HAMMASLÄÄKÄRIEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY

 

Linkkihakemisto

Johdantona työnantajayhdistys ry. :n kirje yksityispraktikoille  ( hyppylinkki )

Työehtosopimus palkkataulukoineen  ( hyppylinkkejä )

Työsopimuskaavake  ( pdf )
Yhdistyksen säännöt  ( hyppylinkki )
Hakemuslomake yhdistykseen liittymiseksi  ( pdf )

Työehtosopimukseen liittymispyyntö   ( pdf )

 

 

Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry.                                   25.2.2005
Fabianinkatu 9 B
00130 Helsinki



Hammaslääkäriliiton joulukuussa yksityishammaslääkäreille lähettämässä kirjeessä todettiin, että Suomen Hammaslääkäriliitto ry:n ja Tehy ry:n välinen suositussopimus raukeaa. Kirjeessä liitto kuitenkin suositti, että avustavan henkilökunnan palkkoihin tehdään tulopoliittisen ratkaisun mukaiset korotukset 1.3.2005 alkaen, mikäli uutta sopimusta avustavan henkilökunnan palkkauksesta ei ole saatu solmittua. Suositussopimuksen mukaiset palkat ovat voimassa 28.2.2005 asti.


Sopimusjärjestelyt muuttuvat kuitenkin nyt, kun liittojen välisestä suositussopimuksesta on siirrytty työmarkkinoilla tavanomaiseen sopimusmuotoon, työehtosopimukseen. Työehtosopimuksen allekirjoittavat työntekijä- ja työnantajayhdistykset. Hammaslääkäriliitto ei sääntöjensä vuoksi voi olla työnantajayhdistys, eikä siis voi solmia työehtosopimusta. Siksi on käynyt välttämättömäksi perustaa sellainen uusi työnantajahammaslääkäreitä edustava yhdistys, joka voi neuvotella ja solmia työehtosopimuksia. Uuden järjestön nimeksi on sovittu Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry. Yhdistyksen perustajajäsenet ovat allekirjoittanut sekä Elina Timgren ja Jaakko Ensiö.


Tämä yhdistys on nyt neuvotellut ja solminut vanhan suositussopimuksen rakenteita noudattelevan työehtosopimuksen. Sopimuskausi on 16.2.2005 - 30.9.2007, sopimuksen mukaiset palkat tulevat kuitenkin voimaan 1.3.2005. Käytännön elämässä suositussopimuksen ja työehtosopimuksen välillä ei juuri ole eroa. Työehtosopimus antaa siihen liittyville työnantajille koko sopimuskauden ajaksi sitovan työrauhan. Aikaisemmassa sopimuksessa tällaista velvoitetta ei ollut.


Uusi 2,5-vuotinen työehtosopimus noudattelee suurelta osin vanhaa suositussopimusta eikä mitään suurta asiasisällöllistä muutosta ole tullut. Merkittävimmät muutokset ovat:

• Työaikaan saatiin lisää joustoja. Työtuntijärjestelmää noudatettaessa viikoittainen työaika voi olla 48 tuntia. Tällöin päivittäinen työaika voi olla enintään 9 tuntia. Tasoittumisjakso voi olla enintään kolme viikkoa.
• Palkkoihin tehdään tupon mukaiset tarkistukset 1.3.2005 lukien. Palkkarakenne säilyy entisellään. Sopimuskauden aikana selvitetään, onko palkkausjärjestelmää kehitettävissä kannustavaksi.


Sopimuksen kustannusvaikutukset ovat suurin piirtein tupon mukaiset korotukset eli 1.3.2005 lukien 2,5 % ja 1.6.2006 lukien 2,3 %.


Työsopimusten uusiminen


Olemassa olevat suositussopimuksen mukaisesti laaditut työsopimukset on syytä tehdä uudelleen. Liitteenä oleva työsopimuslomake on muokattu uutta sopimusta vastaavaksi. Työantajan ja työntekijän välinen työsopimus voidaan toki tehdä muullekin lomakkeelle, mutta sopijajärjestöjen suositus on, että se tehdään sisällöltään vastaavana. Työlainsäädännön periaatteiden mukaan uudella työsopimuksella ei saa huonontaa työntekijän etuja, vaan saavutetut edut säilyvät. Jatkossa Hammaslääkäriliiton jäsen saa liiton juristeilta lainopillista neuvontaa työehtosopimukseen liittyvissä ongelmissa kuten aiemminkin suositussopimuksen kohdalla toimittiin. Työehtosopimuksesta syntyvien riitaisuuksien/mahdollisten ongelmien ratkaiseminen tapahtuu ensisijaisesti sopijajärjestöjen välisissä neuvotteluissa ja viimekädessä työtuomioistuimessa, joka työnantajan kannalta on selvästi parempi vaihtoehto kuin aiempi käsittelyaste, käräjäoikeus. Työtuomioistuimessa on paras mahdollinen työlainsäädännön tuntemus.



Miten sinun yksityishammaslääkärinä pitää nyt siis toimia?

Toimintamalli riippuu kunkin vastaanoton omista piirteistä. Alla luetellaan muutamia tavallisimpia vaihtoehtoja. Ongelmatapauksissa Hammaslääkäriliiton toimisto on valmis neuvomaan.

1. Mikäli vastaanotolla ei ole palkattua avustavaa henkilökuntaa, sinun ei tarvitse tehdä mitään.

2. Jos olet palkannut vastaanotolle sellaisia henkilöitä, jotka eivät ole Tehyn jäseniä, heidän kohdallaan työsopimusta ei tarvitse uusia, mutta palkkoja korotetaan tupon mukaisesti.

3. Jos vastaanotollasi on palkattuina työntekijöinä Tehyyn kuuluvia henkilöitä, sopijajärjestöt suosittelevat, että työnantajat tekevät kaikkien tehyläisten kanssa uuden työsopimuksen tämän työehtosopimuksen mukaisesti.

4. Mikäli työnantaja ei hyväksy uutta työehtosopimusta eikä ryhdy toimenpiteisiin työsopimuksen saattamiseksi sen mukaiseksi, työpaikalla ei tällöin ole työrauhavelvoitetta. Ikävimmässä vaihtoehdossa työnantaja joutuu itse neuvottelemaan Tehyn kanssa yrityskohtaisen työehtosopimuksen, jonka sopimuspohja voi olla jotakin muuta kuin aiempi suositussopimus. Kattavaa lainopillista neuvontapalvelua työehdoista työnantajajärjestön toimesta voidaan taata vain työehtosopimukseen liittyneille. Myös sopijajärjestöjen välinen ongelmien selvittelymalli koskee vain työehtosopimusta.



Työehtosopimukseen liittyminen

Työnantajahammaslääkäri tai työnantajana toimiva hammaslääkäripalveluja tarjoava yhteisö voi liittyä uuteen työehtosopimukseen kahdella tavalla.

1. Hammaslääkäri/yhteisö (hammaslääkärikeskus, joka toimii työnantajana) hakee kirjallisesti liittymistä Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry:n jäseneksi. Perustetun työnantajayhdistyksen säännöissä todetaan, että yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä yksityishammaslääkärit ja alalla toimivat hammaslääkärien omistamat oikeustoimikelpoiset yhteisöt, joilla on palveluksessaan henkilökuntaa. Jäseneksi liittymisen myötä sitoudutaan myös työehtosopimukseen.

