Tiedeuutisia 2010

 

Kolumbuksen historia taas uusiksi!

Tuoreen elämäkerran mukaan Amerikan löytäjäksi tituleerattu Kristoffer Kolumbus ei suinkaan ollut genovalaisen käsityöläisen poika, vaan kuninkaallista verta. Näin ainakin, jos on uskominen portugalilaisen historioitsijan Manuel Rosan tuoretta teosta.

Kolumbuksen alkuperästä on taitettu tutkijapiireissä peistä vuosikymmeniä, ja hänet on julistettu italailaiseksi, kreikkalaiseksi, espanjalaiseksi, portugalilaiseksi, ranskalaiseksi ja skotiksi. ja nyt myös puolalaiseksi. Laajalti hyväksytty teoria on, että Kolumbus oli syntyisin nykyisen Italian Genovasta ja hänen mainitaan olleen kankurin ja ravintoloitsijan tai toisten tietojen mukaan villankehrääjän poika.

Duke Universityssä Yhdysvalloissa vaikuttava Rosa esittää, että Kolumbus onkin Puolan kuningas Vladislav III:n poika. Ongelma tosin on se, että kuninkaan kerrotaan kaatuneen Varnan taistelussa, joka käytiin turkkilaisia osmaneja vastaan vuonna 1444. Rosan mukaan kuningas ei kuollutkaan taistelussa, vaan pakeni Portugalille kuuluvalle Madeiralle, missä hän eli maanpaossa ja meni naimisiin portugalilaisen aatelisnaisen kanssa. Tästä liitosta syntyi Kristoffer Kolumbus vuonna 1451.

Tutkijan mukaan Kolumbuksen korkeaa sukujuurta puoltaa moni seikka. Olisi ollut ennen kuulumatonta, että aatelisnainen olisi mennyt naimisiin kankurin tai kapakoitsijan pojan kanssa. Kolumbus avioitui portugalilaisen aatelisneidon kanssa 15 vuotta ennen Amerikan retkiään. Rosan mukaan Kolumbuksella oli myös hienostuneet tavat ja hän oli sangen oppinut mies - niin ikään jokseenkin mahdotonta kankurin pojalle.

Myös Kolumbuksen käyttämä vaakuna viittaa kuninkaalliseen alkuperään, sillä se muistuttaa paljon Puolan silloisen kuningashuoneen vaakunaa. Mahdollisesti Kolumbuksen kuninkaalliset sukujuurensa avittivat häntä myös siinä, että Espanjan kuningas suostui rahoittamaan hänen löytöretkihankettaan.

Italialaissanomalehti Corriere della Seran mukaan Rosa on pyytänyt Krakovan tuomiokirkolta lupaa ottaa DNA-näyte Vladislav II:sta, joka siis olisi Kolumbuksen isoisä. Hänet on haudattu Krakovan tuomiokirkkoon. Kolumbuksen poika puolestaan lepää Espanjassa Sevillan tuomiokirkossa, joten DNA-näytteet olisivat periaatteessa saatavilla. Rosa uskoo, että tämä todistaisi hänen teoriansa oikeaksi.   (www.verkkouutiset.fi)

 

Unettomuus voi tappaa

Uni on tieteelle edelleen yksi suurimmista arvoituksista. National Geographicin tuottama dokumentti paneutui tähän suureen tuntemattomaan tutkimalla mm. harvinaista perinnöllistä sairautta FFI:tä (Fatal Familial Insomnia), joka koettelee maailmanlaajuisesti noin 40 perhettä.

Tautiin sairastunut henkilö kärsii jatkuvasta unettomuudesta, joka johtaa muutamassa kuukaudessa kuolemaan. Sairautta tutkimalla pyritään saamaan lisää tietoa unenaikaisesta aivotoiminnasta.

