Tiedeuutisia 2013

 

Uusi löytö muuttaa DNA:n tulkintaa.

Tuoreen tutkimuksen mukaan DNA sisältää paljon enemmän tietoa kuin aiemmin on uskottu.

Siitä lähtien, kun geneettinen koodi saatiin tulkittua 1960-luvulla, tieteilijät uskoivat, että se määrittelee yksinomaan proteiineja. Nyt Washington yliopiston tutkijat huomasivat, että ihmisen genomeilla on toinenkin kieli. Aiemmin tunnettu määrittelee sitä, miten proteiineja tehdään ja toinen opastaa soluja siinä, miten geenejä ohjataan. Ensin tulkittu koodi oli kirjoitettu toisen päälle, minkä vuoksi alempi pysyi salassa näin pitkään.
- Yli 40 vuotta olemme olettaneet, että DNA:n muutokset vaikuttavat geneettiseen koodiin pelkästään proteiinien valmistuksen kautta. Nyt tiedämme, että tästä perusolettamuksesta ihmisen genomin tulkitsemisesta puuttui puolet kokonaiskuvasta. Uudet löydökset korostavat sitä, että DNA on uskomattoman voimakas tiedonvarastoinnin väline, tutkimusta johtanut professori John Stamatoyannopoulos sanoo Washingtonin yliopiston tiedotteessa.

Lähde:   Iltalehti

Kuusen pihka parantaa

Kuusen pihka parantaa haavoja ja sieni-infektioita selviää tuoreesta Helsingin yliopiston tutkimuksesta. Suomen metsissä kasvaa lääketieteellinen ihmeaine

Tuhannen vuoden ikäisiä kolikoita Australiassa

Ensimmäiset hollantilaiset kävivät Australian rannikolla 1600-luvun alussa. James Cook julisti Australian brittiläiseksi vuonna 1770. Mistä kummasta asumattomalle australialaissaarelle tulivat ikivanhat afrikkalaiskolikot? Tuhannen vuoden vanhat kolikot hämmentävät Australian historiaa

Tieteelliset tutkimukset tukevat luomisteoriaa

RATE -projektin tutkijat ovat raportissaan päätyneet mm. seuraaviin johtopäätöksiin:

  • Radioaktiivinen hajoaminen on lisääntynyt
  • Ydinten hajoamisprosessi on kiihtynyt ennen näkemättömällä tavalla
  • Perinteiset radioaktiivisuuteen perustuvat ajoitukset ovat suurelta osin kelvottomia
  • Luominen ja vedenpaisumus ovat historiallisia tapahtumia
  • Raamatun kirjoitukset ovat tieteellisesti luotettavia

Asiasta enemmän: www.icr.org/research/rate

Tutkimus: Ihmiset tyhmentyneet sitten 1800-luvun

- Tulokset itse asiassa osoittavat selvää laskua älykkyysosamäärässä sitten viktoriaanisen aikakauden, jopa kolme kertaa suurempaa kuin mihin aiemmat arviot ovat viitanneet, tutkijaryhmään kuulunut tohtori Michael Woodley kommentoi.
- Reaktioajat ovat todellinen mittausväline, jolla on suhteellisen suuri korrelaatio älykkyysosamäärän kanssa. Tämä tutkimus antaa hälyttäviä löytöjä, joita pitää tutkia tarkkaan, tutkimusta kommentoinut Britannian psykologian järjestön jäsen, tohtori James Thompson puolestaan sanoo Daily Mailille.   yle.fi/uutiset/tutkimus_/

Allergiasta.

New York Times -lehdessä äskettäin olleessa artikkelissa käsitellään ruoka-allergioita. Artikkelissa kysytään, löytyykö niille jokin selitys evoluutiosta. Tutkimuksessa todetaan, että on koko joukko mekanismeja, jotka edesauttavat allergisten reaktioiden esiintymistä. Jos esim. vanhemmat tai sisarukset kärsivät allegiasta (ruoan tai ympäristön suhteen) lapsella on suurentunut riski sairastua ruoka-allergiaan. Erään identtisllä kaksosilla tehdyn tutkimuksen perusteella tutkijat uskovat, että ruoka-allergiat ovat 70 -prosenttisesti geneettisiä ja 30% johtuisi ympäristötekijöistä.

