Unista ja niiden tulkinnasta



Unet ovat aina kiinnostaneet ihmisiä. Niitä on myös pyritty selittämään ja tulkitsemaan jo varhaisimpien kulttuurien ajoista lähtien. Erilaisten unikirjojen ja selitysteosten määrä on mahtava. Unia on yritetty tutkia myös tieteellisesti; tunnetuimpia nimiä tällä saralla ovat psykoanalyysin kehittäjät Sigmund Freud ja Carl Jung. Psykoanalyytikoiden piirissä unia on pidetty tärkeänä materiaalina pyrittäessä selvittämään ahdistusten ja traumojen alitajuisia syitä.

Unien symbolinen kieli.

Jotkut tutkijat uskovat unien olevan tulkittavissa olevaa vertauskuvallista kieltä, jonka symboleilla on sama merkitys kaikkialla kulttuurista riippumatta. Toiset kuitenkin katsovat, että kulttuuriympäristöllä ja elämänkokemuksilla on huomattava vaikutus symbolien merkitykseen. Unisymbolien oletettu universaalisuus sai psykoanalyytikot aiemmin ylikorostamaan niiden merkitystä, jolloin psykoanalyysissa potilaiden tai koehenkilöiden unet ja alitajunta saivat tarpeettoman suuren painoarvon päivätajuisten kokemusten rinnalla. Vielä pidemmälle tässä symbolien merkitysten korostamisessa menevät monet unikirjat ja kaikenlaiset unien selittäjät jotka ovat tietävinään, mitä mikäkin uni "tarkoittaa". Monet myöhemmät unitutkijat ovat puolestaan päätyneet täysin päinvastaiseen käsitykseen; he uskovat unien olevan pelkästään jonkinlaista aivojen 'satunnaiskohinaa'.

Luonnollisesti unille on haettu selityksiä myös oletetusta evoluutiosta. Koska monet unista ovat ahdistavia, on esim. arveltu niistä olleen evolutiivista hyötyä siten, että unen vaaratilanteet toimisivat harjoituksena päivän vastaavia tilanteita varten. Tällaisia 'selityksiä' on helppo ammentaa evoluution pohjattomasta kaivosta. Mielestäni niissä ollaan kuitenkin hakoteillä. Eivät unet synnytä etukäteen lavastettuja tilanteita, ne operoivat asioilla jotka ovat elämämme aikana kertyneet aivojemme tapahtumamuistiin.

Jokainen itse paras uniensa tulkki

Luulen, että jokainen itse on paras uniensa tulkitsija mikäli vaivautuu hieman tarkkailemaan ja vertailemaan uniaan ja niiden sisältöä. Usein jo verraten vähäiselläkin analysoinnilla voi nähdä mitkä seikat mahdollisesti ovat vaikuttaneet kulloisenkin unen sisältöön. Vaikka unien sisältö saattaa olla osaksi symbolista, en usko, että unisymbolit ovat yleistettävissä. On luonnollista, että eri ihmiset näkevät unissaan samankaltaisia asioita, koska elinympäristöt tapahtumineen ovat samankaltaisia, mutta se ei välttämättä tarkoita, että niiden merkitys on kaikille sama.

Unet tarpeellisia.

Unien näkemistä pidetään elimistölle tarpeellisena, jopa välttämättömänä, vaikka ei ollakaan aivan varmoja miksi näin on. Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että unilla on ainakin yksi hyvin tärkeä tehtävä: valvetilassa opitut uudet asiat painautuvat kestomuistiin unen aikana. Moni opiskelija tai työntekijä on kokenut, miten voimakas keskittyminen johonkin asiaan saattaa jatkua ja kertautua yhä uudelleen yöunen kuluessa. Unilla saattaa olla muitakin tehtäviä; ne voivat esimerkiksi toimia mieltä tasapainottavana, jännitystä ja ahdistusta poistavana 'mekanismina' vähän samaan tapaan kuin ns. päiväunet (unelmat) , joissa ihmisen halut ja toiveet toteutuvat. Unet voisivat siis tasapainottaa tunne-elämän ristiriitoja ja poistaa niiden aiheuttamia somaattisia jännitteitä.

Kaikki uneksivat.

Kaikki ihmiset näkevät unia, mutta kaikki eivät muista uniaan. Myös eläimet näkevät unia; tämän tietää jokainen kissan tai koiran omistaja. Nukkuvan koiran eleistä voi jopa päätellä jotain sen unen sisällöstä kun se haukahtelee, vikisee, murisee, heiluttaa häntäänsä tai liikuttaa jalkojaan.

