V-MIEHEN TARINAA..

   V E R T T I   V I L H E L M I N   M A T K A S S A

Synnyin tähän ihanaan ja auvoisaan maailmaan kauniina syksyisenä päivänä vuonna 2005. 13.10 oli tuo virallinen ja kellonaika 13.41. Ensimmäisenä näin äidin ja sitten isän. äidin rinnalla oli hyvä olla, joten otin siinä pienet nokkaunet ja kuuntelin sydämenlyöntejä.

Seuraavana päivänä  minua käytiin jo katselemassa, kun Riitta-mummo, kummitäti Tiina ja Olli kävivät minua ihmettelemässä sairaalassa. Vaikuttivat ihan mukavilta. Heti imuun paikalle päräyttivät Seija-mummo ja Sakari-paappa. Hekin olivat ihan jees. Vierailun aikana söin hihaani, koska jännitin hieman ja toisaalta se maistui hyvältä. Iltapalan jälkeen sain tavata vielä Kari-paapan, joka uhkasi kiivetä sairaalaan vaikka väkisin. Se oli mielestäni hassu juttu.

Kahden vuorokauden ikäisenä päästin ensimmäistä kertaa elämässäni oikein kunnon itkun, kun minua pistettiin terävällä piikillä pyllyyn. Sairaanhoitajatädit olivat kyllä ihan mukavia minulle, mutta pyllyyn otti silti kovin kipeää.

15.10.2005: Tein debyytin koulukadun kotiini.

19.10.2005: Kävin ensimmäistä kertaa elämässäni kotona kylvyssä. Pelkäsin vähän vettä ja itkin. Kylvyn jälkeen oli kyllä kiva ja pehmeä olo.

20.10.2005: Olin ensimmäistä kertaa oikein kunnolla ulkona, kun äiti kuljetti minua kärryillä korttelin ympäri. Se oli niin mukavaa, joten otin pienet nokoset.

Kahden viikon ikäisenä hymyilin oikein kunnolla ensimmäistä kertaa.

28.10.2005: Isä kylvetti minua ja se oli niin mukavaa, joten livautin niin sanotusti savivinyylit soikkoon. Se oli älyttömän siistiä.

1.11.2005: Käväisin ensimmäistä kertaa neuvolassa tsekkailemassa menoa. Olin lihonut 700 grammaa ja kasvanut pituuttakin kivasti. Ihan ok mesta.

26.11.2005 minusta leivottiin suomen 635:s Vertti. Se oli hassu päivä muutenkin. Minut puettiin typerän näköiseen mekkoon ja siinä tuli todella kuuma. Tapasin paljon uusia ihmisiä ja se oli ihan kivaa. Tapasinpa kummisetänikin, joka on kuulemma kova joogaamaan. Kastehetkellä sylkäisin tuttini kastemaljaan ja sekös nauratti kaikkia. Omasta mielestäni se oli kyllä perusmatskua. Sain paljon kivoja lahjoja ja vaatteita. Mielestäni varsin onnistunut päivä ja esiinnyin edukseni.

Marraskuun loppu: Olen treenannut niskalihaksiani ja se on tuottanut tulosta. Jaksan pitää sitä itse ilmassa ja pyörittelenkin kaaliani jo puolelta toiselle jatkuvalla syötöllä.

Joulukuun alku: Huomasin, että minun oma nyrkki mahtuu melkein kokonaisuudessaan suuhuni, joten päätin paremman puutteessa ruveta syömään sitä vähän väliä.

24.12: Oli kummallinen päivä. Näin semmoisen ison miehen, jolla oli valkoinen parta ja se otti minut syliin. Pelkäsin sitä, joten itkin aivan perhanasti. Näin ison joukon uusia sukulaisia ja ne kaikki näyttivät oikein kivoilta. Hymyilin niille takaisin. Sain paljon tosi kivoja lahjoja.

25.12: Tein debyytin Jurvassa. Nukuin ensin monta tuntia kärryissä kovassa pakkasessa ja tapasin herättyäni paljon uusia sukulaisia. Ne ihmettelivät minua ja minä niitä. Hymyilin varmuuden vuoksi kaikille.

