SAK:n valtuusto 21.5.2005      

Esityslista asiakohta 9, Talous- ja työmarkkinatilanteen käsittely
Yleiskeskustelu  

EPÄNORMAALIT TYÖSUHTEET  


Tänä päivänä ainoaksi normaaliksi työsuhteeksi työnantaja kokee osa-aikaisen, määräaikaisen, vuokratyöläisen, tai muun, joka meidän mielestämme ei sitä ole.
Näiden työntekijöiden aseman parantaminen on meidän kaikkien, jotka vielä ns. normaali työsuhteessa olemme, ensisijainen haaste.   On ymmärrettävää, joskaan ei hyväksyttävää, että työnantajalla saattaa olla tarve joskus määräaikaiseen työsuhteeseen. Mutta se, ettei yritykseen tule vuosikausiin ketään normaalilla työsopimuksella, vaan aina useamman määräaikaisuuden jälkeen, ei voi olla sopimustemme mukaista.   On huomioitava, että myös epänormaalissa työsuhteessa olevan on pystyttävä normaaliin elämään ja siihen ei nykyisellään ole mahdollisuutta.   Koska kyseisten työsuhteiden määrä on jo riistäytynyt käsistä, ei siitä pääse eroon kuin hinnoittelemalla epänormaali työ niin kalliiksi, ettei sitä työnantajan kannata käyttää. Näin työntekijäkin, joka tähän kurimukseen joutuu, saisi siitä hyvitystä.   Ongelma on levinnyt niin laajalle, läpi koko AY-kentän, että ratkaisun tekijänä yksittäiset liitot ovat voimattomia. Tämä on asia, joka vaatii yksimielistä SAK:ta taakseen. Uhreina tällä alttarilla ovat usein nuoret työelämään saapuvat työntekijät, joilta näin viedään elämän pohja, tulevaisuuden suunnittelu, pois.
Samoilta henkilöiltä me kuitenkin edellytämme yhteistyötä ja kiinnostusta tulevaisuuden haasteisiin.   Esitän, että SAK kartoittaa ongelman ja ryhtyy asian vaatimiin toimiin.  

Seppo Riihikoski
Suomen elintarviketyöläisten Liitto      

Esitykseen yhtyy SAK:n valtuuston SEL:n valtuustoryhmä


  ¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨  


SAK:n valtuuston kokous  21.5.2005          

Esityslista asiakohta 13 Jäsenliittojen ja hallituksen esittämät asiat
Esitys n:o 3
PAM / Tilaajavastuu ja kanneoikeus palveludirektiiviin  


Tukipuheenvuoro
Tilaajavastuu / ulkopuolinen työvoima / vuokratyöntekijät  

Olemme saaneet monilta aloilta seurata työn ulkoistamisesta aiheutuneita ongelmia ja  kasvavasta, harmaasta, lainsuojattomien  työläisten joukosta.
Ongelmaa on esiintynyt mm. rakennuksilla, ravintola-alalla, kuntapuolella, eikä oma alanikaan, elintarvikeala, ole siitä vapaa, sillä onhan meilläkin eurooppalaisia lihanleikkaajia ollut jo useampana vuonna. Paperissa työnantaja haaveilee osatoimintojensa ulkoistamista.   Miksi työnantajat tätä tekevät? Perusteluinahan on aina säästöt, mutta kun väliin tulee vielä välittäjäfirma omine voittoinensa, voi helposti todeta kenen selkänahasta ne säästöt ovat.   Olen alkuvuodesta aiheen proplematiikkaan joutunut syventymään ja voin tunnustaa, että pääluottamusmiehen neuvotteluasetelma ei nykyisillä säännöillä aina välttämättä toimi.   Työnantaja on ulkopuolisen vuokravälitysfirman ja alihankkijan kanssa neuvotteluosapuoli ja ellei työnantaja ole luottamusmiehen kanssa sopinut pelisäännöistä ennen sitä, niin siihen ei jälkeenpäin voi vaikuttaa.
Työnantaja on toimintojaan ulkoistaessaan sopijaosapuoli, joka sopimusta tehdessään sopii alihankkijan/vuoravälitysfirman kanssa pelisäännöt siitä, millä ehdoilla sopimus tehdään.
- Tuleeko sopimukseen tilaajayrityksen luottamusmiehen tiedonsaantioikeudet.
- Mitkä ovat ulkopuolisen työvoiman oikeudet työmaalla   PAM on lähestynyt esityksessään ongelmaa, joka on tämän päivän työpaikkojen ongelma. Asiasta keskusteltiin valtuustossa syksyllä, mutta toimenpiteitä asian korjaamiseksi pitää tehostaa, sillä olemme tekemisissä kasvavan ongelman kanssa.  