Taudin syyksi todettiin geenivaurio, mikä tuhoaa aivojen Talamus-osan. Vain yhdessä DNAN:n kolmesta miljardista emäsparista oleva vaurio riittää saamaan aikaan tämän taudin. Sen oireet ovat alkuvaiheessa hyvin samantapaisia kuin Alzheimerin taudissa, mikä johtuu aivojen toiminnan vähittäisestä hidastumisesta ja niiden rappeutumisesta. Myöhemmässä vaiheessa potilas ei pysty enää lainkaan nukkumaan, ja hän kuolee muutaman kuukauden sisällä. Tautiin ei ole parannuskeinoa. Sitä verrattiin 'hullun lehmän tautiin' , missä ns. prioni-proteiinit muuttuvat muotoon, missä ne vahingoittavat aivokudosta.

Dokumentissa tarkkailtiin myös eläinten tapoja nukkua. San Diegossa on käynnissä tutkimushanke, joka kartoittaa delfiinien unta. On pantu merkille, etteivät delfiinit näytä lainkaan nukkuvan. Ne ovatkin unen kannalta sangen mielenkiintoisia, sillä niiden aivoista vain puolet on unessa kerrallaan; toinen puoli aivoista on samaan aikaan valppaana. Myös joidenkin lintujen on todettu pitkillä muuttomatkoillaan käyttävän samanlaista 'menetelmää'. Maaeläimet eivät kuitenkaan kestä unettomuutta; esim. rottien sanottiin kuolevan, jos ne estetään nukkumasta. (TV1, Prisma, 27.12. 2010)

 

Mehiläisten mystinen joukkotuho

Viime vuosien joukkotuho on tappanut miljardeja mehiläisiä ympäri maailman.Euroopan unioni aikoo selvittää mehiläisten maailmanlaajuista joukkotuhoa, jonka syytä ei tiedetä. Asiasta kertoo uutispalvelu Edilex.

Euroopan komissio antoi maanantaina tiedonannon toimista, joilla EU pyrkii selvittämään syitä mehiläiskuolleisuuden viime vuosien lisääntymiselle ympäri maailman. Ongelman täsmällisiä syitä tai laajuutta ei ole toistaiseksi selvitetty tieteellisesti.
  Esimerkiksi Yhdysvalloissa jopa kolmannes mehiläisyhdyskunnista on menehtynyt useina peräkkäisinä talvina. Brittilehti Guardianin mukaan mehiläispopulaatioiden romahtaminen olisi biologinen katastrofi maailmalle, sillä se tuhoaisi viljasadot. Lehden mukaan kolmannes kaikesta ihmisten syömästä ruoasta on riippuvaista mehiläisten pölytyksestä.

EU:ssa on komission mukaan noin 700 000 mehiläishoitajaa, joista useimmat hoitavat mehiläisiä harrastuksenaan.

Komission toimenpiteisiin kuuluu muun muassa mehiläisten terveyttä käsittelevän EU:n vertailulaboratorion nimeäminen, pilottiseurantaohjelma, jossa arvioidaan mehiläiskuolleisuuden määrää, mehiläisiä koskevien EU-sääntöjen tarkistus ja mehiläisten terveyteen liittyvän koulutuksen tarjoaminen jäsenvaltioiden viranomaisille. Lisäksi torjunta-aineet aiotaan jatkossa hyväksyä EU-tasolla vain, jos ne ovat turvallisia mehiläisille. Kansallisten mehiläishoito-ohjelmien rahoitukseen myönnettävä EU-rahoitus kasvaa lähes 25 prosentilla kaudella 2011–2013.

Mehiläistuhon syyksi on esitetty muun muassa IAP-virusta, kännykkäsäteilyä sekä kemikaalimyrkkyjä. Mehiläiskuolemia on ihmetelty myös Suomessa.

 

Leväluhdan arvoitus

Leväluhdan (tai Levänluhdan, kuten nimi joidenkin mielestä pitäisi kuulua) lähteestä esitetyssä TV-dokumentissa tuotiin esiin viimeistä tutkimustietoa. Jo aiemmin on tullut esille, ettei kyseessä ollut uhrilähde. Vainajat eivät myöskään olleet köyhiä eivätkä orjia, koska haudasta löytyi paljon koruja.

