Perun kadonneet pyramidikaupungit

pyramidi.jpg
Aurinkotemppeli Teotihuacanissa

Tutkijoita on jo pitkän aikaa kiinnostanut kysymys: miten syntyivät ensimmäiset sivilisaatiot? Mikä sai aikaan sen, että paikasta toiseen kuljeskelevat perheet ja pienryhmät eri puolilla maailmaa jokseenkin samanaikaisesti n. 6000 vuotta sitten alkoivat asettua paikoilleen ja rakentaa kaupunkeja ja muita suuria rakennelmia? Tämän kysymyksen selvittämiseksi arkeologit ovat etsineet paikkaa, joka edustaisi varhaisinta järjestäytynyttä kaupunkityyppistä yhteisöä.

Vanhan Maailman arkeologiset kohteet ovat säännönmukaisesti sellaisia, joissa on rakennettu samalle paikalle monta kertaa, ja samoja on materiaaleja käytetty aina uudelleen. Tämän vuoksi on ollut vaikea määrittää, mikä esineistö kuuluu mihinkin aikakauteen, ja millainen on ollut vanhin alueella asunut sivilisaatio. Tästä syystä tutkijat ovat kääntäneet huomionsa läntisen pallonpuoliskon alueelle. Joitakin vuosia sitten alettiin Perun muinaisen inka-kulttuurin alueilla tehdä uusia tutkimuksia.

Perun rannikko on nykyään lähes kauttaaltaan kuivaa autiomaata, jossa ei kasva mitään. Casman alueella, n. 15 km rannikolta sisämaahan, tutkijoiden huomio kiinnittyi suuriin kumpumaisiin muodostelmiin, jotka toivat mieleen Egyptin pyramidit. Kaivauksissa paikalta löytyikin useita pyramideja ja muita rakennelmia, joiden perusteella paikalla todettiin aikoinaan olleen kokonainen kaupunkiyhdyskunta. Suurin pyramideista oli valtava, n. 15 jalkapallokentän kokoinen. Sieltä löytyi puukeppejä, joiden ikä voitiin määrittää radiohiiliajoituksella. Niiden todettiin olevan ajalta 1500 eaa., joten kyseinen sivilisaatio oli elänyt n. 3500 vuotta sitten.

Tutkijoita kiinnosti ennen kaikkea se syy, mikä oli johtanut tämän muinaisen kaupunkiyhdyskunnan rakentamiseen. Paikalle saapui tutkijapariskunta Jonathan Haas ja Winifred Cramer, jotka olivat jo 20 vuoden ajan etsineet todisteita teorialle, jonka mukaan sivilisaatioiden syntyyn johti ennen kaikkea sotiminen. Haasin mielestä vain sota saattoi motivoida ihmisiä riittävästi ja luoda tarpeen suuren joukon yhteistoininnalle ja kaupunkirakentamiselle. Linnoitusten, aseiden ja suojavarusteiden rakentamiseen tarvittiin ammattitaitoista väkeä, asiantuntijoita, suunnittelijoita, johtajia, laskutaitoa, kirjanpitoa. Tämä kaikki johti hänen mukaansa vähitellen monipuolisen kulttuurin syntymiseen.
  Aluksi paikalta ei näyttänyt löytyvän sotimiseen viittavia merkkejä. Mutta sitten löytyi suuri joukko kiveen kaiverrettuja kuvia, joiden sotaisuus tuki Haasin teoriaa. Ne esittivät sotureita ja heidän verta vuotavia uhrejaan, silvottuja ruumiita, irtileikattuja päitä ja jäseniä.

Mutta oliko Casma varhaisin Amerikan manterella syntynyt sivilisaatio? Perulainen arkeologi Ruth Shady oli n. 8 vuotta sitten silmäillyt erästä toista aluetta, Caralia, jossa myös oli oudonnäköisiä valtavia kumpuja. Muutamaa vuotta myöhemmin hän palasi alueelle tutkimusryhmän kanssa ja aloitti kaivaukset. Myös tämä alue osoittautui varhaiseksi kaupunkimaisesti rakennetuksi asuinpaikaksi. Sen valtavan keskusaukion ympärillä oli 6 pyramidia, joiden vieressä sijaitsivat amfiteatteri ja temppeli. Aukion keskellä oli sekä koristeellisesti että yksinkertaisesti rakennettuja taloja. Kaikkea hallitsi pääpyramidi, hallitsijoiden asuinpaikka.

Arkeologisissa kaivauksissa on aina löytynyt keramiikkaesineitä. Caralista niitä ei kuitenkaan löytynyt, eikä löytynyt myöskään metalliesineitä eikä -työkaluja. Löytyi ainoastaan kivisiä työkaluja. Caral oli siis ilmeisesti vanhempi kuin Casman kulttuuri. Löydöistä kuultuaan Haas ja Creamer saapuivat paikalle etsimään uusia todisteita teorialleen.
  Paikalle saavuttuaan Haas oli ällikällä lyöty; hän uskoi Shadyn nyt löytäneen varhaisimman amerikkalaisen sivilisaation jäännökset. Tämän oletuksen vahvistikin alueelta löydetyn, kivien kantamiseen käytetyn, kaislasta kudotun säkin jäännökset, jotka radioaktiivisen iänmäärityksen mukaan olivat peräisin vuodelta 2600 eaa. Caralin alue ja sen pyramidit olivat siis noin 1000 vuotta vanhempia kuin Casman sivilisaatio ja lähes saman ikäisiä kuin Egyptin pyramidit.

