Sodoman ja Gomorran tuho

Jos Sodoma ja Gomorra olivat olemassa, mihin ne ovat kadonneet niin tyystin, ettei edes raunioita löydy? Arkeologi Harris työryhmineen yritti etsiä vastausta tähän kysymykseen. Hänen teoriansa mukaan mainitut kaupungit vyöryivät maanjäristyksen seurauksena Kuolleeseen mereen. Teorian tueksi hänen piti löytää todisteita mm. seuraavista seikkoista:

  1. Kuolleenmeren lähellä olevalla karulla ja hedelmättömällä autiomaa-alueella ollut kaupunkimaista asutusta
  2. Alueen maaperä on epävakaa ja altis maanjäristyksille.
  3. Alueella ollut jokin suuri maanjäristys
  4. Maanjäristys olisi voinut siirtää kaupungit Kuolleeseen mereen
Asutusta ja kaupunkeja.

Alueella on joitakin rakennusten raunioita, joita analysoineiden arkeologien mukaan alueella on ollut asutusta vain yhtenä ajanjaksona; varhaisella pronssikaudella eli 2800 eKr - 2300 eKr. Mutta onko paikalla ollut kokonaisia kaupunkeja?
  Erään suuren rakennuksen raunioista tutkijat löysivät erikoisia saviastioita, joiden käyttötarkoitusta he eivät heti tienneet. Lattia oli täynnä ruukunsirpaleita ja siinä oli myös kerros oliivin siemenkiviä sekä simpukoita, jotka oli jaettu 7 ja 13 ryhmiin, aivan kuin niillä olisi pidetty lukua jostakin. Tutkijat totesivat: "Kun kokosimme todisteet yhteen, oli ilmiselvää, että kyse oli oliiviöljyn tuotannosta. Öljytehtaita oli vain kaupungeissa, joten paikalla oli ollut kaupunki. Tutkimukset osoittivat kaupungissa asutun vain n. 500 vuoden ajan minkä jälkeen se oli hylätty, ilmeisesti luonnomullistuksen vuoksi.

Alue epävakaa ja järistyksille altis.

Kuolleenmeren alue sijaitsee kahden mannerlaatan välissä. Arabian laatta liikkuu pohjoiseen ja Israelin puoleinen Afrikan laatta etelään, joten laatat ovat törmäyskurssilla. Siksi pieniä järistyksiä esiintyy säännöllisesti, lähes päivittäin.
  Eräästä Kuolleenmeren pohjoispuolella olevan kylän raunioista löytyi kolme luurankoa, joiden luista monet olivat murtuneet tai katkenneet. Murtumatapa osoitti niiden murtuneen ja katkenneen ihmisten vielä eläessä. Tutkijat päättelivät alueella tapahtuneen ensin pienemmän järistyksen, minkä johdosta ihmiset olivat paenneet kaupungista näiden kolmen jäädessä ehkä vartioimaan taloja. Heidät oli yllättänyt toinen suurempi maanjäristys, joka oli romahduttanut talon katon heidän päälleen. Kattopalkkien iänmäärityksen mukaan talo oli romahtanut vuonna 2350 eKr. , mikä sopi täydellisesti teoriaan ja aikaan, jolloin Loot Raamatun mukaan asui Sodomassa.

Tulta ja tulikiveä?

Entä mikä selittäisi Raamatussa kerrotun tuli- ja tulikivisateen?
Vuonna 1980 tienrakennuksen yhteydessä suoritetut koeporaukset yllättivät työmiehet, kun kallioista purkautui helposti syttyvää metaanikaasua. Maanjäristyksen aikaansaamat halkeamat kallioissa saisivat yhtä hyvin aikaan kaasujen vapautumisen ja sen seurauksena räjähdyksiä, tulta ja tulikivisateita. Lisäksi kalsiumsulfiitti- ja kalsiumkarbonaattituhkan seasta löytyy yhä tuhansia taivaalta sataneita pieniä valkoisia rikkipalloja,joita kuka tahansa voi mennä keräämään.

Juoksettumisilmiö.

Alueella on myös jokia, jotka ovat yleensä kuivana, mutta tulvivat sadekausina kuljettaen suuret määrät hiekkaa ja soraa Kuolleenmeren rannoille tehden maaperästä epävakaan. Kun maanjäristys koettelee huokoista, vettä sisältävää maaperää, seurauksena voi olla ilmiö, jota geologit kutsuvat juoksettumiseksi. Maaperää ravisteleva järistys laskee kiinteät aineet alas ja nostaa veden pintaan, jolloin tämän maakerroksen päälle muodostuu vesipatja. Tämän vesipatjan päällä sijaitsevat ainekset alkavat tällöin liukua kuin laakereilla. Tällainen ilmiö kuvattiin Koben maanjäristyksen yhteydessä vuonna 1964. Kuolleenmeren alueella maa viettää järven suuntaan, mikä edesauttoi maan pintakerroksen liukumista.

Asvaltti kauppatavarana ja asutuksen syynä.

Miksi ihmiset olisivat rakentaneet kaupunkeja Kuolleenmeren karulle rannikolle? Tutkijoiden mielestä syynä oli alueelta löytyvä luonnonasvaltti, joka oli muinoin arvokas kauppatavara. Sitä käytettiin ennen sementin keksimistä mm. liittämään kiviä yhteen ja tiivistämään veneitä. Egyptiläiset käyttivät sitä myös balsamoinnissa yhtenä aineosana. Roomalaiset kutsuivat Kuolluttamerta nimellä Lacus Asphalticus ja kreikkalaisen maantieteilijä Strabo kertoo, miten alueelta kerättiin asvalttia.
  Alueelta löytyy asvalttia vieläkin. Erästä Kuolleestamerestä löytynyttä möykkyä verrattiin Egyptistä löytyneeseen, ja todettiin niiden vastaavan tarkoin toisiaan sekä iän että koostumuksen puolesta. Molemmat ajoitettiin varhaiselle pronssikaudelle.

Simulaatio vahvisti.

Myöskin tutkijoiden suorittama simulaatio juoksettumisesta vahvisti teorian oletusta. Tutkijoiden tavoitteena on löytää Kuolleenmeren pohjasta lisää todisteita, kuten jäänteitä ihmisistä, Sodoman ja Gomorran asukkaista.   TV1, Menneisyyden arvoitukset.

 

Sodoman ja Gomorran rauniot
 
 
19.12.05