Marilyn, Marilyn, milloin riisut jumpperin.. Löysin Marilynin myynti-ilmoituksen foorumilta. Varsa vaikutti oikein mielenkiintoiselta, juuri siltä mitä hain; yksipolvinen, estepainotteinen, trakehner. Itse asiassa Marilyn on ensimmäinen trakehnerini. Vuosien saatossa olen kyllä puuhaillut todella paljon puoliveristen parissa, mutta koskaan ei ole trakehneria vain tullut ostettua. Näin ollen, tein Marilynista lopulta ostotarjouksen ja tamma siirtyikin sitten omistukseeni saman tien. Mielenkiinnolla odotellaan mitä tästä kipakkaluonteisesta neidistä tulee.

Käsitellessä Marilyn on sekä kiltti että myöskin aikamoinen sähikäinen. Harjatessa uudempia tuttavuuksia testaa aina, koittaa näykkiä tai kuopia tai tehdä muuten vain tinkiä. Sille vain pitää alusta asti näyttää, ettei nyt ole pelleilyn aika. Satuloidessa ei ole ihmeempiä ongelmia, ainoastaan vyötä kiristäessä pää heiluu ja hampaat kalisee. Taluttaessa Marilyn on aina kiltisti, ei hötkyile turhia vaan seuraa tiiviisti mukana. Toisinaan saattaa hätkähtää pusikosta pyrähtävää fasaania tai tuulessa lentäviä muovipusseja. Tarhasta Marilyn antaa kohtuullisen helposti kiinni, joskus kiukkuisella tuulella ollessaan juoksuttaa hoitajaa perässään oikein olan takaa eikä millään tahtoisi talliin tai töihin. Mutta heti kun ilma vähänkin viilenee, Marilyn odottelee jo näreissään portilla ja näyttää hapanta naamaa, kun tamma vihdoin otetaan sisälle. Eläinlääkärin kanssa Marilynillä on tapana pelleillä. Helpoin tapa on rauhoittaa tamma pienellä annoksella heti, kuin tapella sen kanssa puoli tuntia rokotusten ja raspauksen kanssa. Kengittäjän Marilyn ottaa ihan lämpimästi vastaan, vaikka takajalat on joskus vaikeat, varsinkin sitten kun nauloja aletaan lyödä niin se tuntuu tamman mielestä oooikein inhottavalta. Kuljetus onnistuu Marilynin kanssa kohtalaisen hyvin. Koppiin menee yleensä muutaman mietintäkerran jälkeen, yleensä tulee lastaussillalle nätisti mutta koppiin sisälle ei sitten uskallakaan tulla. Kaverin ollessa jo sisällä tulee useimmiten saman tien, kun huomaa ettei siellä kaverinkaan mielestä ole pelottavaa.

Ratsastaessa Marilyn on vaativampi tapaus. Se toimii kyllä oikein mainiosti, mutta tarvitsee hyvin hellät avut ja ohjasotteet. Repiminen, potkiminen tai hakkaaminen saisi tamman todella hysteeriseksi, eikä siinä pilottikaan kauaa pysyisi satulassa. Koulupuolella Marilyn on ihan normaalitasoa. Kuitenkaan sillä ei ole liikettä riittävästi eikä sen kummemmin päätäkään kestämään pilkuntarkkaa vääntämistä ja liiallista keskittymistä. Kauniisti se kuitenkin hoitaa laukanvaihdot ja piruetit, jotka ovat valttikortteja esteradalla, mutta siihen se koulutuupparin ura sitten jääkin. Esteillä Marilyn on kaksinverroin kuumempi, mutta silti etenee hallitusti ja hyppää kontrolloidusti ja erinomaisesti. Se kieltää hyvin harvoin, jos ratsastaja tekee pahan virheen, mutta pikkumokat tamma korjaa itse. Kisapaikalla Marilynin rohkeus tulee esiin. Vaikka paikka olisi aivan vieras, ei tamma sen kummemmin noteeraa pelkäämällä tai riehumalla. Radan se pyrkii suorittamaan todella mallikkaasti. Ainoa asia mikä saa sen toisinaan kimpaantumaan, on suuren yleisön aplodit. Pahimmillaan saattaa hypätä pystyynkin esimerkiksi palkintojen jaossa, tai sitten vain peruuttelemaan tai hyppimään sivuloikkia.

