Vedenalaiset kaupungit; todisteita vedenpaisumuksesta?

 

Monin paikoin merien syvyyksistä on löytynyt jälkiä muinaisista asutuksista ja kulttuureista. Ovatko ne kenties todisteita vedenpaisumuksesta? Joka tapauksessa ne osoittavat, että korkealle kehittyneitä kulttuureita on ollut olemassa jo paljon aiemmin kuin on uskottu ja seuduilla, joissa niitä ei kuviteltu olleen. Voidaan hyvällä syyllä olettaa, että jotkin niistä ovat vedenpaisumuksessa tai sen jälkeisissä geologisissa mullistuksissa ja/tai radikaalien ilmastomuutosten seurauksena tuhoutuneita. Seuraavassa muutama esimerkki arkeologien hiljattain tekemistä löydöistä.

 

Muinaisen kaupungin jäänteitä meren syvyyksissä Kuuban lähistöllä

Kanadalais-kuubalainen tutkimusryhmä on löytänyt Kuuban länsirannikolta syvältä meren alta jäännöksiä, jotka saattavat olla peräisin muinaisesta, 6000 vuotta sitten mereen hautautuneesta kaupungista.

"Jotkin rakenteista ovat jopa 400 metriä leveitä ja 40 metriä korkeita", sanovat tutkijat. "Ne eroavat muodoltaan ja symmetrialtaan selvästi luonnon muodostelmista. Kukaan tapaamistamme tutkijoista ei usko niiden olevan luonnon aikaansaannoksia."

Niistä otetuissa valokuvissa näkyy myös symboleja ja kirjoitusta, mutta vielä ei tiedetä, mitä kieltä ne ovat. Kaikuluotaimella otetut kuvat puolestaan osoittavat niiden suunnittelussa merkittävää yhtäläisyyttä mayojen ja azteekkien pyramidien ja temppelien kanssa.

 

Muinaisen sivilisaation jäänteitä Intian lähistöllä

Intian länsirannikolla sijaitsevat jäännökset valtavasta vedenalaisesta kaupungista saattavat saada arkeologit miettimään uudestaan näkemyksiään ihmisen varhaishistoriasta. Alueen uskotaan hautautuneen veden alle jääpeitteen sulaessa jääkauden lopulla noin 9000 - 10 000 vuotta sitten.

Merentutkijat sanovat kaikuluotauksella saadun kuvan osoittavan merenpohjassa jättimäisiä geometrisiä rakenteita noin 35 metrin syvyydessä Cambayn lahdella Intian länsirannikolla. Niiden uskotaan olevan yli 9000 vuoden ikäisiä. Suunnattoman, yli 8 km pitkän ja noin 3 km leveän kaupungin jäänteet ovat vanhimpia tunnettuja ja niiden uskotaan olevan osa muinaista vanhaa niemimaata.

Alueelta löytyi ruukunsirpaleita, erilaista asuntoihin liittyvää materiaalia kuten osia seinistä ja sängyistä, veistoksia, sekä ihmisen luita ja hampaita. Radiohiiliajoitus antoi niiden iäksi lähes 9500 vuotta. British Museumin arkeologi Justin Morrisin mukaan tarvitaan kuitenkin vielä lisätutkimuksia, sillä radiohiiliajoituksessa saattaa olla virheitä. "Tällä alueella maailmaa ei pitäisi olla kulttuuria noin ennen vuotta 2500 eKr. Sitä ennen oli pääasiassa vain pieniä kyläyhteisöjä."

Tutkimuksia alueella haittaa voimakas vuorovesi. Tutkijat yrittävät ratkaista ongelman ottamalla merenpohjasta akustisia kuvia sitä varten kehitetyillä laitteilla.

Tämän kokoluokan vanhoja kaupunkeja eivät arkeologit tähän mennessä tiedä muualla kuin Mesopotamiassa, jossa niitä alettiin rakentaa noin 4500 vuotta sitten.

"Tämä löytö on ajanlaskullisesti suuri ongelma", sanoo tutkija Hancock. "Se merkitsee, että koko se sivilisaatioiden syntymalli, minkä arkeologit ovat rakentaneet, täytyy koostaa uudelleen."

 

Suuren Valliriutan alta on löytynyt muinaisia mangrovemetsiä

Pohjois-Queenslandin merentutkijat ovat avanneet ikkunan menneisyyteen tuomalla esiin löytämänsä Suuren Valliriutan alla olevat muinaiset magrovemetsät.

Tri Dan Alongi Australian Merentutkimusinstituutin laitoksesta sanoo mangrovemetsien kasvaneen noin 9000 vuotta sitten jokisuistoissa, jotka soistuivat merenpinnan noustessa jääkauden jälkeen. Alongin mukaan metsistä voi nähdä, että merenpinta nousi 20 kertaa nopeammin kuin aiemmin on uskottu.

"Materiaali oli hyvin koskematonta, sillä ei edes ollut aikaa täysin hajota ennen hautautumistaan, joten se kertoo meille, että ilmaston muutos tapahtui ... verrattain nopeasti", sanoo tri Alongi.

 

Vedenalaisia asvalttikäytäviä Meksikonlahdella

Texas A & M Universityn tutkijat kiinnittivät huomionsa Meksikonlahdella pintaan nouseviin öljyisiin kupliin. Lähemmin tutkittuina niiden todettiin tihkuvan asvalttisista, leveitä käytäviä muodostavista, merenpohjalla sijaitsevista laattamuodostumista. Valokuvien perusteella ne muistuttivat suuresti kaupunkien asvalttisia jalkakäytäviä. Öljyä tihkuvia esiintymiä on monin paikoin valtamerissä, mutta Science - lehden mukaan mikään niistä ei koostu tällaisesta kovettuneesta materiaalista.

