UUTISET

V U O T T A 2 0 0 6

TAMMIKUU

14.1.2006 Tässä pitäisi aloittaa taas uutta sivua. Kaksi vuotta on nyt pidetty kirjaa urheilullisista tapahtumista, hyvässä ja pahassa. Vuosi 2005 niin uskomattoman hyvässä verrattuna kaikkeen sitä edeltäneeseen. Tai ainakin urheilullisesti pariin vuoteen sitä ennen.

Tammikuun alussa oli pohjalaisen talolla mielenkiintoinen tilaisuus, kun vastaanotin kultakellon vuoden 2005 onnistumisista. Outo hetki. En tiennyt ollako vilpittömästi onnellinen huomionosoituksestani, koska tuota merkkipaalua ei koskaan olisi saavutettu ilman upeata joukkuetta. Jotain erittäin harvinaista koettiin monessa suhteessa, mutta varsinkin siinä mitä monet eivät joukkuelajeissa saa koskaan kokea, nimittäin nousussa.Kävi miten tahansa vielä uralla, on tuo joukkue jäävä historiankirjoihin yhtenä upeimmista porukoista koskaan. Paljon hienoja hetkiä koettiin tuon porukan kanssa. Osa jäi kirjoihin, vielä enemmän sen ulkopuolelle.

Se, että minulle ojhennettiin tuo kultakello on tietyllä tavalla yhden aikakauden loppu ja ympyrän sulkeutuminen. Muistan, kun 7-vuotiaana totaalifanina elin sydämelläni mukana vepsun peleissä hietalahden vanhalla stadionilla, missä sai roikkua kenttää kiertävissä rautavesiputkissa.. Ottelun jälkeen jäin aina keräämään niitä monikymmensivuisia ottelukirjasia, missä oli tietysti tarkat tiedot vepsun pelaajista. Sarja oli kakkosdivari ja älytön juttu pikkumiehelle. Kirjasten takakannessa oli kuitenkin jotain vielä suurempaa. Upeat kasvokuvat edellisvuoden kultakellopelaajista ja pitkä lista aiemmista ansioituneista, jonka ensimmäinen saaja oli Lars Näsmän vuonna 1965. Ne edustivat minulle aina jotain vielä suurempaa. En tiedä edustivatko muille. Tuo arvostus ja ihailu ovat seuranneet mukanani noista päivistä ja olin erittäin otettu saadessani tuon valintatiedon syksyllä kauden loputtua. En osaa tosiaan sanoa mitä tuo kello merkitsee kenellekkään muulle eikä sillä ole juurikaan väliä, koska tuo 7-vuotias haaveilija sai upean lahjan 10.1.2006 pohjalaisen tiloissa pimeänä talvi-iltana. Hoviseppien kultakellon numero 125.

17.1.2006: Kautta on viety eteenpäin jo marraskuun 2005 lopusta saakka, joten tammikuun alun treenaaminen ei tullut ihan puun takaa. Pallot on nähty viimeksi karsintapeleissä lokakuussa ja nälkä rupeaa olemaan kutakuinkin hirveä. Liigacup odottaa jo nurkan takana ja sinne lähteminen onkin melkoinen kysymysmerkki. Pallon kesyttäminen kun ei käy kuitenkaan ihan käden käänteessä, tai ainakaan sen mukaan tuominen vauhtiin, väsymykseen ja hyviin ratkaisuihin. Noh, kaikki aikanaan. liigacupissa kun ei ratkota vielä maailman mestaruuksia.

Treenissä on menty aika lailla lihaskuntovoittoisesti. Punttia on tehty paljon ja juoksu on tullut taas tutuksi. No ei sen puoleen, kyllähän siihen on vuosien saatossa tottunut. Vaikeinta on varmasti juuri tämä pimeä ja synkkä aika. Aurinko ei juurikaan näyttäydy päivän aikana ja se botniahallin kumirouhe rupeaa kovin nopeasti tuoksumaan vanhoille autonrenkaille. No, se on sentään kovin pientä. Pari vuotta kuitenkin meni sivussa, eli kyllä se mieli oikeasti aika iloinen ja virkeä on!!