Haas uskoi löytävänsä alueelta aseita, linnoituksia, muureja ym. mutta joutui myöntämään:

"Etsin merkkejä selkkauksista tai sodankäynnistä, armeijoista ja linnoituksista, mutta niitä ei löytynyt. Täällä pitäisi olla niitä, mutta ei ole! Minun pitää muuttaa koko näkemykseni sodankäynnin merkityksestä näissä yhteisöissä."

Harva tutkija uskaltaa yhtä selvästi myöntää erehtyneensä, varsinkin jos on käyttänyt 20 vuotta elämästään teoriansa todisteiden etsimiseen!

Caralin syntymisen syy ei siis ollut sodankäynti, mikä seikka herätti tutkijoiden mielenkiintoa kautta maailman. Mutta mikä sitten oli motivoinut alueen asukkaita niin että tällainen järjestäytynyt sivilisaatio oli syntynyt? Alueelta tehdyt löydöt antoivat siihen muutamia johtolankoja. Sieltä löytyi mm. kondorikotkien luista tehtyjä taitavasti koristeltuja huiluja, mikä merkitsi käsityötaitoa ja -ammatteja. Lähes joka talosta löytyi puuvillan siemeniä, kuituja tai kangasta, mikä viittasi puuvillan viljelyyn ja kankaiden kutomiseen. Löytyi myös jälkiä huumaavista yrteistä, koka-pensaan lehdistä ja kalkin käytöstä lisäämässä niiden tehoa.

Yhden vihjeen antoi Perun rannikolta löytynyt n. 5000 vuotta vanha puuvillasta kudottu kalaverkko, mikä oli ilmeisesti tehty juuri Caralissa. Caralin asukkaat olivat siis viljelleet puuvillaa, kutoneet kankaita ja kalaverkkoja ja käyneet niillä vaihtokauppaa ympäristön asukkaiden kanssa. Tätä vahvistivat alueelta löydetyt kalan luut ja muut merkit kaukaa tuoduista ruoka-aineista, sekä Caralissa valmistettujen tuotteiden löytyminen jopa satojen kilometrien päästä.

Kaupunkiyhdyskuntien muodostumisen näille nykyisille autiomaille mahdollistivat joet. Ne toimivat kulkuväylinä, ja - mikä vielä tärkeämpää - niistä voitiin johtaa kastelukanavia kuivaan autiomaahan. Keinokastelun avulla maa saatiin asumiskelpoiseksi ja hedelmälliseksi viljelysmaaksi. Vanhoja kastelukanavia on alueella vieläkin, ja se saa edelleen vettä Andeilta virtaavista joista. Caralin sivilisaation synty ei siis johtunut sotimisen tarpeesta, eikä sota näin ollen voi olla kulttuurin syntymisen tärkein eikä ainoa syy.   (TV1, 6.7.03)

Koska kulttuuriantropologiassa lähdetään yleensä liikkeelle evoluution perspektiivistä, tutkijoilla on useinkin taipumus etsiä vain yhtä evoluutiopsykologian raameihin sopivaa tekijää, joka selittäisi tietyn vaiheen ihmiskunnan kehityksessä. Mielestäni ei ole kuitenkaan välttämätöntä - edes evoluution näkökulmasta katsoen - etsiä kulttuurin ja sivilisaatioiden synnylle yhtä ainoata syytä. Vaikka sotiminen ja oman 'reviirin' puolustaminen lienevätkin monissa tapauksissa vauhdittaneet kulttuurin kehitystä, on siihen varmasti olemassa muitakin syitä. Niitä voisivat olla esimerkiksi kaikki elämistä helpottavat 'keksinnöt' , kuten Caralin tapauksessa keinokastelu. Epäilemättä myös varhaiset esi-isämme olivat kyvyiltään ja taipumuksiltaan erilaisia. Yksi osasi tehdä jonkin asian paremmin kuin toinen, minkä seurauksena syntyi erilaisia ammatteja, jotka usein siirtyivät isältä pojalle. Jollakin alueella oli tarveaineita, joita ei ollut muualla lähitienoilla, mikä johti kaupankäyntiin. Jonkun vahvan heimojohtajan, parantajan tai tietäjän ympärille saattoi syntyä yhteisö, joka laajetessaan myös kehitti kulttuuriaan. Jopa pelkästään suurilukuiseksi kasvaneen sukuyhteisön keskuudessa saattoi syntyä syntyä monimuotoista kulttuuria, keksintöjä ja tarvetta rakentaa itselleen pysyviä asuinalueita.



10.7.03