Seppo Riihikoski
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto      


Puheenvuoroon yhtyy SAK:n valtuuston SEL:n valtuustoryhmä

¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨  

SAK:n valtuusto 25.11.2005
 
Esityslista asiakohta 9, Talous- ja työmarkkinatilanteen käsittely
Yleiskeskustelu  
 
 
Hyvät valtuustotoverit, sekä arvoisa puheenjohtajisto
 
Kuluvan vuoden alusta oli SAK:lla, mielestäni onnistunut jäsenhankintakampanja. Asian tiimoilta toivoisin keskusjärjestöltämme selkeää, yhteisesti sovittua ohjeistusta jäsenliitoille pätkätyöläisten jäsenyyteen, lähinnä silloin kun työ pomppii lyhyissä työsuhteissa alalta toiselle.
Mikä on silloin liitto, jota jäsen voi pitää kotipesänään?
 
Pätkä- ja silpputyöläiset rinnastetaan työttömiin, heistä ei tarvitse välittää, koska passiivisina harvoin äänestävät.
Työttömyyspäivärahan hakeminen ja saanti on tehty niin vaikeaksi, että koko työttömyysturva käy mahdottomaksi.
Nämä ovat ajan ilmiöitä, joihin on paneuduttava kiinni, nykyisellään me työnnämme ongelmamme mm. Loimaalle.
 
Luottamusmiesten asema on nykyisellään olematon. Jos yrityksellä on tarvetta, niin rahalla voi edunvalvonnasta päästä. Mistä löydämme luottamusmiehiä, ellemme asiaan pikaisesti puutu. Luottamusmiehen työsuhdetta ei pidä antaa katkaista, ellei asialle ole oikeuden päätös.
 
Rakennammeko itse eläkepommia?
Eläkeyhtiöihin on varastoitunut meidän pääomaa huomattavia summia. Summat ovat moninkertaisia kun niitä verrataan esim. Suomen budjettiin.
Kuinka tämä raha liikkuu ja ketä se palvelee?
Totta kai edellytämme, että sijoitetun pääoman tuotto olisi mahdollisimman hyvä, mutta entäs sitten, jos se kääntyykin meitä vastaan?
Pitääkö meidän vaatia sijoitustoiminnalta muutakin, kuin pelkkää tuottoa?
Eläkeyhtiöiden sijoitustoiminnan tavoite on tuotto. Suomessa ei sijoituskohteita riitä, seurauksena kansainväliset sijoitukset.
Mahdollisesti kansainvälisiin sijoitusyhtiöihin.
Kun pääoma on näissä, niin suomalaisen työntekijän, pääoman omistajan, ääni ei enää kuulu. Tästä johtuen voi pääoma käyttäytyä mm. niin, että ostaa suomalaisen yrityksen, jolloin valta on täysin kulttuuriimme sitoutumattomalla pääomalla.
Tämän jälkeen on, oma pääomamme sijoitusyhtiön kautta, voinut lopettaa yrityksen Suomessa ja siirtää tuotannon omistamiinsa yhtiöihin banaanivaltioissa.
Tämän seurauksena on tietysti eläkeyhtiö saanut mukavan voiton.
Muistetaan kuitenkin, että eläkejärjestelmämme on sellainen, että työssä olessamme maksamme valtaosin eläköityneiden eläkkeitä. Vain osa maksamistamme eläkemaksuista varastoituu meille itselle.
Nyt, jos annamme mahdollisuuden hävittää niiden työpaikat, jotka nyt työssäolevien eläkemaksuista valtaosan maksavat, niin astumme omaan miinaan.
On esitetty, että palkansaajien edustusta eläkeyhtiöissä olisi lisättävä.
Tämä ei yksin riitä, vaan sijoitetun pääoman valvontaan sijoitusyhtiöissä pitää myös palkansaajien edustus saada.
 
SAK:n pitää tehdä aloitteita yhteiskunnassa, eikä vaan odottaa mitä hallitus sanoo ja sitten tukea sitä hiljaa.
Me olemme täällä SAK:n vallankäyttäjiä, hyväksymmekö nykyisen tilan?
 
Seppo Riihikoski
Suomen Elintarviketyöläisten Liitto