26.1.2006: Perjantai, lauantai ja sunnuntai on pyhitetty levolle-edessä on nimittäin maanantaina taas vöyrin mattorääkki joka tunnetusti syö miehen kuin miehen.. Siitä eteenpäin ohjelma jatkuu ensimmäisten pallotreenien merkeissä ja viikonloppuna olisi edessä kova peli, kun vastaan asettuu Tampere United. Mielenkiinnolla lähdetään peliin ajatellen sitä tosiasiaa, että edellinen kosketus pyöreään kaveriin on otettu liigakarsinnoissa lokakuussa.

Muuten paikat hieman hellinä tartanilla majailusta (se sininen kivikova rata botniahallissa), mutta ei mitään leikkausta vaativaa;)

30.1.2006: Taas käväistiin vöyrillä matolla rääkkäämässä itseään, kyllä on hirveä tuo kyseinen testi, huhhuh. Taas tiedetään jotain maitohapoista, kunnosta, sykkeistä ja keskiarvollinen pään hajoamisindeksi. Juokseminen siihen pisteeseen asti, että rojahdat tukikaiteiden varaan on suhteellisen epämukavaa hommaa. se ei ole semmoinen tavoiteltava asia kyllä missään nimessä. Masentaa jo valmiiksi seuraava testi maaliskuun lopussa... Onneksi saa koskea palloon tässä välillä..! Tai en tiedä lauantaisesta TampereUnited-pelistä- Lainaavatko sitä meille;)

-------------------------------------------------------------------------------------------------

HELMIKUU

14.2.2006: Helmikuuta on aloiteltu liigacupin merkeissä ja mukana on pysytty. Ensimmäinen peli Tampereella kaksien palloharjoitusten jälkeen oli melkoista sähläystä vaikka puolustuspeli olikin uomissaan. Toinen peli Hakaa vastaan antoi jo viitteitä osaamisesta ja aika ajoin suorituksissa olikin jo mukavia merkkejä. avottaa on silti vielä edessä.

Helmikuun alussa käytiin taas vöyrin mattopainajaisessa ja uusintaa ei toivota kovin välittömästi kohdalle. Semmoinen paha uni se tosiaan on.

Kroppa on kovilla botnian asfalttialustalla ja taitaa olla melkoinen ihme jos hallikaudesta selvitään ilman pahempia loukkaantumisia, niin kova se on. Kaikilla on paikat kipeinä ja varsinkin varpaat eivät tunnu pysyvän mukana touhussa. Kenttä on niin kitkainen, että nuo jalanpäissä sijatsevat nakinomaiset tuntuvat repeytyvän irti aina käännöksissä. Jalat ovat muutenkin täynnä älyttömiä hiertymiä ja kulumia ja jokapäiväinen nappulakenkien jalkoihin veto on melkoinen elämys. Muutama maukas noin mandariini kokoinen vesikellorakkokin on tullut puristettua tämän vuoden puolella. Noh, ainakin euron kokoinen. Hiertymät ovat kurjia. Litmanen joutui jopa peruuttamaan Japanin reissun niiden vuoksi :)

Muuten on ihan mukava taas olla pallon kimpussa. Liiga itsessään asettaa motivaation uusille urille Uskon, että on tulossa ihan mukava kausi ja kesä, kunhan vain paikat pysyvät kunnossa..! Huomenna botnialla muuten vastassa Turun ylpeys, toinen raitapaitaporukka TPS.

<--- Elämysmatkailua botniassa

24.2.2006: Liigacuppia on painettu taas jonkin verran ja kokemuksia keräilty. Turun palloyhdistelmä kävi kääntymässä botnialla ja tuloksena oli tasainen 0-0 vääntö, joskin parhaimmat paikat löytyi Vaasan ylpeyden riveistä. Perjantaina 25 päivä on vuorossa Turun tällä hetkellä kovempi yhdistelmä Inter, joka saapuu Vaasaan haastamaan raitapaitamiehistön. Paikat kunnossa, joskin flunssaa on yrittänyt pukata mieheen. Katsotaan mitä tapahtuu.