Haudasta ei löytynyt lainkaan aseita, mikä on hieman epätavallista. Myöskään vainajien vaatteista ei löytynyt jäännöksiä, mikä herätti kysymyksiä. Yksi tutkijoista selitti tämän sillä, että paikka olisikin alkujaan ollut järvi; hänen mukaansa vesi hajottaisi vaatteet ajan mittaan. DNA-tutkimukset tuottivat yllätyksen: huomattiin, että 4/5 vainajista oli naisia. Osa oli myös lapsia. Tämä saattaisi selittää vainajien pienikokoisuuden.

Entä keitä vainajat olivat? Aiemmin arveltiin heidän olevan jokin pohjan perille vaeltanut sotainen germaaniheimo, jonka paikalliset asukkaat olisivat surmanneet, mutta tutkijat kallistuivat siihen, että he olivat itse asiassa nykyisten asukkaiden esi-isiä. Mihin he sitten kuolivat? Tutkimuksissa päädyttiin siihen, että tuohon aikaan (1400-luvulla) oli ollut ilmastollisista suhteista johtuvia katovuosia ja niiden aiheuttama nälänhätä, mikä olisi aiheuttanut nämä kuolemat.   (YLE-Teema, 25-26.11.2010)

 

Aivoissa jättiyllätys:

tietokoneet naurettavan yksinkertaisia

Tietokone -lehden uutisen mukaan Stanfordin yliopiston aivotutkijat ovat ensi kertaa kuvanneet tarkasti ihmisaivojen synapseja – ja tutkijoiden hämmästys oli melkoinen. "Synapsi ei olekaan vain yksinkertainen kytkentä, vaan niistä jokaista voisi verrata prosessoriin. Yhden ihmisen aivoissa on enemmän yhteyksiä kuin koko maailman tietokoneissa ja tietoverkoissa yhteensä." Tutkimustuloksista kerrotaan Neuron-tiedelehdessä.

Ihmisen aivoissa olevat noin 200 miljardia aivosolua voivat jokainen kytkeytyä toisiin aivosoluihin jopa kymmenillä tuhansilla synapseilla, joita voi olla aivoissa yhteensä satoja biljoonia. Määrät ovat tähtitieteellisiä. Jokainen synapsi itsessään on kuin prosessori. Aiemmin on ajateltu synapsien toimivan kytkimen tai transistorin luonteisesti. Uusilla kuvantamismenetelmillä tutkijat kuitenkin huomasivat, että todellisuudessa synapsit on hämmästyttävän monimutkaisia.

Jokaisessa synapsissa on muistivarasto ja tiedon prosessoinnin osia. Yksi synapsi voi sisältää jopa noin tuhat molekyylitason kytkintä. Näin ollen ihmisen aivot ovat monimutkaisemmat kuin kaikki maailman superkoneet, sadat miljoonat tavalliset tietotokoneet ja kaikki verkkolaitteet yhteensä.

"Aivot ovat niin monimutkaiset, että sitä on jopa vaikea uskoa", professori Stephen Smith kertoi hämmästyksestään.Tutkijat huomasivat myös, että synapsit voivat olla rakenteeltaan erilaisia. Jatkossa tutkimus keskittyy näiden erojen etsimiseen.   http://www.tietokone.fi/uutiset/

 

Tutkijat jäljittelevät Gekkoliskon ominaisuuksia.


Hämähäkkimiehen kiipeilypuku on jälleen yhden askelen lähempänä todellisuutta. Liming Dain johtama tutkimusryhmä Daytonin yliopistosta on onnistunut valmistamaan hiilinanoputkista materiaalin, joka liimautuu alustaansa samaan tapaan kuin gekkoliskon varpaat. Nanomateriaali voittaa kuitenkin kiinnitysvoimaltaan gekon 10-kertaisesti.