31.12.2005: Elämäni ensimmäinen uusi vuosi. Näen ikkunasta kun taivaalla paukkuu ja välkehtii. Se on ihan mukavaa.

2.1.2006: Lääkäritäti tutki minua ja kehui kovasti. Sanoi, että minusta tulee isona naistennaurattaja. Tuntui mukavalta kuulla sellaista, vaikka en tarkalleen ottaen kyllä ymmärtänytkään mitä täti sillä tarkoitti.

11.1.2006: Itkin aivan perhanasti, kun tuhma neuvolan täti pisti minua isolla piikillä. Joku tärkeä rokotus kuulemma. Sattui silti kovasti.

15.1.2006: Suomelle valittiin pressaa. Itse otin rennosti ja opin puristamaan helistinlelua 5 minuutin ajan.

16.1.2006: Olin ensimmäistä kertaa elämässäni junassa. Se oli mukava paikka. Koko ajan tärisi ja heilui ja siinä melskeessä oli mukava nukkua. Herättyäni olin Jyväskylässä. Sielläkin oli nastaa. En tajunnut miten Jarkko ja Elinakin olivat siellä.

20.1.2006: Päätin yhtäkkiä illalla pyörähtää selälleni maatessani vatsalla. En tiedä mistä sain moisen ajatuksen päähäni, mutta se oli aika piristävää. Tein sen illan aikana monta kertaa!

22.1.2006: Isä ja äiti päristelevät koko ajan huulillaan ja minäkin olen oppinut tekemään samalla tavalla. Puhuvat jotakin autoista, mutta minusta on vain kiva pöristä ja katsoa kun räkä lentää. Voisinpa tehdä näin aina.

25.1.2006: Olen huomannut, että tavaroista voi aina välillä ottaa kiinni kaksin käsin. Niinpä olenkin retuuttanut helistinleluani ja yrittänyt syödä sitä. Ei maistu oikein miltään. Käsien imeskely on kivempaa.

30.1.2006: Kaikki pulisivat tänään joka puolella presidentin valinnasta. Mikä sekin on? Nukuin sen kunniaksi kolme tuntia parvekkeella ja myöhemmin isin kanssa makkarissa puoli tuntia ihan miesten kesken miehekkäät päikkärit. äiti väläytteli ideaa, että huomenna saisin maistaa ensimmäistä kertaa jotain muuta, kun kotimaitoa. Bataattimössö tai jokin muu vastaava oli se juttu.

31.1.2006: Elämäni ensimmäinen kiinteä ruoka mojahti pötsiini. äiti oli väkertänyt minulle bataattiliejua ja se maistui aivan oudolle. Nieleskelin sitä kuitenkin äidin iloksi ja söin päälle hieman namimaitoa.

 V-mies otti tuntumaa bataattiin

2.2.2006: Illalla oli tosi hauskaa, kun ennen kylpyynmenoa alasti ollessani isi roikutti minua suorilla käsillä ilmassa ja siitä innostuneena pissasin isin rinnalle noin litran. Isi oli läpimärkä ja se nauratti minua aika paljon. Tai oikeastaan meitä kaikkia.

6.2.2006: Olin keskussairaalassa testauttamassa oudossa aparaatissa kuuloni. Nukuin kokeen aikana makeasti, mutta porukat kertoivat siitä minulle myöhemmin. Kävi kuitenkin ilmi, että toisessa korvassani ei ollut mitään vikaa kuulon suhteen. Huippujuttu.

8.2.2006: Olin päässyt kuvaan vaasan ikkuna -lehteen sohvaperunakilpailuun iskän ja äidin ilmoitettua minut ilman lupaa kyseiseen skabaan. Noh, olin kuvassa kyllä edukseni.. Taisi olla kolmas kerta kun esiinnyn lehdessä. Ennen olen ollut framilla iltasanomissa voitettuani ristikkokisan ja siinä potkupalloseuran good company -lehdessä vai mikä nyt onkaan. Positiivista peeärrää meikälle näkisin.