-------------------------------------------------------------------------------------------------

MAALISKUU

11.3.2006: Dodiih, liigacup sitten saatiin päätökseen, ottelut eivät kulkeneet lainkaan huonosti, mutta paremmalla viimeistrelyllä ja onnella jatkopaikka olisi auennut helposti. Noh, täsätä on hyvä jatkaa. Tunteita keräsi eniten viimeisenä pelinä pelattu Jaro-Vps, joka kuohutti sydänalaa paikallisessa yleisössä ja Jaron pelaajissa kahden punaisen arvoisesti. Sattuuhan näitä. Oma kunto yrittää nyt taas keräytyä jotenkin kohdilleen runsaan viikon flunssailun jälkeen. Että semmoista. Liigacup siis loppui, mutta tiedossa on silti kovia pelejä, mm. GIF Sundsvall botnialla ja maaliskuun lopussa HJK Finskillä. Veri eksaiting.

22.3.2006: Juu, Sundsvallia vastaan tuli pelailtua - vuorossa oli jälleen kerran legendaarinen ja käytännöksi jo muodostunut 0-0 tasapeli. Ruotsin pojat olivat kovasti vahva ja fyysinen nippu, eikä R-miehellä nyt hirveästi ollut varsinkaan fyysisellä vääntöpuolella vastata poikien huutoon, mutta toisella puoliajalla kävi kuten niin monta kertaa aiemminkin, eli vastustaja väsyi ja raitapaita pääsi pyörittämään peliä aika ajoin ihan mukavastikin. Juosta sai kyllä taas melko rankasti. Ottelun jälkeen oli mukava tarkastella sykealueita, jotka olivat taas kovaa luokkaa. 65 minuuttia anaerobisella tasolla ja 10 minuuttia maksimisykkeillä, eli 75 minuuttia pelistä oli semmoista juoksua, ettei noin niinkuin suomennettuna pysty puhumaan. Semmoistahan se peli on..Maitohapot jutteli vielä yöllä sängyssä kaikenlaista.

Tällä viikolla on pelailtu, juostu ja nosteltu punttia, eli ihan perussettiä. Keskiviikkona oli vuorossa pienimuotoinen joukkueen sisäinen peli, joka tunnin pyrähdyksenä oli aivan sopiva. Nilkat on hieman ollut kovilla, joten pieni lomantynkä tänä viikonloppuna tulee varmasti aivan hyvään rakoon. Linnunluilla on pakko kuunnella mitä se melkein lihaksikas vartalo sanoo.

-------------------------------------------------------------------------------------------------

HUHTIKUU

3.4.2006: HJK käytiin kokeilemassa pääkaupunkiseudun kylmyydessä ja hyvin pystyttiin kyydissä. Ulkona pelatusta ottelusta jäi hyvät muistot noin pelillisessä mielessä. Varsinkin toinen puoliaka oli vahvaa pelailua raitaiselta paidalta. Harmi vaan, että iski pieni flunssa miehen noin sadannen kerran tänä vuonna.. Nyt onkin sitten edessä Uumajan reissu, viisi päivää ihmetellään naapurimaassa ja yhtenä päivänä mitellään tiukkaa treeniottelu Superettanin joukkuetta vastaan kun FC UmeÅ pistää kapuloita rattaisiin.

Kauden alkuun enää vaivaiset kaksi viikkoa. Meno tuntuu kovin hullulta jos lämpömittaria vilkaisee. Ei nyt hirveästi vielä ole toipunut tuosta 50cm lumimäärästäkään, joka ripotteli männä viikonloppuna. Kiitos taas palloliitto.

