ylös ja tallennettu arkistoon.

Muut lukemukset - joita oli nelisen tuhatta - käsittelivät teosofiasta ja spiritismistä tuttuja asioita kuten jälleensyntymistä, karmaa, Atlantista ym. sekä ennustuksia maailman tapahtumista. Yhteensä hänen lukemuksensa käsittivät noin 49 000 sivua. Ennustuksissaan Cayce ei onnistunut yhtä hyvin kuin lääketieteellisissä diagnoseissaan; hän mm. ennusti että vuoden 1998 loppuun mennessä maankuori repeää Amerikan länsiosissa, Euroopan pohjoisosissa tapahtuu suuria muutoksia ja suurin osa Japania tulee vajoamaan mereen.

Johannes Greber.

Toinen esimerkki syvästi uskonnollisesta meediosta on saksalainen teologian tohtori ja katolinen pappi Johannes Greber. Pappina ollessaan hän sai kansainvälistä tunnustusta suorittamastaan sosiaalisesta työstä lasten ja nälkää näkevien parissa.

Papintoimessaan Greber joutui kerran ottamaan kantaa erääseen meediotapaukseen seurakunnassaan ja halusi ensin tutkia asiaa perusteellisesti jotta voisi antaa siitä rehellisen lausunnon. Hän meni seuraamaan kyseisen meedion - erään nuoren pojan - istuntoa sillä seurauksella että vakuuttui henkimaailman todellisuudesta. Ankaran sielullisen taistelun ja hartaan rukoilemisen jälkeen hän päätti luopua papin virasta ja itse antautua henkimaailman yhteyksien tutkimiseen. Vuonna 1932 hän kirjoitti henkiopettajiensa antamien tietojen perusteella kirjan nimeltä "Yhteydessä henkimaailman kanssa".

Teoksen esittämä maailmankuva on yksi versio niistä lukuisista fyysisen ja henkisen maailman luonnetta kuvaavista spiritistisistä selonteoista, joita eri kanavoijien kautta on annettu. Se kertoo henkimaailmaan, uskontoihin, Jumalaan, luomakuntaan, Kristukseen ja uuden ajan kristillisyyteen liittyvistä asioista. Tähän maailmankuvaan luonnollisesti kuuluu 'tieto' Raamatun käännös- ja tulkintavirheistä. Greberin mukaan esim. pyhä henki tarkoittaa alkutekstissä Jumalan tahdon mukaan toimivaa hyvää henkiolentoa. Kuolema tarkoittaa hengen eroa Jumalasta, ei ruumiista, ja kuolleet ovat siten vain pahojen henkien eli epäjumalien vallassa olevia. Jeesus oli Greberin mukaan normaalilla tavalla alkunsa saanut ihminen, johon Kristushenki laskeutui ennen syntymää.

Greber käänsi myös koko Uuden Testamentin henkiopettajansa ohjeiden mukaan. Käännöksen eräs paljon puheenaihetta antanut kohta on Joh. 1:1, jonka Greber kääntää: "... ja Sana oli jumala" (engl. " .. the Word was a god"). Toinen vastaava kohta on Joh. 20:28 "...Minun Herrani ja minun Jumalani", joka Greberin henkioppaiden mukaan pitäisi kuulua: "...Minun Herrani ja Mestarini".

Greberin saaman 'tiedon' mukaan samat luonnonlait koskevat sekä luonnollista että ihmisten yliluonnolliseksi nimittämää maailmaa. Kaikessa olemassaolevassa on elämänvoimaa, joka on laadultaan henkistä. Aineen elämänvoima on erilaista kuin aineessa asuvan hengen. Ihmisen ruumis on aineeksi tiivistynyttä elämänvoimaa, jonka johtimena on veri. Elämämänvoima saa alkunsa maan ja sitä ympäröivien taivaankappaleiden säteilystä. Kun ruumis kuolee, jää hengen elämänvoima jäljelle. Parantaminen perustuu elämänvoiman siirtoihin luomakunnassa.

Henkiolennot suorittavat elämänvoimaa käyttäen työtä maallisten olentojen keskuudessa. Greber joutui toteamaan, etteivät yhteydet aina olleet rakentavia eivätkä siis hyvästä henkimaailmasta lähtöisin. Hänen mukaansa henkiolentoja on hyvin eri tasoisia ja erilaatuisia, kuten korkeita ja alhaisia, hyviä ja pahoja, kiusaajia ja kärsiviä. Raivoaminen ja kiusaaminen ovat merkkejä alhaisesta ja pahasta henkiolennosta. Korkeat ja hyvät henget ovat rauhallisia ja tasapainoisia. Yhteyksiensä avulla Greber ilmeisen vilpittömästi pyrki pääsemään totuuden lähteille, mutta oli kaikesta huolimatta ilmeisen sinisilmäinen suhtautumisessaan henkimaailmasta saamiinsa tietoihin.