Liima koostuu pintaan nähden kohtisuorista 'karvoista' eli nanoputkista, jotka haarautuvat päistään spagettimaiseksi sotkuksi. Ohuet nanoputket takaavat sen, että maton kosketuspinta-ala on riittävä ja paksummat varret estävät niiden paakkuuntumista kiinni toistensa kanssa. Rakenne on aivan sama, kuin gekkoliskon varpaissa, joissa hienot karvat haarautuvat päistään vielä hienommiksi säikeiksi.

Tällaisen 'liiman' suuri pinta-ala takaa riittävän pitävyyden. Normaalipainoinen ihminen esim. voisi helposti roikkua tällaisesta nanomatosta valmistettujen käsineiden varassa. Niitä voisi voisi näin ollen käyttää vaikka seinillä kiipeilemiseen. ( www.tekniikkatalous.fi/..)

Gekkoliskolla -kuten muillakin sisiliskoilla - on myös kyky katkaista häntänsä paetessaan vaaraa. Kanadalais-yhdysvaltalainen tutkijapari Anthony Russell ja Timothy Higham kuvasivat leopardigekkojen irronneiden häntien liikkeitä ja totesivat, että hännät liikkuivat jopa puoli tuntia irtoamisen jälkeen ja tekivät monipuolisia temppuja, kieppuen ja hyppien jopa kolmen sentin korkeudelle. Hännässä on varastoituneena elimistön arvokkaita rakennusaineita ja eläinten tiedetään nielaisevan irronneet hännät pelastaakseen ne, jos saavat siihen mahdollisuuden. (Yle.fi/Tiedeuutiset..)

ScienceDaily -lehdessä (28.08.2010) julkaistussa artikkelissa esiteltiin Mark Cutkoskyn, erään Stanfordin tutkimuskeskuksen insinöörin kehittelemää robottia, joka pystyy kiipeämään pitkin sileätä, pystysuoraa pintaa (esim. lasi). Myös tämän robotin kyky perustuu samaan, kuin gekkoliskojen varpaat. Sen kohdalla pätee myös, että sen irrottaminen on helpointa kohtisuoraan pintaa vastaan ja vaikeinta pinnan suunnassa. Mainittakoon, että gekkoliskon lisäksi tällaisia tarttumavarpaita on myös mm. monilla hyönteisillä. Esim. kärpänen kävelee vaikeuksitta katossa, ja siihen lentäessään sen jalat tarttuvat kiinni silmänräpäyksessä ja irtoavat yhtä nopeasti.


Virukset valjastettu hajottamaan vettä!

  Parhaat ratkaisut löytyvät usein luonnosta. Yhtenä esimerkkinä siitä on MIT:n tutkijaryhmän äskettäin löytämä uusi tapa jäljitellä sitä prosessia, millä kasvit auringonvaloa hyödyntämällä hajottavat vettä ja käyttävät sitä 'polttoaineenaan'. Ryhmä käytti muokattua virusta eräänlaisena biologisena 'rakennustelineenä', katalysaattorina, joka pystyy kokoamaan ne nanomittakaavan komponentit, joita tarvitaan vesimolekyylien hajottamiseksi vety- ja happiatomeiksi.

  Veden hajottaminen on yksi tapa ratkaista aurinkoenergian perusongelma: Sitä voidaan hyödyntää vain, kun aurinko paistaa. Mutta kun auringonvaloa käytetään vedyn tekemiseen vedestä, voidaan vety ottaa talteen ja käyttää koska hyvänsä joko tuottamaan sähköä, tekemällä siitä nestemäistä polttoainetta tai käyttämällä sitä suoraan autojen ja traktorien polttoaineena.