14.2.2006: Voin rehellisesti sanoa olevani 4 kuukautta vanha. Huhhuhu miten aika menee. Pari viikkoa on kokeiltu uusia ruokia, perunaa, bataattia ja jotain ihme hedelmäsoseita. Maistuvat aika pahoilta mielestäni. Mikään ei voita kunnon maitoateriaa. Mmm-mm.

28.2.2006: Pituutta on kasvettu taas sen verran, että sitä taitaa olla jo reilusti yli 60 senttiä, isi ja äiti veikkailivat n. 65 cm. Olen oppinut naksuttelemaan suulla ja tätä taitoa olenkin hionut viime päivinä ahkerasti. Bataatti on muodostunut lempisafkakseni ja vellikin putoaa jo melkoisen hyvin.

Isi on ollut ihmeellinen viime päivinä. Olen yrittänyt haastaa sitä leikkiin mukaan, mutta se vaan köhii ja makaa sohvalla ja välillä tökkii minua kyljestä. Se on kivaa, mutta ei aivan riittävää mielestäni. Puhuvat jostain flunssasta, mikä sekin nyt sitten on.. Parin viikon kuluttua olen muuten jo 5 kk vanha. Wau.

13.3.2006: Täytin tänään 5 kk ja täytyy kyllä sanoa, ettei se tuntunut juuri missään. Kävin isin ja äitin kanssa aamulla neuvolassa ja siellä oli siihen asti ihan hauskaa, kunnes se neuvolan täti pisti minua isolla piikillä jalkaan ja päästin kovan itkun. Se ei ollut kivaa ei sitten yhtään. Toisaalta sain tietää, että painoin 5-kuukautispäivänäni 6kg 440g ja pituuteni sijaitsi 65,5 cm:n kohdalla. Ei kyllä loppupeleissä liikuttanut mieltäni suuntaan tai toiseen. Juhlin asiaa lähinnä ottamalla lyhyemmät päiväunet.

Muuten olen jatkanut kovasti naksutteluharjoituksilla ja välillä kun sille päälle satun niin pidän iltaisin itse kiinni tuttipullosta hetken aikaa kun on oikein kova nälkä. Annan kyllä monesti äidin hoitaa sen homman, koska äiti osaa sen paremmin. Meikä on kuitenkin vasta 5 kk.

27.3.2006: Tänään tuli taas pieni merkkipaalu täyteen, kun täytin 5,5 kk. Tai no eihän se edes kyllä ole pyöreitä kuukausia. Olen viimepäivinä oppinut pehemällä alustalla semmoisia ryömimisen esijuttuja, luulen että jossain vaiheessa kun oikein treenaan niin opin ryömimään. äänialaani olen maustanut kaikenlaisilla uusilla huokauksilla ja maiskutuksilla. Lanttu taas meinasi jumiutua, kun iskä ja äitskä ostivat mulle uuden tutin ja sitä oli meinaan aika vaikee imee kun oli tottunut omaan vanhaan.

Suosikkiruuakseni on muuten muodostunut semmoinen aivan kaamean hajuinen parsa-perunatahna, jota ahmin suurella halulla. Voisinpa aina hotkia sitä..

10.4.2006: Sunnuntaina tapahtui se pelätty tapahtuma, kun murto-osaksi sängylle jätetty pikkumies kierähti laidan yli lattialle ja kumautti päänsä. Noh, mitään pahaa ei päässyt tapahtumaan, mutta pelästysaste oli hirvittävä. Ja syllisyyden tunto. Neuvolan täti lohdutti kertomalla tiputtaneensa kaikki kolme lastaan jostakin alas, mutta silti jokin kalvoi siellä rintapielessä.. Huoli on niin kova..

V-mies on muuten oppinut nyt jalostamaan jokeltelunsa siansaksaksi. Melkoista paapatusta. Naurussa on pitelemistä kun kaveri selostaa niin tosissaan. Kaikkea pitää myös nykyään tunkea suuhun. Ja kaikkeen pitää tarttua. Naamavärkki aivan hellänä kaikilla sylissä kaveria pitäneille, sen verran pitää niihin kasvojen ääriulokkeisiin ottaa tutkimusmatkaa.Huippujamppa.