Unet jättävät aivoihin muistijälkiä

Se, että ihminen voi herättyään muistaa unensa - joskus hyvinkin yksityiskohtaisesti - osoittaa niiden jättävän muistijälkiä johonkin tajunnan lokeroon. Nämä muistijäljet voivat tulla esiin myös toisissa unissa. Tyypillisiä kertautuvia unitapahtumia ainakin itselläni ja useilla tuttavillani ovat sellaiset, joissa unennäkijä kadottaa jotain tai kokee itseltään varastettavan jotain. Usein koettu unitilanne ilmeisesti vahvistaa kyseisiä muistijälkiä, jolloin nuo unitapahtumat kirjautuvat entistä vahvemmin unirekisteriin. Myös jotkin pelkästään unissa esiintyvät ympäristöt, talot ja maisemat toistuvat unesta toiseen, eivät kylläkään koskaan täysin samanlaisina. Vaikka uni 'lainaa' katkelmia aikaisemmista unista, se silti useimmiten hieman muuntaa niitä. Ilmeisesti jokainen episodi vielä tallentuu erikseen, koska unessa voi muistaa kokeneensa saman ennenkin: "Tämä oli jo viides kerta, kun autoni varastettiin"

Unen "mekanismit".

Unet ammentavat muistin sisällöstä

Unimaailman tapahtumat liikkuvat voittopuolisesti menneessä ajassa. Ne sijoittuvat useimmiten entiseen asuinympäristöön, unien tutut henkilöhahmot ovat nuorempia ja terveempiä, edesmenneet sukulaiset ovat yhä elossa. Tämä viittaa vahvasti siihen, että unien sisällöt poimitaan aivoihimme tallentuneista asioista. Tässä tulee kysymykseen lähinnä ns. episodinen muisti, johon tallentuvat elinaikaiset tapahtumat, kokemukset ja elämykset aina varhaislapsuudesta lähtien. Vaikka unennäkijän nykyinen elämä olisi hyvinkin yksitoikkoista, unet saattavat silti olla ällistyttävän tapahtumarikkaita. Unitodellisuus näyttäisi siten ammentavan muistimme koko elämän aikaisesta sisällöstä.

Unia 'katsellaan' ja 'nähdään'

Aivotutkijoiden nykyisen käsityksen mukaan normaalissa näkemisessä silmien kautta tuleva informaatio yhtyy aivoissa valmiina olevaan perusmalliin ja lopullinen näköhavainto syntyy tämän yhteistoiminnan seurauksena. On luultavaa, että unessa "näemme" asioita hieman samoin. Unitajunta liittää muistista nousevat mielikuvat niitä vastaaviin perusmalleihin saaden aikaan unessa esiintyvät hahmot ja ilmiöt. Unen "näköhavainnosta" puuttuu kuitenkin ulkoisen aistimuksen antama tieto. Tästä syystä unitajunta tulkitsee muistilokeroista nousseet "kuva-aistimukset" melko sattumanvaraisesti, vähän "sinne päin", eli valitsee tulkinnan, joka usein vain hyvin löyhästi vastaa "todellisuutta", ts. sitä tulkintaa, jonka vastaava näköhavainto saisi aikaan valvetajunnassa. Tämän johdosta unista puuttuu päivätajunnalle ominainen logiikka. Unet ovat sekavia, usein lähes järjettömiä.

Eivät täysin vailla logiikkaa

Mutta täysin vailla logiikkaa eivät unet silti ole; mielikuvat seuraavat toisiaan noudatellen suurin piirtein valvetajunnan mukaisia linjoja. Ja useimmiten unen juoni katkeaa, jos tapahtumat menevät liian järjettömiksi. Uneksija tajuaa näkevänsä unta ja yrittää herätä varmistaaksen asian. Joskus käy niin, että nukkuja luulee jo heränneensä, mutta toteaa ettei järjetön tai ahdistava tilanne olekaan ohi. Tällainen "herääminen" voi tapahtua saman unen aikana kaksi tai kolmekin kertaa.

Valveunet

Voiko ihminen nähdä unta ollessaan valveilla? Mikä suhde unilla on esim. sellaisiin ilmiöihin kuin mediumismi, äänien kuuleminen ja erilaiset näyt? Ensiksi on syytä palauttaa mieleen, että unet ovat omien aivojemme tuote ja että ne ammentavat oman muistimme sisällöstä. Unessa 'näemme' ja 'kuulemme' lähes samoin kuin valvetilassa, mutta se, mitä näemme ja kuulemme ei tule ulkopuolelta vaan omasta tajunnastamme. Useat ns. 'moniäänisistä' uskovat itsekin valvetilassa kuulemiensa äänten tulevan heidän omasta päästään. He vain uneksijan tavoin kokevat niiden tulevan ulkopuoleltaan. Tästä voisi päätellä, että näillä henkilöillä unen ja valveen raja on jotenkin hämärtynyt.

