etusivulle Ruokala-kalabaliikin vaiheet Yhdistyksen sääntöjen 2. §:n mukaan “yhdistyksen tarkoituksena on vaalia rakennettua ympäristöä ja edistää kuvataiteiden ymmärtämistä ja esille tuomista Lapualla”. Samassa pykälässä todetaan, että “edellämainitun tarkoituksen toteuttamiseksi yhdistys - - - tekee aloitteita ja osallistuu julkiseen keskusteluun”. Lainatut sääntöjen kohdat ovat velvoittaneet yhdistystä puuttumaan eräisiin Lapuan kaupungin tekemiin päätöksiin. Ensimmäisenä tuli ajankohtaiseksi Vanhan Paukun Ruokala-rakennuksen puolustaminen purkamishanketta vastaan. Rakennus on käyttökiellossa, mutta sen säilymisestä on toiveita.

VALTION PATRUUNATEHTAAN ENTINEN ASUIN- JA RUOKALARAKENNUS Rakennuksen paikka Lapuan Vanhan Paukun alueella Valokuvia Paukun Ruokalasta Kaksikerroksisen hirrestä rakennetun asuin- ja ruokalarakennuksen on suunnitellut arkkitehti Onni Tarjanne, jonka tunnetuin työ on Kansallisteatteri. Patruunatehtaan ruokala edustaa tyylisuunnaltaan 1920-luvun klassisismia. Se on rakennettu vuonna 1925. Museoviraston mukaan “Lapuan patruunatehtaan (“Vanhan Paukun”) kulttuurihistoriallinen arvo liittyy ensi sijassa alueen rakennusten muodostamaan maisemalliseen ja toiminnalliseen kokonaisuuteen. Kokonaisuutena alueella on rakennussuojelulain 3 §:n tarkoittamaa valtakunnallista merkitystä.” Ruokala on siis valtakunnallisesti merkittävän kokonaisuuden olennainen osa sekä maisemallisesti että historiallisesti ja sosiaalisesti. Museoviraston lausunnossa rakennuksen merkitystä luonnehditaan seuraavasti: “Kadun varrella, alueen pääsisäänkäynnin tuntumassa sijaitseva ruokalarakennus on maisemallinen portti tultaessa alueelle ja kytkee patruunatehtaan Lapuan muuhun kaupunkirakenteeseen. Tehtaan vanhimpaan rakennuskantaan kuuluva ruokala tuo varsinaisten tuotantorakennusten rinnalle myös tehtaan työntekijöiden elämän ja sosiaaliset olot.”