Marilynin suku on lähinnä estepainotteista, ja nämä lähimmät linjat ovat oikein hienoja.
Marilynin isä Gordian II linjautui hienosta orilinjasta, josta ori Lord oli legenda. Gordian II on kerännyt korkeista luokista yli 40 sijoitusta, ja koulussakin se on pärjännyt yli 10 sijoituksen voimin. Ori on kisannut paljon, ja kokenut kilpakentillä. Ruunikon orin ulkonäkö ja rakenne ovat myös oikein hienot ja se on luonteeltaan hyvätapainen. Gordian II:lla on monia upeita varsoja. Isänisä Gordian ei niinkään pärjännyt esteillä, vaikka kilpailikin muutaman kauden 130 cm esteillä. Niinpä se siirrettiin kouluratsuksi, missä se näytti kyntensäja pärjäsi hyvin. Gordian II ei ollut Gordianin ainut varsa, mutta suurimmalla osalla sen varsoista löytyy enemmän potentiaalia kouluratsastukseen. Väriltään musta ori oli oikein komea ilmestys ja se saikin hyviä tuloksia rotunäyttelyistä. Isänisänisä Lord of the Lakes menestyi upeasti korkeilla esteillä ja vaativassa koulussa. Siinä oli potentiaalia vaikka mihin, ja se kisasikin 150 cm rataesteillä sekä koulussa vaativaa B:tä ja vaativaa A:ta. Se oli komea ilmestys kilparadoilla ja oli erittäin käytetty jalostukseen yhdessä vaiheessa. kaiken kaikkiaan se periytti yli 20 varsaa, joista suurin osa menestyi hienosti vaikeissa luokissa. Isänisänemä Georgiana puolestaan periytyi hienosta suvusta. Se peri kauniin kimon värityksensä menestyneeltä emältään, ja kisasi korkeita ja vaativia luokkia. Se oli oikea monitoimimenestyjä, ja pärjäsi oikein hienosti sekä esteillä että koulussa. Se toi maailmaan muutamia upeita kilpahevosia. Isänemä Catarina II oli tummanharmaa tamma, joka kilpaili hienosti korkeissa esteluokissa ja vaativassa koulussa. Se ylsi koulutustasoltaan 120 senttimetriin ja vaativaan kouluun. Tamma ei sukunsa puolesta tulleista odotuksista huolimatta täyttänyt kaikkia odotuksia, vaan täytti toiveet keskinkertaisesti. Sen kisamenestys ei ollut parhaimmasta päästä ja kun sillä oltiin teetetty muutama varsa, myytiin se ratsastuskouluun opetushevoseksi, missä se viettikin loppuelämänsä onnellisena, kisaten hieman aluetasolla. Isänemänisä Catador oli oikein hieno musta ori, joka kisasi 150cm rataesteillä ja pienimuotoisesti kenttäratsastuksessa. Se menestyi vallan mainiosti, ja myytiin 10-vuoden iässä arvostettuun siittolaan suurella hinnalla jatkamaan kilpailemistaan. Isänemänemä Buzz Bonita, tummanrautias tamma joka kilpaili esteillä, oli erittäin vaativan tason hevonen. Sen sähäkälle luonteelle pärjäsivät vain muutamat hyvät ratsastajat, ja Tomas Haqnerin kanssa se keräsi suuresti menestystä korkeilta ratesteiltä. Osa sen varsoista peri vaativuutensa ja kykynsä, sekä intohimon esteisiin.

Marilynin emä Carnidal kilpailee 130 cm esteillä ja koulussa se menee vaativaa B:tä. Se on sähäkkä ja menestynyt esteillä yli 40 sijoituksen voimin. Hienolla rautiaalla tammalla on Marilynin lisäksi tällä hetkellä kaksi muuta varsaa, jotka molemmat painottuvat esteille. Emänisä Voni Bileon oli sekin estepainotteinen. Upean raudikon menestys oli todella häikäisevää, se sijoittui yli puolissa osallistumistaan kilpailuissa. Sen rakenne oli estehevoselle oivallinen - sulava ja sporttinen. Se kilpaili myös hieman koulussa, ja nappasi muutamat sijoitukset vaativista luokista. Se kantakirjattiin vuoden 1998 tilaisuudessa ensimmäisellä palkinnolla ja parhailla pisteillä. Se periytti taitojaan monille varsoilleen, joista tunnetuin lienee Voni Frederics, joka kilpaili aivan uskomattomia ratoja esteillä. Emänisänisä Epson Jellor oli aikansa yhdestä kunnioitetummista Englantilaisista siittoloista, Jellor Showjumpingista, joka kasvatti nimen omaan esteille suunnattuja puoliverisiä. Siittola antoikin pojan elämälle hyvän alun, ja se sai hienon koulutuksen. Se menestyi kohtuullisen hyvin 140 cm esteillä ja vaativan A:n koulussa. Sen erikoisalaa olivat nopeat radat, joilla se ei paljoakaan hutiloinut. Se oli oikea sporttimallinen hevonen ja ketterä kuin mikä. Ori tuntui onnistuvan mahdottomissakin käännöksissä ja laukanvaihdoissa. Ori ehti saada vain muutaman jälkeläisen, ennen kuin se kuoli onnettomuudessa. Emänisänemä Adnirohk oli oikein mukava pienikokoinen puoliverinen. Se kilpaili 130 cm rataesteillä keskinkertaisella menestyksellä. Se kilpaili kuitenkin pääasiassa koulua tasolla vaativa A. Sen kouluratsastuksen sijoitukset vain paranivat iän myötä ja sen liikkeet olivat puhtaat ja eteenpäinvievät. Sen lähes kaikki varsat perivät sen hienot liikkeet. Emänemä Cher Dress oli painotukseltaan lähinnä kouluratsu, mutta kiersi jonkin verran myös 130 cm esteillä. Väriltään ruunikko tamma hurmasi myös rakenteellisesti kaikki ympäriltään. Sen piirteet olivat hienot ja siltä löytyi juuri sopivasti lihaksia. Sen kanssa kokeiltiin myös kenttäratsastusta, jossa tamma menestyi odotettua hienommin. Jo ensimmäisistä kilpailuista tuli toinen sija. Emänemänisä Torincio Harle ei ollut kovin tunnettu, eikä sijoittunut kovinkaan monissa kilpailuissa. Se asui silti rakastavassa hoidossa ja kierteli näyttelyissä ja muissa pikkutapahtumissa. Emänemänemä Rewick Mayer kilpaili suhteellisen hyvällä menestyksellä kenttäratsastuksessa. Se osallistui moniin Iso-Britannian arvokilpailuihin ja sijoittuikin muutamiin otteisiin. Sen varsat olivat suuntautuneita lähinnä esteillä ja kenttään. © Jenna