2. Hammaslääkäri/yhteisö ilmoittaa kirjallisesti työnantajayhdistykselle liittyvänsä tehtyyn työehtosopimukseen. Tällöin ei siis liitytä työnantajajärjestön jäseneksi, mutta sitoudutaan noudattamaan työehtosopimusta.

Yllämainitut sitoutumistavat tarkoittavat sitä, että työpaikalla pitää tehdä uudet työsopimukset. Sopijajärjestöt ehdottomasti suorittavat kirjallisen sopimuksen tekoa. Molempien yllä olevien vaihtoehtojen mukainen toiminta tarkoittaa sitä, että työnantaja saavuttaa työrauhan sopimuskaudeksi 16.2.2005 - 30.9.2007. Samalla hän sitoutuu työehtosopimuksen tekstinnoudattamiseen. Työnantajajärjestö ilmoittaa työntekijäjärjestölle vuosittain sopimukseen liittyneet työpaikat. Muut työnantajajärjestöön kuulumisen velvoitteet löytyvät liitteenä olevista säännöistä.

Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry. korostaa, että ainoastaan jäseneksi liittymällä työnantaja saa mahdollisuuden vaikuttaa työehtosopimuksen sisältöön. Vastaisuudessa työnantajajärjestön jäseniltä saadaan työntekijöitä koskevaa yhteenvetotietoa (palkat, henkilökunnan lukumäärä yms.), jota tarvitaan edunvalvonnassa.

Lopuksi totean, että nyt solmittu työehtosopimus on uutta yksityishammaslääkärien työmarkkinapolitiikkaa ja luo pohjan tulevien vuosien kehitykselle. Maassamme harjoitettava suun terveydenhuolto perustuu tärkeältä osaltaan hyvin ja tehokkaasti hoitopalveluja tarjoaviin yksityishammaslääkäreihin. Hoitopalvelujen korkean laadun takeena on osaava ja työhönsä hyvin sitoutunut hoitohenkilökunta. Yksityishammaslääkärit omalta osaltaan takaavat laadukkaiden hoitopalvelujen tarjonnan vastaisuudessakin.

Hammaslääkäriliittoon tullaan palkkaamaan kevään aikana erityisesti yksityissektorin työlainsäädäntöön ja yksityiseen elinkeinotoimintaan perehtynyt juristi. Kaikissa työehtosopimusasioissa sinua palvelee edelleenkin Hammaslääkäriliiton lakimies Pirjo Koivisto, puh. (09) 62202535. Työnantajajärjestö ja Hammaslääkäriliitto työskentelevät yhdessä yksityishammaslääkärien parhaaksi.

Työmarkkinaterveisin
Risto Kanerva

Hammas lääkärien työnantajayhdistys ry. pj.

Suomen Hammaslääkäriliitto ry. vpj.


Liitteet:


Työehtosopimus palkkataulukoineen  ( hyppylinkki )

Työsopimuskaavake  ( pdf )
Yhdistyksen säännöt  ( hyppylinkkejä )
Hakemuslomake yhdistykseen liittymiseksi ( pdf )

Työehtosopimukseen liittymispyyntö  ( pdf )

( Palautuskirjekuori )

 

 

 

 

 

 

SUUN TERVEYDENHOITOHENKILÖSTÖÄ KOSKEVA HAMMASLÄÄKÄRIEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TEHY RY:N VÄLINEN TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005-30.9.2007




SOPIMUKSEN SOVELTAMISALA

Tällä työehtosopimuksella määrätään Hammaslääkärien työnantajayhdistys ry:n jäsenten ja tähän työehtosopimukseen liittyneiden työnantajien palveluksessa olevien Tehy ry:n jäseninä olevien työntekijöiden työ- ja palkkaehdot.


TYÖSUHTEEN ALKAMINEN


1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työnteon aloittamisesta alkavasta, enintään neljän kuukauden pituisesta koeajasta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmässä määräaikaisessa työsuhteessa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta. Tällöin työsuhde lakkaa sen työpäivän päättyessä, jonka aikana ilmoitus purkamisesta tehtiin.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia edellä olevasta poiketen koeaikana noudatettavaksi molemmin puolin esimerkiksi yhden viikon irtisanomisaikaa.

2. Työsopimus tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa olevaksi. Työsopimus voi olla määräaikainen vain työsopimukseen kirjatusta työsopimuslain mukaisesta perustellusta syystä.

3. Työsopimus tehdään kirjallisena. Osapuolet suosittelevat sen tekemistä tämän työehtosopimuksen liitteenä olevalle lomakkeelle.

4. Työnantajan edustaja selvittää työhön tulevalle uudelle työntekijälle alan järjestö- ja neuvottelusuhteet ja ilmoittaa työpaikalla mahdollisesti olevasta luottamusmiesjärjestelmästä. Työntekijän niin halutessa luottamusmiehellä on oikeus tarkistaa työsopimus.


TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMINEN


1. Jollei muusta sovita, työnantajan noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään yhden vuoden;
2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli vuoden mutta enintään neljä vuotta; 3) kaksi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli neljä vuotta mutta enintään kahdeksan vuotta;
4) neljä kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli kahdeksan mutta enintään 12 vuotta;
5) kuusi kuukautta, jos työsuhde on jatkunut yli 12 vuotta.

2. Jollei muusta sovita, työntekijän noudatettavat irtisanomisajat työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä ovat:

1) 14 päivää, jos työsuhde on jatkunut enintään viisi vuotta;

2) yksi kuukausi, jos työsuhde on jatkunut yli viisi vuotta.

3. Irtisanominen toimitetaan todistettavasti. Irtisanomisen syy ja työsuhteen lakkaamisaika on vaadittaessa ilmoitettava kirjallisesti viivytyksettä työntekijälle. Irtisanomisaika alkaa irtisanomista seuraavana päivänä.

4. Määräaikainen työsopimus päättyy määräajan päättyessä. Yli kahdeksan kuukautta kestävä määräaikainen työsopimus voidaan irtisanoa edellä mainituin irtisanomisajoin, ellei työnantajan ja työntekijän välillä ole muuta sovittu. Enintään kahdeksan kuukauden määräaikaisen työsuhteen osalta voidaan sopia vähintään yhden viikon irtisanomisajasta.

TYÖAIKA

Sen lisäksi, mitä työaikalaissa ja muissa tämän sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden työaikaa rajoittavissa laeissa on säädetty, noudatetaan seuraavia määräyksiä:

1. Päivittäinen työaika

Säännöllinen päivittäinen työaika on enintään kahdeksan tuntia. Säännöllinen päivittäinen työaika alkaa aikaisintaan klo 7.00 ja päättyy viimeistään klo 20.00.

Mikäli päivittäisen työajan alkamis- ja päättymisajankohdat vaihtelevat, laaditaan työtuntijärjestelmä, joka saatetaan työntekijän tiedoksi vähintään viikkoa ennen työaikajakson ensimmäisen työvuoron alkua. Päivittäistä säännöllistä työaikaa voidaan, jos siitä etukäteen sovitaan, pidentää enintään yhdeksään tuntiin edellyttäen, että etukäteen on laadittu enintään kolmen viikon ajanjaksoa varten työtuntijärjestelmä, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu keskimäärin 37 tuntiin 55 minuuttiin viikossa.

