Kuka oli Äiti Shipton?Äiti Shiptonin nimestä on tullut legendaarinen koko englantia puhuvassa maailmassa. Asiantuntijat arvelevat yleensä, että hän syntyi vuonna 1488. Encyclopedia Britannica sanoo: " Perinteisesti ollaan sitä mieltä, että hänen tyttönimensä oli Ursula Southill, (Sountheil) että hänen vanhempansa olivat talonpoikia, jotka asuivat lähellä Dropping Welliä Yorkshiressa, ja että hän syntyi noin 1468-1488. Hän oli harvinaisen ruma, ja naapurit pitivät häntä 'paholaisen lapsena'. Noin 24 vuotiaana hän solmi avioliiton yorkilaisen rakentajan Tobias Shiptonin kanssa. Hänen uskotaan kuolleen Cliftonissa Yorkshiressa vuonna 1561."
William Lilly, joka ennusti Lontoon ruton ja palon, kauan ennen kuin ne raivosivat, julisti vuonna 1645: "Äiti Shiptonin profetiaa ei ole koskaan asetettu kyseenalaiseksi, ei totuuden eikä iän puolesta."
"Tässä lepää hän, joka ei koskaan valehdellut, Jonka kykyjä on usein arvosteltu. Ensimmäinen painettu kertomus Äiti Shiptonista julkaistiin vuonna 1641 eli 80 vuotta hänen kuolemansa jälkeen. Yhteensä hänestä ja hänen profetioistaan on olemassa 50 eri koostetta ja kirjaa. Jotkut niistä kertovat hänen elämästään hyvinkin yksityiskohtaisesti. Erään varhaisimmista kertojista sanotaan olleen Joanne Waller -nimisen naisen, joka kuoli 94 -vuotiaana. Koska Äiti Shipton kuoli 1561 ja Joanne Waller on kertonut hänen ennustuksistaan ennen vuotta 1641, on täysin mahdollista, että hän olisi nuorena tyttönä kuunnellut iäkkään Äiti Shiptonin puheita ja merkinnyt niitä muistiin. Kiinnostavimpina pidetään kuitenkin vuonna 1684 ilmestynyttä Richard Headin toimittamaa laitosta, joka sisälsi myös Äiti Shiptonin elämäkertatiedot sekä Charles Hindleyn v. 1862 julkaisemaa tekstiä. Richard Headin uskottavuutta nakertaa hänen kuvauksensa Äiti Shiptonin ulkomuodosta. Miten hän saattoi niin tarkoin kuvailla edellisellä vuosisadalla syntynyttä henkilöä? Lisäksi kuvaus on jo itsessään melko epäuskottava: "Silmät olivat hyvin suuret ja ulkonevat, mutta niiden katse oli terävä ja leimuava. Uskomattoman ja suhteettoman pitkää koukkunenää koristivat moniväriset, lähinnä sinipunertavat näppylät, jotka pelästyneistä katselijoista vaikuttivat kiiluvan tulikivenkatkuisina yön pimeydessä, niin että eräs heistä tunnusti useaan otteeseen, ettei tytön hoitaja tarvinnut mitään muuta valoa askareitaan suorittaessaan." Jotkut ovatkin leimanneet Äiti Shiptonin ennustukset pelkäksi legendaksi, jopa hänen olemassaoloaan on epäilty. Perusteluksi on esitetty mm., että kaikki tekstit ovat muiden myöhemmin laatimia ja vasta sen jälkeen kun ennustetut tapahtumat olivat sattuneet. Yhtenä esimerkkinä mainitaan kardinaali Wolseyta koskeva ennustus, joka esiintyy tiettävästi ensi kertaa vasta vuoden 1641 painetussa versiossa, eli huomattavasti kardinaalin kuoleman jälkeen. Ei kuitenkaan ole täysin pitävää näyttöä siitä, etteikö varhaisempia tekstejä olisi ollut olemassa. William H. Harrisonin vuodelta 1881 oleva laaja kriittinen tutkimus pitää kertomuksia tosipohjaisina. Nykyään on tapana vaatia kaikesta kirjoitettuja todisteita eikä suullista perinnetietoa juuri arvosteta. Tässä tapauksessa täytyy kuitenkin muistaa, että vain harvat osasivat lukea ja kirjoittaa aikana, jolloin Ursula Sontheil, sittemmin Äiti Shipton, syntyi. Englannin ensimmäinen kirjapainokin oli perustettu Lontoossa vasta 12 vuotta aiemmin. Joka tapauksessa, kirjoitti ne kuka hyvänsä, ne ovat harvinaisen oikeaan osuneita monissa kohdin. Yksi sensaatiomaisimmista profetioista, joiden uskotaan olevan Äiti Siptonin ennustama, koski Suffolkin herttuaa kardinaali Wolseyta ja joitakin muita huomattavia miehiä Henry VIII:n hovissa. Baker kirjoittaa:
"Kun kardinaali Wolsey aikoi siirtyä asumaan Yorkiin, Äiti Shipton ilmoitti, että hän ei koskaan pääsisi kaupunkiin asti. Kardinaali lähetti seurueestaan kolme lordia valepuvuissa tiedustelemaan, oliko Äiti Shipton lausunut tuollaisen ennustuksen, ja uhkailemaan häntä, jos hän pitäisi kiinni ennustuksestaan. Hän asui siihen aikaan Dring Houses-nimisessä kylässä mailin päässä kaupungista länteen. Beasley-nimisen oppaan johtamat seurueen jäsenet koputtivat ovelle. Seuraavan ennustuksen väitetään esiintyneen ensi kertaa vasta Charles Hindleyn v. 1862 julkaisemassa versiossa. Sanotaan myös, että Hindley olisi kertonut itse koostaneensa sen tai ainakin osia siitä. On silti mahdollista, että hän olisi vain muokannut aiempaa aineistoa.
Ja nyt sananen kömpelösti riimitellen
Pukeutua miesten tavoin pitkiin housuihin
Silloin rakkaus sammuu, ja avioliitot lakkautetaan,
Vaunut kulkevat ilman hevosta,
Vilauksessa ihmisten ajatukset
Silloin maailma tulee olemaan ylösalaisin,
Ihmiset kävelevät veden alla,
Silloin suurmies tulee ja menee,
Kultaa löydetään virroista ja jalokiviä
Juutalainen, jota kerran halveksittiin,
Sota seuraa aikaansaannosta,
Kun Pohjoinen näin jakaa Etelän,
Kolme kertaa aurinkoinen, ihana Ranska
Kolme hallitsijaa peräkkäin
Brittiläinen oliivi solmii seuraavaksi
Tuhatyhdeksänsataakaksikymmentäkuusi -
Kun kuvat näyttävät liikkuvan ja elävän,
Mutta ne, jotka elävät ja näkevät kaiken tämän tapahtuvan,
Sillä myrskyt raivoavat ja valtameret pauhaavat, Mutta - kuten yleensä tällaisissa ennustuksissa - joukkoon mahtuu myös niitä, jotka ovat menneet pahasti pieleen. Yksi niistä on ennustus maailmanlopusta:
Tuhatkahdeksansataa ja kahdeksan yksi,
Suomenkielisen käännöksen julkaisija:
Linkkejä:
|