11.4.2006: Uumajassa siis käytiin ja reissu vei miehestä mehut aika lailla. Paikan päällä oli melkoinen talvi meneillään ja mittari oli nollalukemissa. Viima oli kova ja kenttä loistavasta kunnosta huolimatta pehmeä ja raskas. Jalat eivät meinanneet oikein tottua uuteen alustaan. Myös pieni flunssa sai aikaan sen, että kotiin päästyä uni oli paras kaveri.. Kummasti siinä viidessä päiväss ehti tulla kotisuomea ikävä..

Korttirinki Uumajan talvea Lemmenlaiva

Kauden alku lähestyy vinhaa vauhtia ja tätä kirjoittaessa sitä on jäljellä enää viikko, siis odotusaikaa.. Keli on monella paikkakunnalla aika talvinen ja pitääkin vain ihmetellä mitä järkeä on ollut siirtää kauden alkua huhtikuun puoleen väliin..? Noh, näillä mennään.. Kovia vastuksia tiedossa alkuun. Kaksi vieraspeliä. Ensin kovasti vahvistunut ja monen mielestä mitaleista taisteleva Honka, sen jälkeen kotona vaikeasti kaadettava Kotka. Helppoa ei ole..mutta kovalla asenteella täytyy lähteä pisteistä taistelemaan..

-------------------------------------------------------------------------------------------------

TOUKOKUU

3.5.2006: No niin, niinhän siinä kävi että pitkän hyvän jakson jälkeen tuli taas vähän huonompi ajanjakso R-miehen elämään. Koko talven jatkunut alikuntoisuus ja väsymys saivat kasvonsa keskussairaalassa kropan antaessa periksi. Viikko makailtiin sairaalassa letkuissa ja testeissä ja alustava diagnoosi on melko tyly, munuaistulehdus. 6.6.2006 tuleva munuaisbiopsian tulos kertoo sitten lopullisesti mikä on kyseessä. Joka tapauksessa, urheilu ei nyt saa näytellä mitään roolia ainakaan seuraavan kuukauden aikana ja kesäkuinen reissu munuaislääkärille kertoo sitten jatkovaiheista. Ei missään tapauksessa kuitenkaan kovin positiivinen asia, siitä huolimatta usko terveeseen tulevaisuuteen on nyt päällimmäisenä mielessä ja sen eteen onkin nyt syytä tehdä töitä. Lepoa, unta ja stressi nollille kovassa lääkekuurissa-toivotaan että asiat tulevat kuntoon näillä teeseillä!

Vaikea on tietysti ollut seurata raitapaitojen taistelua, varsinkin kun ei siihen itse voi millään tavalla vaikuttaa. Huonossa kunnossa kaikki on kuitenkin tietyllä tavalla niin kovin kaukaista tällä hetkellä, mutta sydän elää mukana.

27.5.2006: Diagnoosi miehen pavunmuotoisiin elimiin saatiin. Autoimmuunisairaus se siellä luurasi munuaisten seudulla. Tauti todettiin onneksi lievänä ja esteitä normaalin arjen toteuttamiseen ei pitäisi olla kunhan vain arvot saadaan lääkityksellä kuntoon. Lääkityksen tehoamisella voidaan myös lopullisesti todeta se,että taudin diagnosointi on ollut oikea. Eli nyt sitten peukkua pystyyn, että uudet lääkkeet saavat arvot kuntoon - ne kun olivat hieman retuperällä lähinnä siitä syystä, että tähän saakkaa syöty lääkitys oli puutteellinen. Miksi? Noh, koska diagnoosia ei ollut tähän mennessä ollut, niin lääkityskin oli ollut hieman vajaa. Tautiin kuuluu noin suurin piirtein, että se kerää nestettä kroppaan, nostaa verenpainetta ja kolesteroliarvoja. Ja tietysti aiheuttaa tulehdusta sinne munuaiskeräsiin - mikä taas aiheuttaa sen, että valkuaiset valuvat sieltä munuaisista pihalle. Noin suurin piirtein..