Työtuntijärjestelmän mukaisia työvuoroja voidaan muuttaa vain sovittaessa.

Epätarkoituksenmukaisen lyhyitä työvuoroja tulee välttää. Alle neljän tunnin työvuoroja ei tule työpaikalla käyttää, elleivät työntekijän tarpeet tai muu perusteltu syy tätä edellytä.

2. Viikoittainen työaika

Säännöllinen työaika on enintään 37 tuntia 55 minuuttia viikossa.

Sovittaessa viikoittainen säännöllinen työaika voidaan järjestää siten, että se on keskimäärin 37 tuntia 55 minuuttia, edellyttäen, että ennakolta on laadittu enintään kolmen viikon ajaksi työtuntijärjestelmä, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu sanottuun keskimäärään. Säännöllinen työaika ei saa yhtenäkään tasoittumisjakson viikkona nousta 48 tuntia suuremmaksi ja työajan tulee tasoittua keskimäärin 37 tuntiin 55 minuuttiin viikossa kolmen viikon pituisena ajanjaksona. Tällöinkään säännöllinen päivittäinen työaika ei saa ylittää 1. kohdan 2. kappaleessa mainittua aikaa.

Työviikko alkaa maanantaina.

Viikoittainen säännöllinen työaika ilmoitetaan työsopimuksessa yksilöitynä tuntimääränä (esim. vähintään 20 tuntia), ellei työsopimuksessa sovita nimenomaisesti, että työntekijä tulee töihin vain kutsuttaessa (keikkatyö). Keikkatyössä jokainen työvuoro perustuu työntekijän suostumukseen.

LEPOAJAT

1. Työntekijälle annetaan työaikalain edellyttämä viikkolepo.

2. Viikon aikana annetaan työntekijälle viikoittaisen vapaapäivän lisäksi toinen vähintään 24 tunnin pituinen vapaa-aika, joka sijoitetaan mikäli mahdollista kiinteästi varsinaisen viikoittaisen vapaapäivän yhteyteen ja on lähinnä lauantai.

3. Jos päivittäinen yhdenjaksoinen työaika on vähintään neljä tuntia, annetaan työntekijälle työajan keskivaiheilla ruokailutauko. Ruokailutauko luetaan työaikaan kuuluvaksi, mikäli se on enintään 30 minuuttia.

4. Työntekijälle annetaan työaikana sellaisena työnjohdon määräämänä aikana, jolloin se kunkin työntekijän osalta työtä haittaamatta käy päinsä, riittävän pituinen virkistystauko.

ARKIPYHÄT

1. Jäljempänä mainitut päivät ovat ylimääräisiä vapaapäiviä, jos
ne on mahdollista tehtävän luonne huomioon ottaen järjestää vapaapäiviksi. Nämä päivät ovat:
- pitkäperjantai,
- toinen pääsiäispäivä,
- helatorstai,
- juhannusaatto sekä

muuksi päiväksi kuin lauantaiksi tai sunnuntaiksi sattuva

- uudenvuodenpäivä,
- vapunpäivä,

- loppiainen,
- itsenäisyyspäivä,

- jouluaatto,
- joulupäivä ja tapaninpäivä.

2. Jollei edellä mainittuja päiviä ole mahdollista järjestää vapaapäiviksi, annetaan vastaava kokonainen vapaapäivä saman viikon tai työaikajakson kuluessa, ellei työnantajan ja työntekijän välillä antamisajankohdasta muuta sovita.

3. Kukin edellä luetelluista päivistä lyhentää viikon tai työaikajakson säännöllistä työaikaa kahdeksalla tunnilla sekä osa-aikatyössä keskimääräisen päivittäisen tuntimäärän verran.

LISÄTYÖ

Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään työntekijän säännöllisen työajan lisäksi, mutta joka ei ole ylityötä. Lisätyö korvataan antamalla joko vastaava paikallinen vapaa-aika tai rahakorvauksena yksinkertainen tuntipalkka tehdyltä tunnilta. Lisätyö edellyttää työntekijän suostumusta.

YLITYÖ

1. Ylityötä saadaan teettää työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella. Ylityötä saa teettää lain sallimissa rajoissa.

2. Ylityötä on työ, jota tehdään vuorokautisen, viikoittaisen, keskimääräisen vuorokautisen ja viikoittaisen säännöllisen työajan lisäksi. Vuorokautisesta ylityöstä maksetaan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 Wila ja seuraavilta tunneilta 100 Wila korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan viideltä ensimmäiseltä tunnilta 50 %:Ila ja seuraavilta tunneilta 100 Wila korotettu palkka.

Pöytäkirjamerkintä 1:
Työntekijän jäädessä säännöllisen työajan päätyttyä ylityöhön, jonka arvioidaan kestävän vähintään kaksi tuntia, varataan hänelle mahdollisuus pitää ruokailun kannalta välttämätön tauko tai ruokailla työn lomassa.

Pöytäkiriamerkintä 2:
Jos työntekijä ei ole voinut jäljempänä mainituista syistä tehdä säännöllistä viikkotyöaikaa vastaavaa tuntimäärää ja hän työskentelee työtuntijärjestelmän mukaisena vapaapäivänään, korvataan vapaapäivänä tehty työ siten kuin viikkoylityöstä on sovittu. Tällaisia syitä ovat sairaus, tapaturma, työnantajan määräyksestä suoritettu matka, taloudellisista tai tuotannollisista syistä tapahtunut lomautus ja työnantajan järjestämä tai koulutussopimuksen tarkoittama koulutus.

3. Tässä pykälässä mainittu palkka voidaan vaihtaa vastaavasti korotettuun vapaaaikaan säännöllisenä työaikana, jos työnantaja ja työntekijä siitä nimenomaisesti sopivat.

SUNNUNTAITYÖ

1. Sunnuntaityöllä tarkoitetaan sunnuntaina ja kirkollisena juhlapäivänä sekä itsenäisyyspäivänä ja vapunpäivänä tehtävää työtä. Sunnuntai luetaan alkavaksi lauantai- ja aattopäivinä klo 18.00.

2. Sunnuntaityöstä maksetaan 100 %ala korotettu palkka.

3. Tässä pykälässä mainittu palkka voidaan vaihtaa vastaavasti korotettuun vapaaaikaan säännöllisenä työaikana, jos työnantaja ja työntekijä siitä nimenomaisesti sopivat.

10§
ILTA- JA YÖTYÖ

1. Työstä, jota tehdään kello 18.00-22.00 välisenä aikana, maksetaan työntekijälle kultakin tehdyltä tunnilta 20 Wila korotettu palkka. Se lasketaan tämän sopimuksen 13 §:n 14. kohdan mukaisesta tuntipalkasta.

2. Työstä, jota tehdään kello 22.00-07.00 välisenä aikana, työntekijälle maksetaan kultakin tehdyltä tunnilta 35 %:Ila korotettu palkka. Se lasketaan tämän sopimuksen 13 §:n 14. kohdan mukaisesta tuntipalkasta.

3. Tässä pykälässä mainittu palkka voidaan vaihtaa vastaavasti korotettuun vapaa-aikaan säännöllisenä työaikana, jos työnantaja ja työntekijä siitä nimenomaisesti sopivat.