 

Kaksi suurta 'syvyyden lähdettä' löydetty

Maan alla tiedetään olevan suuria määriä vettä paitsi pinnan läheisyydessä olevissa 'vesisuonissa' ja ns. kidevetenä sitoutuneena maakerrostumiin, myös keräytyneenä erityisiin suuriin 'säiliöihin'. Mm. Afrikassa ja Aasiassa niitä uskotaan olevan. Kaksi tutkijaryhmää ovat nykyaikaisten seismologisten tutkimusmenetelmien avulla (seisminen tomografia) löytäneet kaksi uutta jättimäistä maanalaista vesivarastoa.

Yksi on löytynyt nykyisen Euroopan alapuolelta noin 900 kilometrin syvyydestä ja toinen, 250 km vahvuinen kerros Indonesian alapuolelta noin 2700 km syvyydestä.

Nämä vesipatjat sijaitsevat siis satoja kilometrejä maanpinnan alla ja niiden sisältämä vesimäärä kilpailee jopa valtamerien vesien kanssa. Ne ovat joskus ilmeisesti olleetkin juuri valtamerien vesiä. Onko kyseessä Nooan ajan vedenpaisumuksen 'ylimääräinen' vesi, vaiko mahdollisesti jo maapallon alkuajoilta peräisin olevat vedet?

Geologit ovat olettaneet, että kaikki maanalaisiiin säiliöihin kertynyt vesi on tihkunut niihin vähitellen suuren paineen ja myöhempien vulkaanisten toimintojen seurauksena. On myös mahdollista, että se on tapahtunut luultua nopeammin.

 

Kadonnut kaupunki Kiinan Fuxian -järven pohjassa

Kesäkuussa 2005 Kiinan televisio esitteli suorana lähetyksenä erään arkeologiryhmän Yunnanin maakunnan Fuxian -järvellä tekemiä löytöjä. Radiohiiliajoituksen mukaan löytöalue ajoittuu 1750 vuotta taaksepäin, itäisen Han -dynastian aikaan. Tämä vedenalainen löytö on lajissaan Kiinan ensimmäinen.

Kyseinen makeavetinen järvi on syvimmiltä kohdiltaan 157 metriä. Kaikuluotaukset paljastivat sen pohjassa muinaisten mayojen pyramideja muistuttavia rakennelmia. Alueen leveys itä-länsi-suunnassa oli 1.2 km ja pohjois-etelä-suunnassa 2 km. Vedenalainen robotti lähetti TV-kuvia tutkijoista, jotka kaivoivat esiin ruukkuja ja koristeellisin kaiverruksin varustettuja esineitä.

Tutkimusryhmän johtaja, Li Kunshenk arveli alueen hautautuneen veden alle maanjäristyksen seurauksena. Arkeologi Zhang Zengqi Yunnanin museosta kertoi, että virallisten muistiinmerkintöjen mukaan järven paikalla on Han- dynastian aikana sijainnut Yunyuan -niminen kaupunki. Se katosi tämän dynastian jälkeen.

Asiasta kerrottiin lisää joulukuussa 2005. Tällöin sanottiin löydetyn mm. 8 suurta rakennusta, niiden joukossa yksi pyöreä ja kaksi suurta maya-pyramidia muistuttavaa. Pyöreä, halkaisijaltaan 37 metriä oleva rakennelma muistutti muodoltaan Rooman Colosseumia. Oli myös suuri kolmikerroksinen rakennus, jonka leveys oli 60 metriä ja korkeus 21 metriä. Kahta suurta rakennusta yhdisti toisiinsa leveä kivikatu. Ajoitukset tarkensivat alueen kuuluvaksi Qin- ja Han -dynastioiden aikaan eli noin 2000 vuotta sitten.

 

Esihistoriallinen 'kadonnut maa' Pohjanmeren syvyyksissä

Birminhamin yliopiston tutkijat ovat ilmoittaneet löytäneensä jälkiä muinaisesta asutuksesta Pohjanmeren syvyyksistä. He luonnehtivat löytöä 'Euroopan parhaiten säilyneeksi esihistorialliseksi maisemaksi'. Heidän mukaansa tämä laaja alue katosi veden alle noin 8000 vuotta sitten.

Tutkijat käyttivät öljynetsijöiden tekniikkaa rakentaessaan kuvaa tästä Englannin itärannikolta Shetlannin saarille ja edelleen poikki Skandinavian ulottuvasta alueesta. Tutkijaryhmä on kartoittanut meren pohjaa noin 23 000 neliökilometrin alueelta ja löytänyt sieltä muinaisia rantalinjoja, jokia, kukkuloita, hiekkakerrostumia ja suolapitoisia alueita.

"On kuin löytäisi aivan uuden maan", sanoi professori Vince Gaffney. "Se on myös varoitus siitä, mitä suuren luokan ilmastomuutos voi saada aikaan."

Tuon ajan ihmisille kokemus on ollut traumaattinen. "Olisi väärin ajatella heidän olleen sivistymättömiä ja vailla kulttuuria ... he ovat nimenneet joet ja kukkulat ja heillä on ollut uskonnollisia käsityksiä. He ovat eläneet perheryhmissä ja metsästäneet eläimiä, kuten peuroja. Kaiken menettäminen on ollut heille katastrofi", toteaa Gaffney.

Maajään sulaessa asukkaat ovat joutuneet pakenemaan korkeammille alueille, mukaan lukien nykyinen Britannia, joka Gaffneyn mukaan on ollut saari noin vuodesta 6000 eKr. alkaen. (BBC News education)

Lähde:
http://s8int.com/

Lisätietoa aiheesta:
World mysteries.com  
 
 

1.11.07