Helen Shucman.

amerikkalainen psykologian tohtori Helen Shucman erosi edellisistä meedioista siinä, että hänen kotitaustansa ei ollut uskonnollinen ja opintojensa myötä hän omaksui suorastaan kiihkoateistisen katsomuksen. Häntä luonnehdittiinkin "sotaisaksi ateistiksi". Noin 50-vuotiaana hän alkoi saada - ollessaan silmät suljettuina - kokemuksia, joissa näkyi aluksi häikäisevää valoa, josta sitten erottui joku hahmo, joka kuitenkin hävisi valon voimistuessa. Kokemus sai hänessä aikaan voimakkaan rakkauden tunteen. Myöhemmin näyt muuttuivat lähes päivittäisiksi ja vähitellen yhä selkeimmiksi ja monimutkaisemmiksi. Hän näki ikäänkuin elokuvia, joissa hän itse esitti toista pääosaa milloin missäkin roolissa ja toista hänen esimiehensä Bill Thetford. Eräässä näyssä Helen koki olevansa kirkossa, ja näki siellä miehen, jonka hän tunnisti Jeesukseksi. Myöhemmin näyissä esiintyi mieshahmo, joka Helenin mielestä oli toisinaan Jeesus, joskus Bill.

Heleniä näyt ahdistivat. Hänen koulutuksensa ja lääkärikokemuksensa pohjalta ne olivat juuri sellaisia, joita hän oli tottunut kuulemaan potilailtaan. Hän ei muutenkaan ollut lainkaan kiinnostunut parailmiöistä. Mutta sisäinen ääni ei jättänyt häntä rauhaan. Se alkoi toistaa:

"Tämä on ihmeiden oppikurssi. Kirjoita muistiin, ole hyvä!"

Helen epäili olevansa tulossa hulluksi, mutta Bill sai hänet rauhoittumaan ja suostumaan sisäisen äänen kirjuriksi. Sen sanelua kesti vajaat kymmenen vuotta jona aikana syntyi kolmeosainen monumentaalinen teos "Ihmeiden oppikurssi". Helenin vastahakoisuudesta johtuen kirjoittaminen oli aina välillä pysähdyksissä. Hänen suhtautumisensa asiaan oli ristiriitaista ja pelokasta. Vaikka hän uskoi sisällään puhuvan äänen kuuluvan Jeesukselle, hän ei toisaalta halunnut uskoa siihen. Hän kirjoitti myöhemmin:

"Koska en usko Jumalaan, paheksuin aineistoa, jonka otin vastaan ja tunsin voimakasta halua hyökätä sitä vastaan ja osoittaa se vääräksi. Toisaalta kulutin melkoisesti aikaa sen vastaanottamiseen ja sanelemiseen Billille, joten on ilmeistä, että otin sen myös vakavasti."

Eräs hänen tuttavansa ihmetteli, miten aineisto, josta niin monet kokivat saavansa viisautta ja mielenrauhaa, ei tehonnut Heleniin itseensä. Helen vastasi: "Minä tiedän...että Kurssi on totta -- mutta en usko siihen"!  (Ultra 9/99)

Mitä Ihmeiden Oppikurssi sitten opettaa? Erään lähteen mukaan mm. seuraavaa:
"Ihmeiden oppikurssi on poikkeuksellinen teos, joka kertoo ihmisen tämän hetkisen tilan ja tavoitteen lisäksi myös menetelmän, miten tavoitteeseen pääsee. Kurssi opettaa, että yksilö on joka hetki joko oman ajattelumallinsa eli egon tai todellisuutensa eli henkensä ohjauksessa. Ihmisellä on joka hetki, joka minuutti, joka sekunti, mahdollisuus valita ohjaaja, joko se joka ei tiedä mitään tai se joka tietää kaiken. Kurssin mukaan tämä valinta on ihmisen ainut vapaa valinta. Hengen valinta ohjaajaksi on kurssin mukaan ainut tie, joka voi vapauttaa ihmisen jälleensyntymien ketjusta. Näin ihminen ei kehon jättämisen jälkeen siirrykään henkimaailmaan, vaan palaa ykseyteen, 'kotiin', valoon Isän luo." (
www.kolumbus.fi/lea.tikkala/IOK.htm)

Luonnollisesti kirja sisältää New Age -henkiset käsitykset jälleensyntymästä, karman laista ja jumaluuden 'kaikkiallisuudesta'. Kaikessa - ihminen mukaan luettuna - on jotain jumalallista. Kaikki tiet vievät jumalan luo eikä Raamattu ole ainoa luotettava opas siihen. "Dr. Joshua Stonen mukaan Jeesus ei kuollut syntiemme tähden, sillä meillä ei ole mitään syntejä. Olemme välittömästi saaneet anteeksi, eikä ole syytä pitää kiinni menneisyydestä ja rankaista itseään. Tärkeää on, että ymmärrät tehneesi erehdyksen ja opit siitä. Ihmeiden Oppikurssi opettaa, että jos teet erehdyksen ja sillä on seuraamuksia, rukoile Pyhää Henkeä ja/ tai Jumalaa peruuttamaan erehdyksesi seuraukset. " (www.minaolen.com/lehti/)