11§
LAUANTAITYÖ JA AATTOTYÖ

1. Lukuun ottamatta pääsiäislauantaita ja lauantaiksi sattuvaa jouluaattoa, maksetaan arkilauantaina kultakin tehdyltä tunnilta klo 07.00-18.00 välisenä aikana 20 %:lla korotettu palkka, joka lasketaan tämän sopimuksen 13 §:n 14. kohdan mukaisesta tuntipalkasta.

2. Joulu- ja juhannusaattona sekä pääsiäislauantaina klo 00.00-18.00 väliseltä ajalta maksetaan kultakin tehdyltä työtunnilta 100 %:Ila korotettu palkka, joka lasketaan tämän sopimuksen 13 §:n 14. kohdan mukaisesta tuntipalkasta.

3. Tässä pykälässä mainittu palkka voidaan vaihtaa vastaavasti korotettuun vapaaaikaan säännöllisenä työaikana, jos työnantaja ja työntekijä siitä nimenomaisesti sopivat.

12§
HÄLYTYSLUONTEINEN TYÖ

1. Hälytysluonteisella työllä tarkoitetaan työtä, johon työntekijä kutsutaan suostumuksensa perusteella vapaa-aikanaan hänen jo poistuttuaan työpaikalta.

2. Työnantaja korvaa työntekijälle hälytysluonteisen työn yhteydessä tapahtuneista työmatkoista aiheutuvat todelliset matkakustannukset sovitun kulkuneuvon käyttämisestä.

3. Hälytysluonteiseen työhön kutsumisesta ja työhön saapumisesta aiheutuvasta häiriöstä maksetaan hälytysraha, jonka suuruus on 13 euroa.

13§

PALKKAUS

1. Taulukkopalkat ja tuntipalkkaisen työntekijän palkan määrittely

Kuukausipalkat määräytyvät tämän työehtosopimuksen liitteenä olevan palkkataulukon mukaisesti ottaen huomioon työntekijän ammatin mukainen työtehtävä ja palvelusvuosilisät.

Määriteltäessä palkkaus tuntipalkkana käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 152.

2. Opiskelijan palkka

Hammashoitaja- tai suuhygienistiopiskelijan työsopimuksen mukainen vähimmäispalkka määräytyy sen tehtävän mukaan, mitä hän hoitaa, kuitenkin siten, että palkasta vähennetään

- 6 %, mikäli opiskelijan koulutukseen on jo sisältynyt käytännön harjoittelua ja tutkinnosta on suoritettu vähintään kaksi lukukautta mahdollisen yleisjakson lisäksi

- 3 %, mikäli opiskelijan koulutukseen on jo sisältynyt käytännön harjoittelua ja tutkinnosta on yleisjakson lisäksi suoritettu yli puolet.

3. Palkka sijaisuusajalta

Kun työntekijä hoitaa sopimuksen mukaan tilapäisesti hänen normaalityötään korkeammin palkattua työtä ja siirto jatkuu yli neljä viikkoa, hänelle maksetaan hänen hoitamansa työn peruspalkka, jos se on hänen oman työnsä palkkaa suurempi, korotettuna hänen henkilökohtaisilla palvelusvuosilisillään. Tämä ei kuitenkaan koske vuosilomasijaisuuksia.

Palvelusvuosilisät

4. Työntekijälle maksetaan palvelusvuosilisää 2, 4, 7, 10 ja 15 palvelusvuosilisään oikeuttavan vuoden jälkeen siten, että prosenttimäärät ovat 7 %, 5 %, 5 %, 5 % ja 5 laskettuna edellisestä palvelusvuosilisillä korotetusta palkasta.

5. Palvelusvuosilisään oikeuttavana palvelusaikana pidetään oman työnantajan palvelua sekä hammashoitajana, erikoishammashoitajana, hammashuoltajana ja suuhygienistinä (Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen luetteloon merkittynä) palveltua aikaa sekä muuta terveydenhuollon palvelua, josta on olennaista hyötyä nykyisissä tehtävissä.

Palvelu työsuhteessa, jossa työaika on ollut alle 19 tuntia viikossa, otetaan palvelulisiä laskettaessa huomioon työajan suhteessa tämän työehtosopimuksen 4 §:n mukaiseen enimmäistyöaikaan. Samaa periaatetta noudatetaan, vaikka työsuhde olisi sovittu kestoltaan viikkoa lyhyemmäksi.

6. Työntekijän samana ajankohtana suorittamista palvelusvuosilisään oikeuttavista palveluksista otetaan ainoastaan yksi palvelussuhde huomioon. Kuitenkin samana aikana suoritetut palvelusvuosilisään oikeuttavat ajat otetaan huomioon, jos ne ovat yhteensä olleet vähintään 19 tuntia viikossa, mutta mikään niistä ei ole erikseen ylittänyt 19 tuntia viikossa.

7. Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi lasketaan opiskeluajasta hammashoitajilla yksi vuosi ja erikoishammashoitajilla, hammashuoltajilla ja suuhygienisteillä kaksi vuotta.

8. Palvelusvuosilisään oikeuttavaa aikaa laskettaessa vähennetään kuitenkin se aika, jona työntekijän työssäolo on ollut keskeytyneenä tai jona työnteko palvelukseen ottamisen tapahduttua ei ole vielä alkanut, mikäli työnantaja ei ole maksanut palkkaa kyseiseltä ajalta.

Työsuhteen kestäessä vähennykseksi ei kuitenkaan lueta palkatonta poissaoloaikaa enintään 30 päivän osalta kerrallaan.

9. Palvelusvuosilisään oikeuttavaksi ajaksi lasketaan yhdenkin päivän (8 tuntia) työsuhde, jolloin yhteenlaskettuna 30 päivää tarkoittaa yhtä kuukautta.

10. Oikeus palvelusvuosilisään alkaa palvelusvuosilisään oikeuttavan ajan täyttymistä seuraavan kalenterikuukauden alusta.

11. Työnantajan ja työntekijän on työsuhteen alussa käytävä läpi työntekijän mahdollinen palvelusvuosilisään oikeuttava palvelusaika. Työntekijän on pyydettäessä esitettävä työtodistus tai vastaava todistus.

12. Osa-aikaisen palkka

Osa-aikaisen työntekijän kuukausipalkka määräytyy 4 §:n mukaisen säännöllisen työajan ja työsopimuksella sovitun lyhyemmän työajan välisessä suhteessa. Kuitenkin näin laskettua keskimäärin alle 19 tuntia viikossa tekevän osaaikatyöntekijän vähimmäispalkkaa korotetaan viisi prosenttiyksikköä.

Päivä- ja tuntipalkan laskeminen

13. Osakuukauden palkka lasketaan työsuhteen alkaessa tai päättyessä kesken palkanmaksukauden sekä palkattomien poissaolojen yhteydessä. Osakuukauden palkka lasketaan joko päivä- tai tuntipalkkana käyttäen jakajana työvuorolistan mukaista kuukauden työpäivien tai työtuntien lukumäärää taikka 14. kohdassa tarkoitettua jakajaa. Kertojana käytetään palkkaan oikeuttavien työpäivien tai työtuntien lukumäärää kyseessä olevana kuukautena.

Pövtäkiriamerkintä:
Työntekijän ollessa yhden päivän palkattomasti poissa työstä vähennetään edellä mainitulla tavalla laskettu päiväpalkka työntekijän kuukausipalkasta.

Jos työpäivä jää tilapäisesti vajaaksi työntekijän pyynnöstä tai muutoin, vähennetään kuukausipalkasta edellä mainitulla tavalla laskettu tuntipalkka kultakin poissaolotunnilta.