Mutta jos ne johtuvat pääasiassa geneettisistä syistä, miten niiden esiintymistiheys on voinut nousta niin nopeasti? Perinteisen mallin mukaan geneettiset muutokset tapahtuvat hitaasti vähittäisten mutaatioiden kautta, sukupolvi sukupolvelta, tuottaen joka kerta hieman paremman selviytyvyyden, elleivät sitten johtaisi äkilliseen kuolemaan.

Epidemiologisesti ruoka-allergiat rinnastuvat muihin äkillisesti ilmeneviin epidemioihin kuten astma, diabetes ja autoimmuunisairaudet - ilmiöihin, joille ei ole olemassa vakuuttavia selityksiä. Kasvavat todisteet osoittavat, että ruoka-allergioiden selitykset voivat löytyä genetiikan uuden tutkimusalueen pohjalta: siitä, miten ympäristö voi muuttaa geneettistä perimää sukupolvesta toiseen. Eräässä tutkimuksessa pohdittiin, voisiko esim. jatkuva altistuminen tupansavulle vahingoittaa geenejä tavalla, joka saisi lapset herkemmäksi allergioille. Kyseessä olisi siis eräänlainen vuorovaikutus geenien ja ympäristön välillä. Joka tapauksessa darwinistiset selitykset hitaista muutoksista eivät siis näytä pitävän paikkaansa, mikä osoittaa teorian rajoittuneisuuden.

Älykkyydestä

  Polycephalum - nimellä tunnettu ameeba on herättänyt kiinnostusta tutkijoiden keskuudessa. Heitä on ihmetyttänyt, että eliö osaa mm. suunnistaa ihmistekoisella sokkelolla suoraan kohti ruokapaikkaa ja vältellen umpikujaan päättyviä haarakkeita huolimatta siitä, ettei sillä ole aivoja eikä hermojärjestelmää. "Nämä eliöt haastavat tietämyksemme siitä, mitä on älykkyys", sanoo tutkija Reid. Koska se osaa sivuuttaa kinkkiset paikat, joissa se on aiemmin käynyt, sen täytyy jotenkin muistaa liikkumisensa.

Itse asiassa sen liikkuminen on kasvamista. Sokkelolla se laajenee, kunnes etäisimmät 'lonkerot' yltävät ruokapaikkaan.

  Tällaisten alkeellisten eläinten älykkyyttä pohdittaessa unohtuu usein, että hyvin samanlaista 'älykkyyttä' on myös kasveilla. Ne osaavat kasvattaa juurensa kohti maata ja runkonsa kohti aurinkoa, ne tietävät, miten suuriksi niiden tulee kasvaa, minkälaisen varren, lehdet, kukat ym. niiden tulee kasvattaa. Lehtipuut osaavat varistaa lehtensä maahan syksyn tullen, mutta havupuut säilyttävät neulasensa talvellakin. Kaikki kasvit tietävät myös, miten ne saavat tuotettua kaltaisiaan 'jälkeläisiä' kukin lajinsa mukaan. Monet käyttävät siinä hyönteisiä apunaan. Nämä puolestaan saavat kukkien medestä ravintonsa. Kasvit osaavat ottaa maasta tarvitsemiaan ravinteita ja vettä ja rakentaa niistä auringonvalon avulla mitä erilaisimpia ravintoaineita. Mukulakasvit kasvattavat juuriinsa mukuloita, viljakasvit jyviä, marjapensaat ja hedelmäpuut marjoja ja hedelmiä meidän ravinnoksemme. Ruohokasvit taas ovat tarpeellisia monien eläinten ravinnoksi. Vaikka nämä toiminnot ovat hyvin samankaltaisia, kuin kyseessä olevalla ameeballa, silti kukaan ei sano, että kasvit ovat älykkäitä. Ehkä siksi, että niiltä puuttuu kyky kommunikoida ihmisen kanssa!

  Kysymys on itse asiassa siitä, että koko luonto on älykkäästi suunniteltu, eikä vähiten ihmisen tarpeita silmälläpitäen. Kasvit ja eläimet tavitsevat toisiaan ja ihminen tarvitsee ja hyödyntää molempia.
  Joku voi sanoa, että eläimet tulisivat toimeen ilman ihmistäkin. Monet varmaan tulisivatkin, mutta tuskin kaikki. Varsinkin viime aikoina on herätty huomaamaan, että on monia lajeja, jotka olisivat kuolemassa sukupuuttoon ilman ihmisen toimenpiteitä. Onneksi on niitä, jotka haluavat suojella luontoa ja säilyttää sen alkuperäisenä ja monimuotoisena.   .


 
09.01.2013