Seuraava miitinki on 9.6 - eli kyseisenä ajankohtana treffataan uudestaan keskussairaalaassa ja toiveissa olisi silloin kuulla hyviä uutisia lukemista. Hyllystä löytyy nyt isoja määriä kortisonia, verenpainelääkkeitä, nesteenpoistolääkkeitä, kolesterolilääkkeitä ,vatsansuojalääkkeitä ja kalkkia ehkäisemään luustokatoa (mitä kortisonin syöminen aiheuttaa). Mukava olla nuori ja hyväkuntoinen. :)

Kortisonin syönnillä hankittu tasainen lihominen on toisaalta aiheuttanut myös positiivisia vaikutuksia. Aurinkolasit ei enää näytä niiltä hassunhauskoilta vapputorin jättiruuduilta mun päässä ja Hanna sano et mun hauikset näyttää isommilta:) Että viivalle vaan. Ja futis sallittu heti kun arvot kunnossa. Tää edellinen lausunto tosin on aiheuttanu jonnin verran harmaita hiuksia, koska en huomannut kysyä tarkoittiko lääkäri niillä mun elämänarvoja vai..Pahus.

-------------------------------------------------------------------------------------------------

KESäKUU

-Lääkkeissä-

-------------------------------------------------------------------------------------------------

HEINäKUU

28.7.2006: Pitipä tännekin nyt kirjoitella kuulumisia pitkästä aikaa. Kesä on kulunut melkoisessa sumussa, kun rankka lääkitys on ottanut veronsa ja mies on kuluttanut enemmäön kuin paljon aikaa sohvalla ja sängyn puolella. Välillä käytiin kääntymässä Tampereella hoidettavana viikon ajan. Kunto on rapistunut pohjalukemiin ja hyötyliikuntaa on esittänyt lähinnä käppäily vessaan, keittiöön ja sohvalle. Melkoinen kuntohirmu.

Terveys on esittänyt jonkinlaisia kohenemisen merkkejä, mutta lääkitys on edelleen vahva ja normaali arki ei ole vielä ns. normaalia. Lääkitys ei ole enää samaa luokkaa kun kesäkuussa johtuen arvojen hienoisesta paranemisesta. Peukut pystyssä toivotaankin, ettei vanhaan lääkkeiden täyttämään arkeen tarvitsisi palata, vaan R-mies ottaisi niskalenkin munuaismöröstä ja hymy pysysisi huulilla jatkossakin. Ja pääsisi vaikka pelailemaan hieman tuota jalitsua - ilmapelien shakkia.

Parin viikon päästä mennään taas moikkaamaan lekuria ja ollaan pikkuisen viisaampia. Tai hämmentyneempiä. Tai molempia. Omissa toiveissa olisi pyöriä kärrynpyöriä vaasan keskussairaalan sisätautipolita suoraan kanttiiniin kahville. Nähtäväksi jää. Todennäköisempi vaihtoehto on se, että teräspohje lampsii kyseisestä paikasta valkoinen muovipussi kädessä jonka sisällä olevaan ruskeaan muovitonkkaan on tarkoitus kerätä yhden vuorokauden ureat. Mieltä ylentävää. No joo. Ei manata.

Jotain hyvääkin ärkkäri on saanut aikaan, kun julmetun pituisen sairasloman seurauksena aikaa on ollut enemmän kuin liikaa ja sain tehtyä parturi-kampaamo Clippotequelle kotisivut. Käykää kurkkaamassa: http://www.clippoteque.fi

Turistaan jatkosta sitten lisää jahka oon saanu pissailtua rauhassa. :)

-------------------------------------------------------------------------------------------------