14. Laskettaessa lisä-, yli-, sunnuntai-, ilta-, yö-, lauantai-, aattotyö- ym. korvausten perusteena olevaa tuntipalkkaa käytetään kuukausipalkan jakajana lukua 160 säännöllisen työajan ollessa tämän sopimuksen 4 §:n mukainen enimmäisviikkotyöaika. Säännöllisen työajan ollessa jokin muu käytetään jakajana vastaavasti laskettua säännölliseen työhön tosiasiallisesti keskimäärin kuukaudessa käytettyä työtuntien lukumäärää.

15. Palkka tilapäisissä työsuhteissa

Lyhyissä tilapäisissä enintään yhden viikon kestävissä työsuhteissa käytettävä tuntipalkka saadaan jakamalla asianomaisen palkkaryhmän 15 vuosiportaan mukainen palkka työehtosopimuksen mukaisella tuntipalkan jakajalla 152.

16. Paikkakuntakalleusluokittelu

Paikkakuntaluokituksen jaottelussa 1. ja 2. paikkakuntakalleusluokkana noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa valtioneuvoston päätöstä kuntien yleisen kalleusluokituksen vahvistamisesta.

Palkan maksaminen

17. Palkan on oltava sen erääntymispäivänä työntekijän käytettävissä. Palkanmaksun yhteydessä työntekijälle on annettava laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus, sen määräytymisen perusteet ja palkasta tehdyt pidätykset.

18. Jos aikapalkan perusteena on viikkoa lyhyempi aika, palkka on maksettava vähintään kaksi kertaa kuukaudessa.

14§

VUOSILOMA

1. Vuosilomaedut määräytyvät jäljempänä olevien määräysten mukaisesti.

2. Työntekijällä on oikeus saada vuosilomaa 2 arkipäivää kutakin lomanmääräytymisvuoden kuukautta kohti.

3. Työntekijällä, jonka työsuhde on lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden tai jolla on kaksitoista täyttä lomanmääräytymiskuukautta, on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta.

4. Jos työntekijällä on viisi vuotta palvelusvuosilisään oikeuttavaa palvelua, hänellä on oikeus saada 2,5 arkipäivää vuosilomaa kutakin lomanmääräytymisvuoden kuukautta kohti.

5. Milloin osa vuosilomasta pidetään 1.10.-30.4. välisenä aikana, annetaan loma tällöin 50 %:Ila pidennettynä.

Pövtäkiriamerkintä:
Työntekijän mahdollista tässä pykälässä mainittua pitempää vuosilomaa koskevaa etua ei tällä sopimuksella huononneta.

6. Vuosiloman ajalta työntekijällä on oikeus saada palkkansa vuosilomalain mukaisesti. Sen lisäksi työntekijälle, jonka työaikaan sisältyy säännöllisenä työaikana tehtävää sunnuntai-, ilta-, yö-, lauantai- tai aattotyötä, maksetaan edellä mainittuja työaikakorvauksia vastaava lisäys vuosiloma-ajan paikkaan ja vuosilomakorvaukseen. Työaikakorvaukset otetaan huomioon vuosiloma-ajan paikassa siten, että varsinaisen palkan perusteella laskettua vuosilomapäiväpalkkaa korotetaan sillä prosenttiluvulla, joka osoittaa, kuinka monta prosenttia lomanmääräytymisvuoden aikana kertyneet työaikakorvaukset ovat olleet samalta ajalta maksetuista säännöllisen työajan palkoista.

15§

LOMARAHA

1. Työntekijälle suoritetaan lomarahana 50 % hänen työsopimuksen mukaisen vuosilomansa palkasta. Lomaraha lasketaan heinäkuun palkasta ja maksetaan elokuun palkanmaksun yhteydessä, ellei työnantajan ja työntekijän välillä toisin sovita.

2. Lomaraha maksetaan myös työntekijälle työsuhteen päättyessä maksettavasta vuosilomakorvauksesta.

16§
PÄIVARAHAT JA MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUS


Päivärahat ja matkakustannusten korvaukset maksetaan verohallituksen kulloinkin voimassa olevan verovapaita matkakustannusten korvauksia koskevan päätöksen mukaisesti.

17§
TYÖNTEKIJÄN SAIRASTUMINEN


1. Jos työntekijä työsuhteen jatkuttua 90 kalenteripäivää on sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön eikä hän ole aiheuttanut sairauttaan tai tapaturmaa tahallisesti tai tärkeällä huolimattomuudella, hänellä on työsuhteen jatkuessa oikeus saada kussakin poissaolotapauksessa työnantajaltaan täysi palkkansa seuraavasti:

• 28 kalenteripäivää, kun työsuhde kestänyt alle kolme vuotta
• 35 kalenteripäivää, kun työsuhde kestänyt vähintään kolme vuotta.

Mikäli työsuhde on kestänyt alle 30 kalenteripäivää, maksetaan työntekijälle täysi palkka sairausajalta, kuitenkin enintään seitsemältä kalenteripäivältä.

Mikäli työsuhde on kestänyt vähintään 30 kalenteripäivää mutta alle 90 kalenteripäivää, maksetaan työntekijälle täysi palkka sairausajalta, kuitenkin enintään 14 kalenteripäivältä.

2. Työntekijälle, joka tartuntatautilain perusteella (ns. karanteenitapauksissa) on määrätty olemaan poissa työstään, maksetaan poissaolon ajalta palkkaa työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevien määräysten mukaisesti.

3. Työntekijän lääkärintodistuksen mukaisen sairausloman alkaessa kesken työpäivän maksetaan sairastumispäivältä työpäivän mukainen palkka.

4. Sairausajan palkka maksetaan aina, kun työntekijä on lääkärintodistuksen mukaan työkyvytön työsopimuksen mukaiseen työhönsä.

5. Työnantaja suorittaa palkan suoraan työntekijälle, jolloin työnantaja hakee sairausvakuutuslain mukaisen korvauksen sairausvakuutustoimistolta saatuaan työntekijältä siihen tarvittavat selvitykset. Päivärahan ylittäessä palkan määrän, ylimenevä osa kuuluu työntekijälle.

6. Jos sairausvakuutuslain tarkoittamaa päivärahaa ei työntekijästä itsestään johtuvasta syystä makseta tai jos se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä sairausvakuutuslain nojalla olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairausajan palkasta se osa, joka työntekijän menettelyn johdosta on jäänyt kokonaan tai osittain sairausvakuutuslain mukaisena päivärahana suorittamatta.

7. Sairausajan palkasta vähennetään se, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta työnantajan kokonaan tai osaksi kustantaman vakuutuksen perusteella taikka sairausvakuutuskassalta, joka saa kannatusmaksua työnantajalta. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen kuin jokin edellä mainituista korvauksista on suoritettu, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada sen määrä takaisin työntekijältä, ei kuitenkaan enempää kuin maksamansa määrän.

8. Työntekijä, joka edellä mainittujen syiden takia on estynyt olemasta työssä, on velvollinen viipymättä ilmoittamaan tästä työnantajalle sekä siitä, milloin esteen arvioidaan päättyvän.