Spiritistiset ja karismaattiset ilmiöt

Myös joissakin ns. kanavoinneissa saattaisi olla taustalla samanlainen häiriö. Näin voisi ajatella varsinkin sellaisten herkkien yksilöiden kohdalla, jotka ovat osallistuneet karismaattisiin uskonnollisiin tilaisuuksiin tai ovat pitkään tutkineet spiritististä kirjallisuutta ja uskovat siihen. Voisi kuvitella, että jokin alitajuinen toive 'suuresta tehtävästä' sekä samojen asioiden intensiivinen pohtiminen ja niihin eläytyminen saa lopulta aikaan tilanteen, jossa henkilö todella valveilla ollessaan kuulee ja ehkä näkeekin jotain omien aivojensa tuottamaa 'valveunta', mutta ei tiedosta sitä uneksi. Tähän näyttäisi viittaavan ainakin se, että jotkut kanavoinnin kautta saadut 'sanomat' ovat sisällöllisesti niin köykäisiä, etteivät voi olla peräisin miltään 'korkeammalta' maanulkoiselta taholta. Edellä sanottu ei tietenkään koske kaikkia karismaattisia tai spiritistisiä kokemuksia, näkyjä tai ilmestyksiä, mutta voisi olettaa sen liittyvän suureen osaan niistä.

Ulkoisten tekijöiden vaikutus

Monet unien selittäjät sivuuttavat lähes täysin unen aikana sattuneiden ulkoisten tekijöiden osuuden unen sisältöön. Niillä on ehkä suurempi merkitys, kuin yleensä ajatellaan. Jos vaivautuu tarkkailemaan uniaan, huomaa helposti muutamia syy-seuraussuhteita: liian täysinäinen vatsa tai hengitysvaikeudet saavat aikaan ahdistavia unia tai unia, joissa joutuu ponnistelemaan. Postiluukun kolahdus aamuyöstä herättää mielikuvan vaikkapa autokolarista tai jonkin suuren esineen kaatumisesta. Kolina portaissa saa unessa aikaan ehkä sotatilan pommeineen, oman kuorsauksen voi unitajunta tulkita esim. auton moottorin ääneksi, jolloin ajat unessasi autoa. Jos makuuhuone on viileä ja peite liukuu lattialle, voit unessa joutua kahlaamaan hangessa tai uimaan jäisessä vedessä. Naapurin ovikellon kilahdus voi unessa muuttua pitkäksi musiikkituokioksi jne.

Ulkoiset häiriöt 'ohjaavat' unen kulkua

Ulkoiset tekijät voivat siten vaikuttaa siihen, millaisia aineksia muistilokeroista kulloinkin nousee esiin. Koska muistissa olevien episodien määrä on valtava, ne voivat jo itsessään sekoittua lukemattomin tavoin. Kun tähän lisätään ulkoisten tekijöiden vaikutus, ei ole ihme, että unet voivat olla hyvinkin 'sekavia'. Jokin unen aikainen ääni, haju tai elimellinen tuntemus voi esim. rinnastua johonkin varhaislapsuudessa koettuun pelkoon, kipuun tai muuhun tuntemukseen ja siten vaikuttaa unen sisältöön. Myös unia edeltävän ajan tapahtumilla on vaikutusta siihen, minkälaisia mielikuvia unessa nousee esiin. Rasittavat päivän tapahtumat voivat jatkua unessa läpi yön. Jokin mieleen vaikuttanut tapahtuma tai vaikkapa jonkin asian intensiivinen pohtiminen voi vielä aikojenkin kuluttua improvisoida unen kulkua.

Merkitys ja tulkinta.

Uni voi siis alkaa tai sen "juoni" muuttua ulkoisista ärsykkeistä. On selvää, että tällaisista unista on turha etsiä mitään merkityksiä. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteivät unet sisältäisi lainkaan symboliikkaa. Se näyttelee kuitenkin hyvin pientä osaa unen sisällössä ja mielestäni sen merkitystä on suuresti liioiteltu etsimällä siitä kätkettyjä alitajuisia vaikuttimia, lapsuuden traumoja tai muita salattuja sisältöjä.
  Miksi sitten unet esittävät joitakin asioita osittain symbolisesti? Olisiko niin, että ne sillä tavalla parhaiten tasapainottavat tunne-elämäämme? Kuinka suuri merkitys niiden tulkinnalla tai "ymmärtämisellä" on itse kullekin, on sitten eri asia. Voi hyvinkin olla, että ne jopa toimivat paremmin, jos niitä ei yritetä selittää. Varsinkin pieleen menneet selitykset saattavat olla vaikutukseltaan jopa haitallisia.

Toisaalta se seikka, että unet kelaavat tajuntamme menneisyyttä, sulkee pois niiden mahdollisuuden ennustaa tapahtumia. Tämä koskee uskoakseni lähes kaikkia unia. Poikkeuksen saattavat muodostaa ne harvat unet, joissa on tullut esiin asioita, joita unen näkijä ei ole voinut normaalilla tavalla saada tietoonsa. Näissäkään tapauksissa ei kyse ole siitä, että itse unet "tietäisivät" jotain, vaan siitä, että unennäkijän tietoisuuteen on vaikutettu tahoilta, joita kutsumme yliluonnollisiksi tai paranormaaleiksi. Mutta se on sitten jo toinen juttu.

 


Aiheeseen liittyviä linkkejä:

Tajunta, mielen ydin  - Tutkija Antti Revonsuon ajatuksia unesta ja tajunnasta
Selkounet   - artikkelisarja selkounista ja niiden opettelusta

 


17.4.01 (päivitetty 03.09.05)