~ KILPAILUKALENTERI 04.10.2008 ERJ kutsu - 110 cm - 3/42 04.10.2008 ERJ kutsu - 140-160 cm - 5/26 13.10.2008 ERJ kutsu - 120 cm - 2/8 13.10.2008 ERJ kutsu - 140 cm - 2/21 14.10.2008 ERJ kutsu - 140 cm - 1/21 18.10.2008 ERJ kutsu - 120-130 cm - 4/20 18.10.2008 ERJ kutsu - 140 cm - 6/36 20.10.2008 ERJ kutsu - 140 cm - 2/52 22.10.2008 ERJ kutsu - 120 cm - 5/25 23.10.2008 ERJ kutsu - 120-130 cm - 2/11 23.10.2008 ERJ kutsu - 100-120 cm - 1/81 22.10.2008 ERJ kutsu - 120 cm - 5/25 23.10.2008 ERJ kutsu - 140 cm - 3/40 23.10.2008 ERJ kutsu - 130 cm - 2/33 24.10.2008 ERJ kutsu - 14-150 cm - 1/11 24.10.2008 ERJ kutsu - 130-140 cm - 3/40 24.10.2008 ERJ kutsu - 100 cm - 2/10 25.10.2008 ERJ kutsu - 100 cm - 4/30 25.10.2008 ERJ kutsu - 140 cm - 4/20 25.10.2008 ERJ kutsu - 120 cm - 6/40 25.10.2008 ERJ kutsu - 120 cm - 2/10 26.10.2008 ERJ kutsu - 100 cm - 3/10 27.10.2008 ERJ kutsu - 100-110 cm - 3/39 05.11.2008 ERJ kutsu - 150 cm - 2/30 06.11.2008 ERJ kutsu - 150 cm - 5/39 06.11.2008 ERJ kutsu - 150 cm - 4/30 08.11.2008 ERJ kutsu - 140 cm - 5/39 22.10.2008 NJ kutsu - LKV1, irtoSERT & JS

~ JÄLKIKASVU 10.11.2008 - o/t Hey! Fat&Easy - i. Ayden HRW, om. MYYNNISSÄ

~ VALMENNUKSET
Estevalmennus 10.11.2008 Timjamissa: Marilyn oli heti valmennuksen alussa intoa täynnä, ja kun pääsitte alkuverryttelyjen jälkeen hyppäämään 70cm:istä linjaa, Marilyn rupesi hieman kuumumaan ja jouduit hieman tekemään enemmän töitä saadaksesi tamman kuuntelemaan sinua. Suoriuduitte linjasta kuitenkin hyvin, vaikka Marilyn ottikin välillä puolikkaan askeleen ennen linjan ensimäistä estettä. Välillä käytit liiankin kovia apuja, ja Marilyn tuntui muuttuvan siitä entistä enemmän ’lentoon lähteväksi’, joten heitit raipan (vaikka se olikin pieni etkä ollut käyttänyt sitä vielä kertaakaan) pois jottei se häiritsisi Marilyniä. Sen jälkeiset harjoitukset menivät hyvin, Marilyn oli hyvin kontrollissa ja rataakin hyppäsitte mallikkaasti. Marilyn hyppäsi hienosti ja ehkä liiankin suurella ilmavaralla, mutta pääsitte hyvin maaliin saakka ilman virhepisteitä. Hyvä suoritus molemmilta!

____

Tekstien © re-elect, kuvien © B. Langels / MARILYN ON VIRTUAALIHEVONEN!