9. Vaadittaessa työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus tai muu työnantajan hyväksymä selvitys. Mikäli työnantaja tällöin nimeää käytettävän lääkärin, työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Työntekijällä on oikeus epidemiatilanteissa esittää selvitys sairaudestaan myös työterveyshoitajan tai terveydenhoitajan antamalla todistuksella.

18§

LÄAKÄRINTARKASTUKSET

1. Lakisääteiset lääkärintarkastukset

Työntekijä käy sellaisessa tutkimuksessa tai tarkastuksessa, jota tarkoitetaan työterveyshuoltolaissa ja joka on hyväksytty työterveyshuollon suunnitelmassa. Tämä koskee myös nuorten työntekijöiden suojelusta annetussa laissa tarkoitettuja tutkimuksia sekä niitä tartuntatautilain tai muun lain edellyttämiä tutkimuksia, joihin työnantaja lähettää työntekijän taikka jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä yrityksen sisällä toisiin työtehtäviin.

Työntekijälle, joka lähetetään edellisessä kappaleessa mainittuihin tutkimuksiin tai määrätään tällaisessa tarkastuksessa jälkitarkastukseen, työnantaja suorittaa myös korvauksen välttämättömistä matkakustannuksista. Mikäli tutkimukset tai jälkitarkastus tehdään muulla paikkakunnalla, työnantaja maksaa myös päivärahan. Tarkastuksen tapahtuessa työntekijän vapaa-aikana, maksetaan hänelle tarkastukseen käytetyltä ajalta palkkaa yksinkertaisen tuntipalkan mukaan.

2. Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset

Raskaana olevalla työntekijällä on oikeus käydä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa työaikana, mikäli tutkimukset on suoritettava työaikana.

Pöytäkirjamerkintä:
Edellä 1-2 -kohdissa tarkoitetuissa tapauksissa työntekijällä on oikeus säännölliseltä työajalta tulevaa palkkaa vähentämättä käydä lääkärintarkastuksissa ja -tutkimuksissa.

3. Hammashoito

Työntekijällä on oikeus saada proteettista ja ortodonttista hoitoa lukuun ottamatta työnantajan järjestämää maksutonta hammashoitoa edellyttäen, että työntekijällä on työsuhteeseen alkaessa hoidetut hampaat.

19§

PERHEVAPAAT

Työntekijän oikeus erityisäitiys-, äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaaseen sekä hoitovapaaseen ja osittaiseen hoitovapaaseen määräytyy työsopimuslain ja sairausvakuutuslain perusteella.

20 §
TILAPÄINEN POISSAOLO


1. Työntekijälle myönnetään vapaata hänen sairastuneen alle 10-vuotiaan ja myös yli 10-vuotiaan äkillisesti sairastuneen vammaisen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi enintään neljä työpäivää kerrallaan.

Työntekijälle maksetaan tällaiselta vapaalta varsinainen palkka enintään kahdelta työpäivältä kerrallaan. Palkkauksen suorittamisen edellytyksenä on, että sairastumisesta annetaan luotettava selvitys ja kysymyksessä on yksinhuoltaja tai työntekijän puolisolla ei tosiasiallisen esteen johdosta ole mahdollisuutta osallistua lapsen hoitoon. Edellytyksenä on lisäksi, että molemmat vanhemmat eivät saa sanotunlaista vapautusta samanaikaisesti.

2. Työntekijällä, jonka lapsi sairastaa valtioneuvoston päätöksen (130/85) 4 §:ssä tarkoitettua vaikeaa sairautta, on oikeus olla palkattomasti poissa työstä osallistuakseen em. valtioneuvoston päätöksen 3 §:ssä tarkoitettuun lapsen hoitoon. Poissaolosta on ilmoitettava työnantajalle mikäli mahdollista viikkoa ennen, ellei toisin ole sovittu.

3. Työntekijälle pyritään järjestämään mahdollisuus lyhyeen tilapäiseen palkattomaan poissaoloon, joka johtuu perheessä sattuneesta äkillisestä sairaustapauksesta. Työntekijällä on oikeus palkattomaan poissaoloon kiireelliseen perheasiaan liittyvän pakottavan syyn vuoksi sellaisen sairauden tai onnettomuuden sattuessa, jolloin työntekijän välitön läsnäolo on välttämätön. Tällaisten poissaolojen takia ei työntekijän vuosilomaetuja vähennetä.

Paikallisia vapaapäiviä ovat työpäiviksi sattuvat työntekijän 50- ja 60-vuotispäivä, oma vihkimispäivä, oma asevelvollisuuslain mukainen kutsuntapäivä, lähiomaisen (puoliso, omat ja puolison vanhemmat, isovanhemmat, lapset, veljet ja sisaret) kuolin- ja hautajaispäivä. Tällaisen poissaolon takia ei työntekijän palkkaa, vuosilomaetuja eikä työsuhde-etuja vähennetä. Tätä kohtaa sovelletaan myös rekisteröityyn parisuhteeseen (Laki rekisteröidystä parisuhteesta 950/2001).

4. Työntekijä saa osallistua valittuna edustajana työaikana pidettäviin STTK:n, Tehy ry:n, TNJ:n ja TSN:n edustaja-, liitto-, vuosi-, valtuuston ja hallituksen kokouksiin. Tällaisen poissaolon ajalta ei työntekijän palkkaa, vuosilomaetuja eikä työsuhdeetuja vähennetä.

21 §

RYHMÄHENKIVAKUUTUS

1. Työnantaja toteuttaa kustannuksellaan työntekijöitä koskevan ryhmähenkivakuutuksen siten kuin siitä kulloinkin on keskusjärjestöjen välillä sovittu.

2. Vaihtoehtoisesti työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työnantaja laajentaa lakisääteisen tapaturmavakuutuksen koskemaan myös työntekijän vapaa-aikaa.

22§
TYÖPUVUT JA SUOJALASIT


1. Työnantaja hankkii ja huoltaa työntekijän työpuvun.

2. Jos työnantaja ja työntekijä sopivat, että työntekijä edellä mainitusta poiketen itse huoltaa työpukunsa, maksaa työnantaja tästä korvauksena työntekijälle 13 euroa kuukaudessa. Tällöinkin työnantaja hankkii työpuvun.

3. Työterveyshuoltolain määräysten lisäksi työnantaja hankkii työntekijälle työssä käytettävät suojalasit tai maksaa työntekijälle hänen itsensä hankkimista suojalaseista yleisimmin alalla käytettyjen suojalasien hintaa vastaavan osan.

23 §

LUOTTAMUSMIES


Luottamusmiehestä on sovittu liitteenä olevalla luottamusmiessopimuksella.


24 §
AMMATTIJÄRJESTÖN JÄSENMAKSUN PERINTÄ

1. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että he tekevät erikseen vahvistetulla perintälomakkeella sopimuksen ammattijärjestön jäsenmaksun perimisestä.

2. Perintämenettelyn osalta noudatetaan asiasta tehtyä keskusjärjestöjen välistä sopimusta, jonka mukaan

a) Työnantaja pidättää työntekijän palkasta työnantajalle ilmoitetun jäsenmaksun
työntekijän palkanmaksun yhteydessä.
b) Työnantaja suorittaa kertyneet jäsenmaksut hänelle ilmoitetulle tilille
annettujen ohjeiden mukaisesti perintäkausittain.
c) Työnantaja tekee ammattijärjestölle tämän kanssa sovittujen ohjeiden mukaan
selvityksen perityistä jäsenmaksuista.
d) Työnantaja antaa perityistä jäsenmaksuista tiedon työntekijälle
palkkalaskelmassa tai muulla vastaavalla tavalla.
e) Työnantaja antaa työntekijälle todistuksen jäsenmaksujen perinnästä kunkin
vuoden verotusta varten.