ELOKUU

17.8.2006: Elokuuta on elelty puoleen kuuhun saakka ja tilanne oman terveysrintaman tiimoilta on tällä hetkellä aika samoissa kantimissa kuin viimeisissä kirjoituksissa. Arvot ovat parantuneet ja lääkitystä on vähennetty, mutta aika vahvana se jatkuu ainakin pari kuukautta tästä eteenpäin. Keskiviikkona 23.8 on taas lääkäri, joka kertoo R-miehelle toivon mukaan taas jotain hyvää. Eikä sanallakaan sano mitään pahaa. Semmoiset lääkärit ovatkin keskimäärin piirun verran hauskempia tapauksia jolla on vain hyviä asioita kerrottavanaan. Loogisesti. Jos takapakkia ei tule ja arvot jatkavat parantumistaan, niin jossain vaiheessa pitkää syksyä ehkä voisin kertoa arvojen puolesta olevani terve. Peukkuja pystyyn siis, että homma etenee. Joka tapauksessa Muurisen Anan sanoin -eteenpäin on menty.

Tässä vaiheessa liikunta raskaassa muodossa on kielletty, mutta kevyttä liikkumista voi harrastaa. Semmoisina päivinä kun olo on hyvä. Onneksi niitäkin päiviä on. Suuren harppauksen liikunnan merkeissä ärkkäri ottaa lauantaina, kun vuorossa on Stolpe-cup hietalahden hornankattilassa. Tulee siis tänäkin vuonna vedettyä nappikset jalkaan hietalahden viheriöllä. Ja todennäköisesti istuttua vaihtopenkillä sen jälkeen, kun verenpaine on noussut taivaisiin veskarin torjuttua R-miehen ylimielisen rankun. Ja kaikkihan me tiedämme mitä korkea verenpaine tekee munuaisille. Se kuka ei tiedä mitä se tekee munuaisille voi katsoa sen alla olevasta linkistä.

Katso tästä linkistä mitä rankun ohiampuminen tai veskarin syliin tekee munuaisille.

30.8.2006: Ollaan taas vanhennuttu pari viikkoa ja lihottu ja laihduttu. Arvot on keskiviikko 23.8 mukaellen oiekin hyvässä mallissa, joksin tuo kovan kortisoniannoksen asteittainen vähentäminen on laittanut taas r-miehen vahvan varren mietteliääksi. Se kun ai aina tiedä mitä tehdä aineenvaihdunnalle, joten se on päättänyt pitää kaiken tavaran sisällään. Painoa onkin taas kertrynyt, kun kaikki neste haluaisi pysyä sisällä. On hieman turpea olo. Laik ei glaw.

Se on silti pientä, jos tämä nyt on suuntaa kohti parempaa. Olo on ollut muutenkin energisempi ja toiveissa olisi nujertaa tautilainen vuoden vaihteeseen mennessä, silloin nimittäin tuon kortsinoannoksen pitäisi olla enää pientä ja ylläpitävää. Toivokaa mukana.

-------------------------------------------------------------------------------------------------

SYYSKUU

20.9.2006: Tjeenare tjeenare! Taas ollan edetty vauvanaskelin kohti talvea ja parempaa kuntoa? Lääkärillä käväistiin taas viime viikolla ja tulokset olivat oikein hyviä, eli tauti on tällä hetkellä remissiossa.* (Latinankielen huippujuttu). Se meinaa siis sitä, että tauti on tällä hetkellä nukkumassa ja mies on arvojen puolesta väliaikaisesti terveiden kirjoissa. Väliaikaisesti siinä mielessä, että lääkitys on suhteellisen vahvaa vielä, mutta tarkoitus olisi tiputtaa annostusta vuodenvaihteeseen mennessä niin pieneksi, että olo olisi suhteellisen normaali, kortisonin pyöristämät omenaposket veks ja mies muutenkin sanakirjan mukaisesti terve. Ja silloin pystytään tosiaan sanomaan, että onko mies tosiuaan terve. Siihen asti nautitaan muutamasta lisäkilosta ja toivotaan, että laihat päivät ovat vielä edessä sanan toivottavassa mielessä.. Tää lihavana olo on hämärää. Oon paljon sanavalmiimpi kaveri ku muutama lisäkilo on saavutettu, mut lihavat onki lepposia, eikä ne tee muille kepposia. :)

Jatkosta lisää!!

VUOSI 2005

VUOSI 2004