Ihmeiden Oppikurssia on määritelty monella tavalla. Joitakin esimerkkejä: "Tärkein englanninkielellä kirjoitettu teos 1900-luvulla", "Korvaa Raamatun", "Eräänlainen kristillinen Veda-kirjoitus", "Ikuisen filosofian nykyaikainen muoto", "Saatanallinen teos", "New Age -henkisyyttä" ja "Vanhanaikaista, itseään harhaanjohtavaa´kristillisyyttä". (www.miraclestudies.net/Finnish.html) Itse luonnehtisin sitä lähinnä New Age -henkiseksi, itseään harhaanjohtavaksi kristillisyydeksi.

Kirjan syntyprosessista ja sisällöstä kerrotaan mm. sivuilla:
www.miraclestudies.net/Finnish.html
www.miraclestudies.net/FinnishP.html
www.miraclestudies.net/SchucmanIOK.html

Vlado Kapetanovic.

Jugoslavialaissyntyinen Vlado Kapetanovic sai ensi kosketuksen 'humanoideihin' 1960 työskennellessään päällikkönä eräässä vesivoimalassa Perussa. Voimalan yläpuolelle ilmaantui kirkas mutta häikäisemätön valo, joka laskeutui äänettömästi maahan. Valo näytti tulevan suuren linssipavun muotoisesta aluksesta, ja Vlado hämmästyi nähdessään siitä tulevan ulos kaksi ihmistä muistuttavaa olentoa, joilla oli yllään vartalonmyötäiset hylkeennahkaa muistuttavat asut. Olennot tulivat Vladon luo ja alkoivat keskustelun hänen äidinkielellään. Vlado kuitenkin vastasi espanjaksi tiedustellen, keitä muukalaiset olivat ja mitä tekemistä heillä on tuolla alueella. Toinen olennoista vastasi edelleen Vladon äidinkielellä kertoen heidän olevan kotoisin Apu-planeetalta ja veljellisellä vierailulla Maassa.

Vuosien mittaan Vlado tapasi samat olennot ja lukuisia muita ulkoavaruuden asukkaita Andeille tekemillään retkillä. Olennot antoivat ymmärtää vierailleensa Maassa jo satojen miljoonien vuosien ajan ja heidän käyntiensä vaikuttimena oli huolestuminen maapallon tilasta. He kertoivat Vladolle myös apu-planeettalaisten korkeasta tieteen ja tekniikan tasosta. Heidän mukaansa aineen olennainen hiukkanen on minius, miljoonia kertoja protonia pienempi. Tätä miniusta apuna käyttämällä he pystyivät mm.parantamaan sairauksia ja vammoja hajottamalla vaurioituneen kohdan alkutekijöihinsä ja kokoamalla sen terveenä uudelleen. Vlado sai myös nähdä miten positiivisia ioneja käytettiin tekemään ihmiset ja esineet painottomiksi, jolloin ihminen saattoi liidellä linnun lailla. Niitä käytettiin myös saamaan aikaan sadetta kuiville alueille, muodostamaan hevosenkengän muotoisen, päivänvaloa hohtavan kehän pimeässä ja suojaamaan kulkijaa sateelta tai käyttämään aikakuvaruutua, josta katsoja saattoi nähdä menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden. Laite tietenkin toimi ajatusvoimalla.

Luonnollisesti Vladolle kerrottiin jälleen kerran "totuuksia" kuolemattomuudesta ja inkarnaatioista. Apu-planeetan kansalaiset olivat kuulemma useita kertoja inkarnoituneet maapallolle eri aikoina eri historiallisina henkilöinä tarkoituksenaan 'positivoida' ihmisiä, jotta nämä oppisivat elämään sovussa. Vlado sai myös tietää, että useat hänen tapaamistaan muukalaisista olivat alkujaan olleet Maan ihmisiä, jotka oli pelastettu Apu-planeetalle, kun he olivat kuolemaisillaan tai muuten vakavasti sairaina. Toivuttuaan nämä olivat halunneet jäädä Apu-planeetalle ja oppineet siellä apulaisen elämäntavan ja omaksuneet heidän mentaalisia kykyjään.

Vlado ei aluksi uskonut muukalaisten olevan ulkoavaruudesta, vaan ajatteli näiden jotenkin vain hypnotisoineen hänet. Mutta muukalaisten ystävällisyys ja kärsivällisyys vakuutti lopulta Vladon, jota hänet tuntevat luonnehtivat jalat maassa seisovaksi, todellisuuden- ja huumorintajuiseksi mieheksi. (Ultra 1/96)

 
Lähteitä:
Eri vuosien Ultra-lehdet, tietokirjat, sanomalehdet ym.


5.1.2001 (päivitetty 03.08.08)