25 §
AMMATILLINEN JATKO- JA TÄYDENNYSKOULUTUS

Työnantajan antaessa työntekijöille ammatillista koulutusta tai lähettäessä työntekijän hänen ammattiinsa liittyviin koulutustilaisuuksiin, korvataan koulutuksen aiheuttamat kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys. Työnantajan määrätessä työntekijän koulutukseen luetaan koulutus aina työajaksi. Matkakustannusten korvaukset ja päivärahat maksetaan tämän työehtosopimuksen matkustusmääräysten mukaisesti. Jos koulutus tapahtuu säännöllisen työajan ulkopuolella, edellyttää koulutukseen osallistuminen työntekijän suostumusta. Ennen koulutustilaisuuteen ilmoittautumista todetaan, onko kysymyksessä tämän pykälän mukainen koulutus.

26 §

TYÖRAUHAVELVOITE


Työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat tähän sopimukseen kokonaisuudessaan tai johonkin sen yksittäiseen määräykseen, on kielletty riippumatta niiden luonteesta tai laadusta.

27 §
VOIMASSA OLEVAT ETUUDET


Tämän sopimuksen allekirjoittaminen ei saa merkitä työntekijän voimassa olevien etuuksien huononemista.

28 §
ERIMIELISYYKSIEN RATKAISEMINEN


1. Tämän sopimuksen soveltamista, tulkintaa ja rikkomista koskevista erimielisyyksistä on ensin neuvoteltava työnantajan tai tämän edustajan ja työntekijän tai asianomaisen luottamusmiehen välillä.

2. Ellei yhteisymmärrystä saavuteta paikallisissa neuvotteluissa, on mikäli mahdollista erimielisyyskohdista ja osapuolten kannasta perusteluineen laadittava muistio. Muistio tehdään ja allekirjoitetaan kahtena kappaleena, josta annetaan yksi kummallekin osapuolelle. Muistion valmistuttua voi jompikumpi osapuolista alistaa erimielisyysasian tämän työehtosopimuksen osapuolten ratkaistavaksi.

3. Neuvottelut sekä yritystasolla että tämän työehtosopimuksen osapuolten välillä pyritään aloittamaan kahden viikon kuluessa ja käymään asiallisesti ja tarpeetonta viivytystä välttäen.

4. Ellei tämän työehtosopimuksen osapuolten välisissä neuvotteluissa saavuteta yhteisymmärrystä, voi kumpi tahansa sopijapuoli saattaa asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi.

29 §
SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA


1. Tämä sopimus on voimassa 16.2.2005-30.9.2007 jatkuen senkin jälkeen vuoden kerrallaan, ellei sitä viimeistään yhtä kuukautta ennen sen päättymistä ole kummaltakaan puolelta kirjallisesti irtisanottu.

2. Sopimuksen irtisanojan on irtisanomisen yhteydessä jätettävä muutosesityksiä koskeva muistio toiselle osapuolelle. Ellei näin menetellä, on irtisanominen mitätön.

3. Tämän sopimuksen määräykset ovat voimassa siihen saakka, kunnes uusi sopimus on tullut voimaan tai sopijapuolten väliset neuvottelut jommankumman neuvotteluosapuolen toimesta on todettu päättyneiksi.

 

 

 

 

LIITE 1.

 

 

 

Yksityissektorin hammashoitajien palkat 1.3.2005 lukien


Yksityissektorin hammashoitajien palkkoja tarkistetaan solmitun työehtosopimuksen mukaisesti 1.3.2005 lukien. Palkkojen korotukset ovat tulopoliittisen sopimuksen mukaiset. Palkkoja korotetaan 30,06 euroa kuukaudessa, kuitenkin vähintään 1,9 % sekä lisäksi 0,6 %:n suuruisella liittoerällä. Korotus tulee sekä taulukkopalkkoihin että henkilökohtaisiin palkkoihin.

 

Palkkataulukko 1.3.2005 - 31.5.2006
 

 

I-paikkakuntaluokka   Palvelusvuosilisät        
  peruspalkka 2 v 4  v 7 v 10 v 15 v
hammashoitaja 1474,24 1558,82 1623,90 1693,38 1768,95 1851,82
vastaava hammashoitaja 1513,34 1600,50 1668,65 1741,68 1821,92 1909,81
ehh/suuhygienisti/hhuoltaja 1622,47 1720,71 1798,50 1874,27 1976,15 2072,78
vast.ehh/suuhygienisti/hhuoltaja 1713,06 1822,29 1910,37 2003,45 2101,60 2204,73
             
II-paikkakuntaluokka   Palvelusvuosilisät        
  peruspalkka 2 v 4  v 7 v 10 v 15 v
hammashoitaja 1434,65 1516,62 1579,23 1645,37 1717,08 1794,03
vastaava hammashoitaja 1472,52 1556,92 1621,42 1691,06 1766,34 1848,66
ehh/suuhygienisti/hhuoltaja 1569,37 1661,48 1734,21 1813,17 1900,71 1993,06
vast.ehh/suuhygienisti/hhuoltaja 1648,77 1749,81 1830,47 1919,48 2013,14 2111,62

 

 


 

LIITE 2.

 

 

LUOTTAMUSMIESSOPIMUS

1. Työehtosopimuksen osapuolena olevaan liittoon (Tehy) järjestäytyneet työntekijät voivat valita työpaikallaan luottamusmiehen.

2. Luottamusmiehelle tulee ilmoittaa, kuka toimii työpaikalla työnantajan edustajana tähän sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta.

3. Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia asianomaiseen työehtosopimukseen sidottujen järjestäytyneiden työntekijöiden edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa.

Luottamusmies edustaa edellä mainittuja työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin ja yrityksen kehittymiseen liittyvissä kysymyksissä.

Luottamusmiehen tehtävänä on myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

4. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijöiden palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki erimielisyyden kohteena olevan tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot.

5. Luottamusmiehellä on oikeus saada kirjallisesti tai muulla sovittavalla tavalla seuraavat yrityksen työntekijöitä koskevat tiedot:

a) Työntekijöiden suku- ja etunimet

b) Palvelukseen tuloaika uusista työntekijöistä sekä irtisanotuista ja lomautetuista työntekijöistä. Määräaikaisten työsuhteiden osalta ilmoitetaan työsuhteen sovittu kestoaika.

c) Yrityksen koko- ja osa-aikatyöntekijöiden lukumäärä kaksi kertaa vuodessa. Tämä koskee myös puolen vuoden aikana työssä olleita erikseen työhön kutsuttavia tai muuta tilapäistä henkilöstöä.

Työnantaja toimittaa luottamusmiehelle ilman erillistä pyyntöä tiedon solmitusta määräaikaisesta työsopimuksesta ja määräaikaisuuden perusteesta.

Luottamusmiehen on pidettävä tehtäviensä hoitamista varten saamansa tiedot luottamuksellisina.

6. Luottamusmiehelle varataan riittävästi vapautusta työstä luottamusmiestehtävien hoitamiseen. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä sovitaan ajankäytöstä.

