Tiedemyyttejä

 

Lehdissä ja TV:n tiedeohjelmissa esitetään tuon tuostakin tietoa, joka ei välttämättä ole kovin tieteellistä. Ohessa siitä muutamia esimerkkejä.

Karvamme säilyivät loishälyttiminä.


Sheffieldin yliopiston tutkijoiden mielestä evoluutio säilytti karvamme niiden ohuudesta huolimatta, koska ne toimivat loishälyttiminä paremmin kuin paksu karvaturkki. Asiaa testattiin oikein kokeillakin, mitkä tutkijoiden mukaan osoittivat, että karvaisimmat tunsivat loisten liikehdinnän ihollaan useita sekunteja aiemmin kuin ne, joiden käsivarret oli ajeltu paljaaksi. Toinen uutinen koski sitä, miten kalasta kehittyi maaeläin. Uuden teorian mukaan se tapahtui tulvametsien oloissa, missä kalat hivuttautuivat matalassa vedessä puunjuurien ja kaatuneiden runkojen yli. Tämän uskotaan tapahtuneen ns. devonikaudella 300-400 vuotta sitten. Ei ole yhtään entisiä uskottavampi tämäkään teoria! (Tiede 2 / 2012)

Soittoääni haittaa ajattelua.


Soiva kännykkä hidastaa ihmisen ajattelua, kertoo tuore tutkimus. Soittoääni heikentää kykyämme muistaa informaatiota ja kykyä palata kesken olevan työmme pariin, ennen kuin pirinä lakkaa. Tutkimuksessa huomattiin, että kännykän soidessa opiskelijoilla oli selkeitä vaikeuksia tunnistaa tietokoneen ruudulla välähtäviä esineitä. Keskittyminen vaikeutui entisestään, jos soittoääni oli tunnistettava laulua, kuten uusin listahitti. Tutkimuksen uutisoi Tohtori.fi. Eiköhän se ole tutkimattakin selvää, että mikä tahansa ääni tai häly haittaa keskittymistä?

Evoluutiobiologiaa


Los Angelesin yliopiston evoluutiobiologit ovat löytäneet mielestään pätevän selityksen sille, miksi Amerikan mantereen apinoilla on niin monenlaisia naamatauluja. Koska nämä lajit elävät pääosin harvalukuisissa ja hajanaisissa ryhmissä tai ihan yksikseen, silloin on tutkijoiden mukaan tärkeää tunnistaa vastaantuleva lajitoveri nopeasti. Ajatukselle he ovat löytäneet tukea ...siitä havainnosta, että suurissa laumoissa viihtyvien naamat ovat paljon yksinkertaisemmat. Tutkijoiden mielestä niille on tärkeätä tunnistaa oman porukan yksilöt. Tästä syystä kuulemma meillä ihmisilläkin on 'puhtaat' kasvot. (Tiede, 03/2012)

Tässä on selvästi lähdetty darwinistisesta ennakkonäkemyksestä olemassaolon taistelun ja selviytymiskamppailun kaikkea ohjaavasta voimasta. Maallikko voisi apinoiden naamoista tehdä ihan erilaisia johtopäätöksiä. Onhan esim. selvää, että perinnölliset ominaisuudet tasaantuvat suuressa joukossa paremmin kuin pienessä. Se, että kiinalaisten, eurooppalaisten ja afrikkalaisten naamat ovat näille kansoille tyypillisiä, johtuu yksinoman perintötekijoistä. Ei sillä ole juurikaan tekemistä tunnistettavuuden kanssa.

Häntäluu surkastunut jäänne hännästä?