Niin ja neuvolassa mitoiksi saatiin nyt 66,5 cm ja 6,700g. Laiha kaveri, olisiko geeneissä?    :)

13.4.2006: Jipii, meikäpojalla oli tänään iso päivä kun täytin puoli vuotta! Olin sopinut ettei mitään kummempia juhlia pidetä vaan ollaan ihan hillitysti. Illalla käytiin Prismassa ja kyttäilin kärryistä kirkkaita valoja ja hyllyjä. Söin muun muassa nyrkkiäni ja juttelin silloin tällöin vauvakielellä sekavia.

3.5.2006: Olen jo 6,5 kk vanha ja oppinut paljon uusia taitoja. Ryömiminen on tullut elämääni nyt jäädäkseen. Aivan kunnolla en vielä pääse vauhtiin, mutta eilen illalla jo innostuin sen verran isin tyhjästä juissin mehupurkista, että sudin matolla melkein puoli tuntia ja pääsinkin eteenpäin ainakin 10 sentin matkan.

Siansaksaa on mukava pölöttää edelleen ja kaikkiin outoihin asioihin pitää ottaa tuttavuutta. Makuuhuoneen ikkunasta on mukava seurata autojen pörinää.

Tyhmää kun isi ei ota minua nyt niin paljon syliin kuin ennen. Sillon muka väsy.

14.5.2005: 7kk tuli mittariin, että paukahti. Autot kiinnostaa päivä päivältä yhä enemmän ja niitä tykkään tiirailla ikkunasta aina kun iskä tai äiti nostaa mut ikkunaan. Tutin osaan laittaa itse suuhun ja kääntyilen vauhdilla selältä vatsalle. Pinnasänkyäkin piti muuttaa turvallisemmaksi, kun joskus huomaan menneeni nukkumaan pää tyynyllä ja herätessäni sieltä löytyykin jalat. Hassua. ääntäkin lähtee nyt eri lailla palkeista, ,kun osaan siansaksan lisäksi hokea mam-mam-maata. Kiva sana kaikin puolin. Lamppukin on hassu sana.

27.5.2006: Juu, taas ollaan hetkisen verran vanhempia kun mittariin kolahti 7,5 kk. Viime aikoina olen oppinut kääntyilemään railakkaasti vatsalta selälle aivan hallitusti ja pyörinkin nyt koko ajan ollessani lattialla. Ryömiminen sujuu hyvin, tosin välillä on vaikeuksia muistaa kuinkas se eteenpäin hinautuminen nyt suoritettiinkaan. Ympyrää kiidän lattialla kyllä kovaa. Paras lelu on tällä hetkellä pieni pehmeä minifutis mitä ihmettelen tuossa 7kk kuvassa. Se on sanansa mukaisesti pieni ja pehemä ja siitä saa hyvän otteen. Ja suuhun sitä on kiva laittaa. Kuten jalatkin jota pitää maiostella aika ajoin. Ja pinsettiotteenkin osaan tehdä. Mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan.

13.6.2006: 8kk mittarissa, huippujuttu! Maailma on näyttänyt minulle taas uutta ja jännittävää tuomalla arkipäivääni jutun nimeltä kesä! Voi pojat, että on kivaa. Puiden lehdet, kukat, hyönteiset ja linnut ovat niin jänskiä. Voisin tutkailla niitä tuntikaupalla. Kesä on kiva myös siitä, että saan pitää vähemmän vaatteita ja monesti jopa kieriä kotona pelkällä vaipalla!

Suuhuni on tullut turvotusta ja isä ja äiti näpläävät suutani koko ajan. Puhuvat, josko sinne ilmestyisi hampaita. En sitten tiedä. Mitä niillä tekee?

Ryömiminen on edistynyt huimasti, olen jopa ottanut ihmeellisiä loikkia ja konttimisalkeita sängyllä. Mielenkiintoista. Kyllä tää maailma on ihana!