  Erilaisia - aurinkopaneelien tuottamaa sähköä hyödyntäviä - järjestelmiä vesimolekyylien hajottamiseksi on rakenneltu jo aiemminkin, mutta tämä uusi biologiaan perustuva systeemi tekee tarpeettomaksi monet siihen liittyvät välivaiheet. Ryhmän kehittämässä systeemissä on ratkaistu myös ongelma, mikä johtuu virusten taipumuksesta kasautua ajan mittaan yhteen ja siten menettää tehokkuuttaan. Tämän ehkäisemiseksi tutkijat lisäsivät prosessiin yhden ylimääräisen askeleen: virusten kapseloinnin tietynlaiseen matriisiin, jolloin ne pysyvät tasaisessa järjestyksessä, vakaina ja toimivina.

  "Käytämme komponentteja, joita on käytetty aiemminkin, mutta annamme biologian järjestää ne meille. Näin pääsemme parempaan tehokkuuteen", sanoo tutkimusryhmän johtaja Angela Belcher. Asiasta kerrottiin hiljattain Nature Nanotechnology julkaisussa.   www.sciencedaily.com/releases/

Kosmologia: Tienhaarassa vai ristituulessa?

  Science-lehden artikkelissa “Cosmology at a Crossroads" Charles L. Bennett pohdiskeli, miten kosmologia on päätynyt nykyiseen paradigmaan ja voisivatko tulevaisuuden välineet kenties kaventaa aukkoa tunnetun ja tuntemattoman välillä. Ns. standardimalli pysyy koossa vain jos havaintojen selittämisessä hyväksytään kolme tekijää: kylmä pimeä materia, pimeä energia ja avaruuden inflatorinen laajentuminen.

  Äskettäiset supernoviin ym. liittyvät mittaukset ovat Bennettin mukaan edistäneet standardimallia. Hän kuitenkin myöntää, ettei kosmologeilla ole yhteistä näkemystä inflaatiosta. He eivät myöskään ole kyenneet sovittamaan sitä yhteen universumin energiatiheyden kanssa, mikä olisi tarpeen jos se on vastuussa avaruuden kiihtyvästä laajenemisesta. Bennett toteaa standardimallista tehtyjen ennusteiden 'olevan jäljillä', mutta sanoo, että lisätutkimuksia tarvitaan.

  Sitten hän siirtyy perimmäiseen kysymykseen: "Miten universumi sai alkunsa?" Hän pohdiskelee: "Kaksi keskeistä ideaa, äkillinen laajeneminen ja kylmä materia yhdistettynä lisääntyviin havaintotuloksiin - mukaan luettuna laajenemisen kiihtyminen, jota teoria ei ennusta - tarvitsevat nyt uuden kosmologisen standardimallin."

  Bennett toteaa, että inflaatioteorian täytyy sopia yhteen havaintojen kanssa, mutta ettei suorien havaintojen tekeminen siitä ole mahdollista. Niinpä ainoa pointti hänen sanomassaan on, ettei standardimalli ennusta avaruuden kiihtyvää laajenemista. Joten mikä tässä on se 'uusi standardimalli?' Sitä hän ei sano, eikä hän myöskään palaa kysymykseen, miten universumi sai alkunsa. Lyhyesti sanottuna hän ei anna toivoa inflaatio -paradigman kehittämisestä.

  Big bang -teoria ainoastaan kuvailee avaruuden laajenemisen ja jäähtymisen, mutta ei sano mitään universumin alusta. Sen mukaan alussa vain tapahtui voimakas laajentuminen alkaen pienestä avaruuden pisteestä. Teoria on paradigma, joka sulkee sisäänsä laajan kirjon erilaisia olettamuksia, joita yritetään sovittaa yhteen kvantti- ja gravitaatioteorian kanssa, jotka jo itsessään ovat yhteensopimattomia. Näin ollen tätä teoriaa voidaan soveltaa vain alun jälkeisiin ilmiöihin. Se ei vastaa kysymykseen, mistä tuli se pieni alkupistei? Ja miten tyhjään avaruuteen saattoi syntyä tällainen tiivistymä, mikä sisälsi koko nykyisen avaruuden valtavan energiamäärän? Sen selvittäminen edellyttäisi koko fysikaalisen todellisuuden uudelleenarviointia.

 
Päiv. 30.08.10