TV1:n muuten hieno luontodokumentti "Hännästä ja sen tärkeydestä" (19.12.10) sortui taas lopussa tuputtamaan evoluutioteoreettisia näkemyksiä. Sen jälkeen, kun ohjelmassa oli esitetty eri eläinten häntiä ja niiden monenlaisia käyttötarkoituksia, kysyttiin: "Missä on ihmisen häntä?". Sitten esitettiin väite, että meillä kaikilla on sen surkastunut jäännös. Tämä lamarkistinen väite on täysin perätön, ja melko yleisesti jo hylätty. Ihmisen ns. häntäluu on normaali selkärangan pääte, eikä se liity mitenkään typistyneeseen häntään vaan sillä on omat selvät tarkoituksensa: Siihen nimittäin kiinnittyy lantionpohjan ja lonkkanivelien eri lihaksia, jotka mm. kannattelevat pikkulantion sisäelimiä ja mahdollistavat normaalin kävelytyylin. Häntäluun liikkuvuus on myös synnytyksessä tärkeä osatekijä synnytyspuuhissa olevan naisen kannalta.

Apina ei ole muuttunut ihmiseksi.


Fossiilit osoittavat, että ihminen ja apina ovat pysyneet omina lajeinaan. Australopithecukset (A. africanus, A. afarensis, A. robustus, A. boisei, Lucy jne.) ovat kaikki apinoita. Homo erectus ja Neanderthal käyttivät työkaluja ja niillä oli suuremmat aivot kuin nykyihmisellä. Miten ne siis erosivat meistä?

Väärennöksiä oppikirjoissa


Lukioissa käytetyssä biologian oppikirjassa "ELÄMÄ" (WSOY/1997) esitetään kehitysopin tueksi mm.piirrossarja, joka perustuu Ernst Haeckelin 1860-luvulla väärentämiin sikiöpiirroksiin. Tekstinä kirjassa ko. kohdassa mainitaan: "Yhteinen alkuperä näkyy selvästi myös yksilönkehityksessä. Esimerkiksi kalan, sammakkoeläimen, matelijan, linnun ja nisäkkään varhaisalkiot ovat hyvin samanlaisia. Ihmisalkiollakin on jonkin aikaa häntä ja selvät kidusrakojen aiheet, jotka myöhemmin häviävät. Tätä on vaikea selittää muulla kuin sillä, että ihmiselläkin on ollut hännällisiä ja kiduksellisissa kantamuotoja"
19. elokuuta 2000 tunnettu biologian oppikirjojen kirjoittaja, prof. Anto Leikola myönsi Ilta-Sanomissa, että ottaessaan ensimmäisen kerran v. 1966 Haeckelin piirrossarjan biologian oppikirjoihin, hän jo tiesi, että sitä oli muutettu kehitysopin tukemiseksi. Siitä huolimatta hän oli ottanut sen mukaan kirjaan, koska "minusta vertailu on hyvä tapa opettaa asioita."

'Sivistymättömät' luolaihmiset.


Yleisen käsityksen mukaan ns. 'kivikauden' ihmiset olivat sivistymättömiä luola-ihmisiä, joilla ei ollut juuri minkäänlaista kulttuuria. Tämä käsitys pohjautuu suurelta osin evoluutioteorian pohjalle rakentuvaan kehitysaikatauluun, ja toisaalta tutkijoiden taipumukseen sivuuttaa ne löydökset, jotka ovat ristiriidassa tämän yleisen paradigman kanssa. On kuitenkin olemassa huomattava määrä todistusaineistoa, jonka perusteella voidaan päätellä, että nuo 'luolaihmiset' olivat kehittäneet suorastaan uskomattoman monipuolisen kulttuurin ja että toisaalta arkeologiset ajoitukset eivät kaikilta osin ole kovinkaan luotettavia.

Aiheesta on julkaistu kirjojakin. Yksi niistä Michael Cremon Forbidden Arheology. Sivustolle s8int.com/ puolestaan on kerätty valtava määrä aiheeseen liittyvää aineistoa, joka osoittaa melko vakuuttavasti, etteivät nämä ihmiset suinkaan olleet alkukantaisia villi-ihmisiä vaan sivistyneitä ja monipuolisen kulttuurin omaavia. Heidän piirroksistaan voidaan mm. todeta, että miehet ja naiset pukeutuivat monenlaisiin asuihin kuten kylpytakkeihin, käyttivät saappaita, hattuja, vöitä, takkeja ja erilaisia koristeellisia päähineitä.
Useimmilla miehillä oli siististi ajeltu parta, joillakin myös viikset tai pukinparta. Naisilla oli tyylikkäitä kampauksia. Niin miesten kuin naistenkin vaatteet olivat tyylikkäitä ja jalkineina käytettiin mm. polvenkorkuisia saappaita. Ns. Cro-Magnon -kaudelta tunnetaan myös vanhin ratsastajaa esittävä piirros. Hyvin vanhoiksi ajoitetuista (satojen tuhansien, jopa miljoonien vuosien ikäisistä) kerrostumista on löydetty esineitä, jotka muodoltaan, tekotavaltaan ja materiaaliltaan ovat lähes nykyaikaisia. Niiden suhteen ainoa looginen johtopäätös on, että kyseisten geologisten kerrostumien ajoitus on pahasti pielessä.