17.7.2006: Huijaah! Maailma on avartunut taas kovasti sitten viime näkemän. Hampaat on saatu suuhun kasvamaan kahden pienen mykerön voimin ja niillä on kiva järsiä milloin mitäkin. äitiä ja isiä usein. Konttiminen on tullut jäädäkseen, joskin minulla se on semmoista omanlaatuista, mutta konttimista kuitenkin. Huoneesta toiseen on kiva viilettää jatkuvalla syötöllä ja minulta ei jää mikään huomaamatta! Töpseleitä pitää ronkkia ja kaikke repiä ja syödä. Uusin suosikkini on lelu, jota saa hakata mielin määrin ja se päästelee hiukeita ääniä ja näyttää mukavia valoja. Sweet!

Potalla olen istunut, mutta mitään ei ole vielä tullut väännettyä sinne. Kaikki aikanaan hei. Kesä on kiva, kun saa pitää vähiä vaatteita ja leikkiä vedellä. Oijoijoi!

Niin ja 13.7 täytin tosiaan 9 kuukautta!

28.7.2006: Moi taas uskolliset kannattajani! Täytin eilen 9,5 kk ja oli kaikin puolin kovinkin nasta päivä. Kiusasin isiä ja äitiä konttimalla pitkin kämppää ja aina kun minua kiellettiin, niin hymyilin vaan hurmaavasti kahden pikkuruisen leegoni voimalla. Olen oppinut hirmuisesti asioita tässä menneenä kuukautena. Viikko sitten nousin seisomaan pinnasängyssä kesken päiväunien ja iskä joutuikin muokkaamaan unimestani uuteen uskooon etten pääse sieltä pois. Tyhmää.

Kontin tätä nykyä joka paikkaan ja se aiheuttaa jonkinlaisia harmaita hiuksia porukoille. Mene ja tiedä. Minähän tutkin.

Toissapäivänä saalistin melkoisen makuelämyksen, kun ylitin ensimmäsitä kertaa olkkarin kynnyksen parvekkeelle ja otin itselleni vapauden maistaa isin nappiskenkien pohjasta maukkaat multapaakut. Ai että oli hyvää. Kyllä siinä jäi kaiken maailman bonat ja piltit kakkoseksi kun ahmin monitoimiviheriötä naamariin.

Laatikoitakin tykkään availla jatkuvalla syötöllä ja sekös harmittaa noita kahta. Pitäähän mun tietää mitä siellä on. Sen verran oon tuota kyseistä kuvassakin näkyvää laatikkoa availlut edes takas, että se on jo aivan säpäleinä. Ja säpäleitähän voi syödä!

Tietokoneen nettijohtoa nypin jatkuvasti ja isillä menee aina järki kun netti hyytyy. Mä en edes tiedä mikä on netti. Sitten nuo porukat rajotti mun elämää laittamalla niihin sähkörasioihin tulpat etten saa tökittyä sormia sinne. Se oli niiiiiiiin kivaa.

Osaan myös istua jollain tavalla lattialla, lähinnä silloin kun huvittaa. Monesti ei tuo pinna ole niin pitkä joten lähden kurotteleemaan itseäni joka paikkaan. Kylvyssä kyllä istuisin vaikka koko päivän. Vettä on muutenkin tosi nasta latkia suuhun ja huidella käsillä veden pintaa.

Muuten aika perusmeininkiä. Puhun edelleen konsonanteilla.

13.8.2006:

No niin! Täytettiin tässä 10kk ja meno on ollut hurjaa. Olen oppinut tässä viime näkemästä nostamaan itseni pystyyn ja tavailemaan niitä kävelyn aakkosia. Meno on tosin kovin huteraa, olenkin kupsahdellut pitkin kämppää ja se jos mikä laittaa harmittamaan ankarasti. Seisomaan nousu omin jaloin on sen verran kivaa, että haluankin valloittaa jokaisen mahdollisen ja mahdottoman nyppylän mitä tielle eteen sattuu. Nysät leegoni ovat ehkä pikkaisen kasvaneet, mutta aika surkeat ne vieläkin ovat. Kiva on silti järsiä kaikenlaista mitä suuhun löytyy.

Neuvolassa mitoikseni ynnättiin 7kg 700 grammaa ja pituudeksi 72 cm. Eli melko kovassa kisakunnossa. Rasvaprosentti aika alhainen. Huippujuttu. Niin ja istuminen on ihan vanha juttu jo.