7. Luottamusmiehellä on oikeus saada säilytystilaa tehtävässään tarvittaville asiakirjoille ja toimistovälineille. Luottamusmiehellä on oikeus käyttää luottamusmiestehtävien hoitamiseen työnantajan toimistovälineitä (mm. yrityksessä käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internetyhteys ja sähköposti.)

8. Luottamusmiehellä on oikeus osallistua Tehyn tai sen yhteistyöjäsenjärjestön osoittamalle työmarkkinakurssille, milloin se käy päinsä aiheuttamatta tuntuvaa haittaa yrityksen toiminnalle. Kielteisessä tapauksessa luottamusmiehelle on ilmoitettava hyvissä ajoin ennen kurssin alkua se syy, jonka vuoksi vapaan myöntäminen aiheuttaisi tuntuvaa haittaa. Koulutukseen osallistumisesta on ilmoitettava työnantajalle mahdollisimman varhain. Koulutukseen osallistumisen ajalta ei vähennetä palkka- ja muita etuja.

9. Luottamusmiehenä toimivaa työntekijää ei tämän tehtävän vuoksi saa painostaa eikä hänen työsopimustaan päättää. Jos luottamusmiehen työsopimus on lakkautettu tämän sopimuksen tai työsopimuslain vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka.

10. Palkkausta ja muita työsuhteen ehtoja koskevat erimielisyydet on pyrittävä selvittämään paikallisesti työnantajan tai tämän edustajan ja luottamusmiehen tai työntekijän itsensä välillä.

 

 

 

 

 

 

HAMMASLÄÄKÄRIEN TYÖNANTAJAYHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

 

 

 

1 § Nimi ja kotipaikka


Yhdistyksen nimi on Hammaslääkärien työnantajayhdistys, jota jäljempänä sanotaan yhdistykseksi. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki.


2 § Tarkoitus


Yhdistys on työnantajayhdistys, jonka tarkoituksena on valvoa työnantajina toimivien hammaslääkäreiden ja hammaslääkäriasemien yhteisiä etuja, edistää heidän yhteistoimintaansa ja järjestäytymistään, toimia jäsentensä ja heidän työntekijöidensä välisten suhteiden järjestämiseksi sekä mahdollisten erimielisyyksien välttämiseksi ja riitaisuuksien selvittämiseksi sovinnollisesti.


3 § Toiminta


Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:
1. toimii työsuhteista aiheutuvien erimielisyyksien ja työriitojen välttämiseksi ja selvittämiseksi neuvotteluteitse sekä tukee ja avustaa jäseniään työriitojen uhatessa ja aikana;
2. seuraa jäsentensä työpaikkojen työoloja sekä kehittää jäsentensä ja näiden työntekijöiden välistä yhteistoimintaa;
3. neuvottelee ja tekee työehtosopimuksia ja toimii muillakin vastaavilla tavoilla jäsentensä hyväksi heidän työnantaja-asemaansa koskevissa asioissa;
4. ohjaa ja neuvoo jäseniään työlainsäädännön sekä yhdistystä ja sen jäseniä sitovien työehtosopimusten soveltamisessa.


4 § Jäsenyys


Yhdistyksen jäseneksi voivat liittyä yksityishammaslääkärit ja alalla toimivat hammaslääkärien omistamat oikeustoimikelpoiset yhteisöt, joilla on palveluksessaan hoitohenkilökuntaa.
Jäsenyys alkaa yhdistyksen hallituksen hyväksyttyä kirjallisen jäsenhakemuksen.
Jäsenen on sitouduttava noudattamaan näitä sääntöjä sekä täytettävä niihin ja yhdistyksen tekemiin sopimuksiin ja tehtyihin päätöksiin perustuvat velvollisuutensa.
Jäsenen, joka haluaa erota yhdistyksestä, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittaa eroamisestaan yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

5 § Jäsenmaksu


Yhdistyksen vuosikokous päättää vuosittain jäsenmaksusta.

 

6 § Yhdistykselle annettavat tiedot


Jäsenen on annettava yhdistykselle hallituksen edellyttämät tiedot työsuhteessa olevista henkilöistä ja näille maksetuista palkoista sekä muut hallituksen tarvitsemat tiedot.


7 § Yhdistyksen vuosikokous


Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain toukokuun loppuun mennessä hallituksen tarkemmin määräämänä aikana ja sen määräämässä paikassa.

Yhdistyksen vuosikokouksessa valitaan hallitus, hallituksen puheenjohtaja ja heille varajäsenet sekä tilintarkastajat, vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapaudesta sekä jäsenmaksun suuruudesta.

Yhdistyksen kokouksessa kaikilla yhdistyksen jäsenillä on yksi ääni.

 

8 § Kutsu yhdistyksen kokoukseen

Kutsu yhdistyksen vuosikokoukseen toimitetaan kullekin jäsenelle postitse lähetettynä vähintään viikkoa ennen kokousta.

Jos käsiteltävä asia on kiireellinen, voidaan ylimääräinen kokous kuitenkin pitää kutsun lähettämispäivää seuraavan vuorokauden jälkeisenä päivänä ja kokouskutsu on silloin lähetettävä jokaiselle jäsenelle joko sähköpostilla niille jäsenille, jotka ovat tällaisen osoitteen ilmoittaneet, telekopiolaitteella tai lähetin välityksellä.

9 § Hallitus

Hallitukseen kuuluu hallituksen puheenjohtaja sekä vähintään kaksi ja enintään neljä jäsentä, joista vuosittain on erovuorossa yksi, kahtena ensimmäisenä vuotena arvan perusteella sekä sen jälkeen vuoron mukaan.

Hallituksen tehtävänä on neuvotella ja hyväksyä yhdistyksen puolesta solmittu työehtosopimus sekä edustaa yhdistystä.

Hallitus kutsuu koolle yhdistyksen kokouksen.

Hallituksen toimintaa varten yhdistyksen kokous vahvistaa hallitukselle työjärjestyksen.

 

10§ Tilikausi

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

11§ Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin tai kaksi hallituksen jäsentä yhdessä. 12§ Ilmoitus lakosta tai muusta työtaistelutoimenpiteestä

Jos jäsentyönantajaa uhkaa lakko, jäsenen on ilmoitettava siitä välittömästi yhdistyksen hallitukselle, jonka on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin. Mitä tässä on sanottu lakosta, koskee soveltuvin osin myös saartoja ja muita työtaistelutoimenpiteitä.

13§ Jäsenen toimeenpanema työtaistelu

Yhdistyksen jäsenen, joka aikoo ryhtyä työtaisteluun, tulee siitä sekä sen syistä, laajuudesta ja lopettamisen ehdoista etukäteen ilmoittaa yhdistyksen hallitukselle, jonka tulee ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin.

14§ Kielto ottaa työhön lakossa olevia tai työstä suljettuja

Yhdistyksen jäsen ei saa työtaistelutoimenpiteen kestäessä käyttää työssään toisen työnantajan työtaisteluun ryhtyneitä tai työstä suljettuja työntekijöitä.

15§ Toiminnan lopettaminen

Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä erikseen koolle kutsuttavassa yhdistyksen kokouksessa.

Jos yhdistys päätetään purkaa tai lakkautetaan, yhdistyksen varat käytetään johonkin yhdistyksen toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen sen mukaan kuin viimeinen kokous sen päättää.