Floresinihmisen taru.


Indonesian Floresinsaaresta 2003 löytyneiden pikkuihmisten tapauksesta ei vieläkään ole sanottu viimeistä sanaa. Pituuden säätelyä tutkiva Saksan ihmisgenetiikan instituutin Anita Rauch on kansainvälisen ryhmänsä kanssa löytänyt geenin, jonka vaurioituminen johtaa erityislaatuiseen kääpiöitymiseen. Muuntuneen PCNT-geenin kantajat jäävät noin metrin pituisiksi ja heidän aivonsa ovat kuin vauvan aivot, mutta heidän älynsä pelaa lähes normaalisti. Science-Iehdessä ryhmä spekuloi, että Floresin väki saattoi kantaa juuri tätä pienipäisyyden ja lyhytkasvuisuuden geeniä. Uusi hypoteesi ilahduttaa niitä, jotka uskovat, että lilliputit olivat omalaatuisia nykyihmisiä, eivät oma lajinsa. Se näet selittäisi, miten "sairas yhteisö" kykeni valmistamaan edistyksellisiä työkaluja, joita hobittien asuinluolista on löydetty. Viimeisin teoria pienikasvuisuudesta esittää syyksi äidin raskauden aikaisen jodin ja seleenin puutteesta. Lähde: Tiede 2/2008, 4/2008

Tiedemiehet loivat elämää!


Näin raflaavasti uutisoitiin Ylen teksti-TV:ssä 24.01.08. Uutisessa kerrottiin, että USA:ssa tiedemiehet ovat luoneet ensimmäisinä maailmassa keinotekoisesti mikrobin, jota voidaan pitää elävänä. Tiedemiehet purkivat Mycoplasma genitalium -bakteerin perimän ja ja rakensivat sen DNA:n uudestaan. Tuloksena oli alkuperäisen kaltainen, mutta keinotekoisesti rakennettu bakteeri. Mikrobin onnistunut rakentaminen on askel kohti elämän luomista keinotekoisesti. Saavutuksen uskotaan synnyttävän keskustelua synteettisen biologian eettisyydestä ja turvallisuudesta. Itse asiassa on suuresti liioteltua puhua elämän luomisesta, koska kokeilussa käytettiin bakteerin omaa DNA:ta. Kyse on olemassa olevan, bakteerin rakennusohjeet sisältävän geneettisen koodin manipuloinnista, mikä on eri asia kuin DNA:n rakentaminen täysin synteettisesti.

Siistittyä tietoa Darwinista


Journal of Biological Education -julkaisussa tri Paul Rees Salfordin yliopistosta kritisoi oppikirjojen Charles Darwinista antamaa kuvaa. Hänen mukaansa kirjojen tiedot ovat epätarkkoja ja virheellisiä. Rees on havainnut viimeisen 35 vuoden aikana julkaistuissa teoksissa ainakin seitsemän yleistä väärinkäsitystä. Hänellä ei ole mitään itse Darwinia vastaan, mutta hän haluaisi oppikirjojen antavan Darwinin työstä ja vaikutuksesta todenmukaisemman kuvan. Samanlaiseen tulokseen on päätynyt Natural History Museumin näyttelyjärjestelyjä tarkkaillut emeritusprofessori Hiram Caton (Griffith University). Vaikka itse on evolutionisti, Caton sanoo olevansa järkyttynyt niistä Darwinia koskevista virheellisyyksistä, joita tulevassa näyttelyssä eri puolilla Yhdysvaltoja ollaan koululaisille tarjoamassa.