Ja se vesi. Voiko olla kivempaa juttua. Mainitsin sen jo viimeksi, mutta voi pojat. Voisin läträtä joka paikassa ja koko ajan.

30.8.2006: Tserba kaikille! Vanhennuttu ollaan taas ja opittu uutta. Mm. pissaamaan pottaan! Ainaskin kerran joka tapauksessa. Nykyjään istuskelen vahvasti myös polvieni päällä, se kai ainakin vissiin on taas askel lähemmäksi sitä paljon puhuttua kävelyhässäkkää luulisin.. Mummon kanssa ollaan oltu hiekkalaatikolla peuhaamassa ja huomasinkin, että se on mun juttu. Ja Fontanan kävelykadulla kokoontuva bluesporukkakin. Iän myötöä tuo ruokapuoli on ruvennut vähän tökkimään. Tai ei mulla mitään ongelmaa ole sen kanssa, isällä ja äidillä enemmänkin. Niitä kun riivaa kun haluaisin tehdä kaikkea muuta kuin syödä. Mutta kun se on niin nastaa häärätä kaiken näköistä kesken ruokailun..

Ihqu vaiks jonnin verran laiha.

15.9.2006: 11kk lasissa ja huugaa! Opintie ei ole tuottanut suurta uudistusta, samoilla vanhoilla opeilla edelleen..! Eka kuume tosin iski muhun ja nenu on ollu snorkkelia pullollaan. Kuumeisena ei oo oikein jaksanu konttia samaan malliin, joten toivotaan et ei tarvis hirveen usein kokea samaa..

12.10.2006: Moi! Kaikenlaista jänskää on tapahtunut tässä viime aikoina. Olen oppinut muun muassa höpöttelemään erilaisia sanoja. "Kopotikop, phämppyu (lamppu) ja mammammaa (enää 17 vuotta Waildiin) ovat suuria suosikkejani. Jokaisen lampun kohdalla minun on näytettävä sitä sormella ja sanottava "-phämppuy". Seisoskeleminen ja kaiken repiminen on edelleen mielipuuhiani. Ihmeissäni olin pari viikkoa, sitten kun Kallion santtu kävi täällä meillä pyörähtämässä. Santtu oli kova menijä ja saatoin vaan ihastella kaverin kävelyä ja tarmokkuuttaa. Santtu veti mua myös hiuksista ja se ei ollu kivaa. Jouduin turauttamaan pari suolaista.

Kun kaikki oli vielä hyvin

Huomenna on suurpäivä, kun meikäläinen täyttää 1v.! Se on kyllä oikeastaan aika typerä ikä. 15-v saa ajaa mopolla, 16v. kevytmoottoripyörällä ja 18-vuotiaana pääsee baariin ja äänestämään. Mitäs etuoikeuksia 1-vuotiaalla on? No eipä juuri mitään. Saa korkeintaa ruveta syömään jota naudanlihakiisseliä Huhhuh.

Niin ja mieleenpainuvia kokemuksia koin myös pari viikko asitten, kun meidän talossa häärättiin jotain putkiremonttia. Kuuntelin tarkkaan pitkiä aikoja putkeen, kun porat vinkuivat alakerrassa. Jännää..huu..

Poraaja se poraa siellä

13.10 Meikäpojasta tuli muuten 1v! Se oli huikea kaksipäiväinen. Juhlin, kunnes en enää jaksanu. Eli 17-18.30 välillä en itkenyt. Päivä oli huumaava. Sain aivan huikeita lahjoja. Haluan tässä mainita muutamia helmiä. Hopealusikkani pahvikotelo. Vedettävän koirani punainen käärepaperi. Ja ylitse muiden oli maalaisfarmini käärepaperin päällä ollut kultainen kreppinauha! Wauh! Miten nuo sukulaiset oikein osasivatkaan!

Arvaa mitä tässä tapahtui?

Jos arvasit seuraavalla tavalla olit oikeassa:

Kuva A:) Vertti, puhalla kynttilä sammuksiin - mutta älä polta sormia liekkiin!

Kuva B:) Niin sä meinaat tätä vai?

Kuva C:) Kuningas on poistunut tauolle.