Catonin mukaan näyttelyssä toistuvat Darwinin seuraajien Huxleyn ja Romanesin alulle panemat virhekäsitykset mitkä olivat tulosta heidän Darwinia kohtaan osoittamastaan henkilöpalvonnasta. Catonin kirjan nimi: "Getting our history right: six errors about Darwin and his influence", kertoo jo paljon siitä, mistä on kysymys. Näyttelyssä Darwin halutaan nostaa jalustalle, esittää hänestä tosiasioita vastaamattomia legendoja ja unohtaa täysin hänen työnsä negatiiviset vaikutukset. Caton toteaa mm., että näyttelyssä vallitsee outo "hiljaisuus" darvinismin ja sosiaalidarvinismin välisistä kytkennöistä. Hänen mielestään on suurta historian vääristelyä väittää, että sosiaalidarvinismi on vain darvinismin väärinkäyttöä ja että Darwin oli kiihkeä sosiaalisen epäoikeudenmukaisuuden vastustaja.

Catonin mielestä näyttely antaa vääristyneen kuvan myös tieteen tavasta toimia. Tieteen pitäisi olla lisääntyvän tiedon pohjalta tapahtuvaa liikettä eteenpäin, mutta näyttely on pikemminkin sekava kooste siitä, mitä eri aikoina pidettiin totena. Näyttely antaa "kiillotetun historian tarkoituksella häivyttää mielistä epäilevät kysymykset." Evolutionistikumppaniensa Caton valittaa olevan "koulujen täysin harhaanjohtamia aikana, jolloin evoluutio on haasteiden edessä." http://www.truthinscience.org.uk



10 prosenttia aivokapasiteetista ja muita myyttejä


Joukko terveyteen liittyviä myyttejä saa kyytiä tieteen taholta, kun British Medical Journal tutkii asiaan joulunumerossaan 22.12.2007, kertoo Reuters.

Kaksi yhdysvaltalaista tutkijaa paneutui joulun kunniaksi erilaisiin terveyteen ja lääketieteeseen liittyviin myytteihin, kuten "pimeässä lukeminen huonontaa näköä", "käytämme vain 10 prosenttia aivoistamme" sekä suomalaisittain vieraampi "kalkkunan syöminen tekee uniseksi" etsien aineistoa myyttien puolesta ja vastaan.

Pimeässä lukeminen ei siis huononna näköä, vaan tekee esimerkiksi tarkentamisesta hankalaa. Hämärässä silmät väsyvät helposti, sillä silmän lihaksisto joutuu tekemään enemmän töitä.

Lehden mukaan emme myöskään käytä ainoastaan 10 prosenttia aivokapasiteetistamme, sillä aivojen aktiivisuutta mittaavien kuvausten mukaan terveellä ihmisellä mikään osa aivoista ei ole täydellisesti levossa, vaikkakin aivojen eri alueet ovat erilaisten toimintojen aikana aktiivisempia kuin toiset. Myytin arvellaan juontavan juurensa 1970 -luvulla tehtyihin epätarkkoihin mittauksiin.

Kalkkunassa on tutkimusten mukaan samoja aminohappoja, jotka liittyvät kyllä nukkumiseen ja mielialaan, muttei sen enempää kuin pihvissä tai kanassa. Mielikuva nukuttavuudesta lieneekin yhteydessä enemmänkin joulunvieton ylensyömiseen.

Muita murrettuja myyttejä olivat karvankasvun nopeutuminen ajeltaessa (ajeltu karvoitus on karkeampaa ja voi antaa mielikuvan voimakkaasta kasvusta), parran kasvaminen kuoleman jälkeen (kuoleman jälkeen iho kuivuu ja vetäytyy ja ihokarvoitus voi näyttää pitemmältä) ja kännyköiden vaarallisuus sairaalassa (lehden tutkimusten mukaan kännykät aiheuttavat häviävän pieniä häiriötä elektronisissa laitteissa). http://www.uusisuomi.fi/viihde/8721-10-prosenttia-aivokapasiteetista-ja-muita-myytteja


10.11.2013