SKP Vaasa

Muuttoliikkeiden ja pakolaisuuden syntyminen

Pakolaisuuden ja muuttoliikkeiden suurimmat syyt ovat sodat, köyhyys ja ympäristötuhot. Pääsyitä niihin ovat kapitalistinen voitontavoittelu ja imperialistiset sodat. On toteutettu kansainvälisten markkinoiden vapauttamista, joka on merkinnyt kansallisten taloudellisten suoja rakenteiden purkamista. Tämä on merkinnyt erityisesti kehitysmaiden aseman heikkenemistä maailman taloudessa. Kaupan vapauttaminen on pakottanut ihmisiä luopumaan omasta tuotannostaan ja etsimään työtään jostain muualta. Maahanmuuttajat eivät ole yhtenäinen ryhmä ja vaikka pakolaisuuden syyt ovat erilaisia, ovat seuraukset samanlaisia.

Ympäristöongelmat pakkomuuton aiheuttajina ovat mittasuhteiltaan laajimmat. Vuonna 2006 ympäristökriisit vaikuttivat 143 miljoonan ihmisen elämään. Rakennus- ja kehitysprojektien ja luonnonmullistusten aiheuttama pakeneminen maan sisällä on yleisempää. Kaikki nämä syyt ja seuraukset yhteenlaskettuina, maan sisäisiksi pakolaisiksi määriteltäviä ihmisiä on maailmassa noin 100 - 200 miljoonaa! Lisäksi arvioidaan ilman kansalaisuutta maailmassa olevan 5,8 miljoonaa ihmistä, mutta järjestöissä myönnetään, että totuus saattaa olla lähempänä 15:sta miljoonaa.

Maahanmuuttajien ja työväen yhteisten etujen puolesta

Suomen kommunistinen puolue tarkastelee maahanmuuttopolitiikkaa työväenluokan yhteisten, kansallisuudesta riippumattomien etujen, luokkataistelun kansainvälisyyden ja ihmisoikeuksien lähtökohdista. Torjumme eri maista lähtöisin olevien työläisten ja vähävaraisten asettamisen toisiaan vastaan, muukalaisvihan ja rasismin. Vaadimme jokaiselle ihmiselle kuuluvien yhtäläisten oikeuksien toteuttamista. Työllisyyden ja toimeentuloturvan parantaminen ja tietoisuuden lisääminen työväen yhteisistä eduista ovat samalla vastalääkettä rasismille, jolle kilpailuyhteiskunnan ja vahvemman oikeuden kovat arvot luovat maaperää.

Koko työväenliikkeen kannalta on tärkeää torjua virheelliset mielikuvat ja väitteet, joilla oikeistolaiset populistiset liikkeet yrittävät saada kannatusta politiikalleen.

Tarvitaan oikeudenmukaista ja tasavertaista kansainvälistä yhteistyötä

Jos me haluamme poistaa syyt pakolaisuuteen ja muuttoliikkeisiin. Köyhyys, nälkä, sota ja ympäristötuhot voidaan poistaa vain kansainvälisellä yhteistyöllä jonka ytimessä on kansainvälisen taloudellisen järjestelmän luominen. Sen on perustuttava kansojen elin tärkeille tarpeille ja niiden oikeudelle päättää itse luonnonvaroistaan ja rikkauksistaan. Tähän liittyy vahvasti kunnioitus kansojemme identiteettiä, juuria ja kulttuuria kohtaan. Tähän kaikkeen liittyy maailman rikkauksien jakaminen tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkien ihmisten kesken. Tarvitaan kansainvälinen aseidentuotannon lopettaminen, aseidenriisunta ja luonnon suojaaminen.


Vaasan kaupungilla on kertyneitä säästöjä 22 miljoonaa euroa, samaan aikaan kun sosiaali- ja terveystoimi odottaa lisäresursseja ja koulut korjausrahaa homerakennuksien korjaukseen.

Tässä ei sinänsä ole mitään uutta nykyiseen kuntien bisnesjohtamiseen, jossa raha ohjaa toimintaa.

Kuntasektorilla tehdään voittoa lamankin aikaan kuten yksityinen pääomakin, joka jakaa muhkeita osinkoja osakkaille. Kuntasektorilla vain sillä erotuksella, että kunnanasukkaat ei voittoja saa, vaan ne pannaan sukanvarteen.

Voitot ja säästöt syntyvät työntekijöiden vähentämisen ja hiostuksen kautta, niin kunta kuin yksityisellä sektorilla.

Vaasan kaupungin tilinpäätöstä vuodelta 2010
Näyttää ylijäämää 7,5 miljoonaa ja pankissa on vielä aikaisempien vuosien säästöjä 35 miljoonaa euroa.
Vaasassa on jo vuosia tehty alijäämäisiä budjetteja kuten vuonna 2010, joilla on painettu nettomenoja alas. Palkkamenoissa oli, jopa alimitoitettu budjettikin alitettu.
Vaasan vt. kaupunginjohtaja Tomas Häyry oli eronneen kokoomuslaisen Lumion linjoilla. Työpaikkaomavaraisuuden osalta Häyry totesi mediassa, että jos Vaasalla ei ole edellytyksiä kuntakoon tarkistamiseen, niin sitten ei missään. Onko tuo ahneutta vai suurvaasa ajattelua?

Yhteiskunnallista yritystoimintaa
Vaasan sähköltä 10,4 miljoonan euron osingot vuodelle 2011. Vaasan kaupunki omistaa sähköyhtiöstä 99,9 prosenttia osakekannasta. Nyt on rahaa Vaasalla parantaa asukkaiden peruspalveluja.


Vaasalaisessa kunnallispolitiikassa tuli yksityisen elinkeinoelämän tukeminen tiensä päähän. Nyt nousi todella mittava myrsky valtuustossa yksityisen liikemiehen tukemisesta.

Jo vuosia on Vaasan valtuusto tukenut elinkeinoelämää verovaroilla ja takauksilla. Matkailubisneksiä tuettiin melkein vuosikymmen ja nyt on kuutenavuotena tuettu Rabbe Grönblom laivabisnestä merenkurkussa, lähinnä matkustajaliikenteen osalta. RG-Linen matkustajaliikenne on hiipunut aivan olemattomaksi ja sitä pitää yllä enää rahtiliikenne. Laivabisneksen tuki ei ole näkynyt matkustajahinnoissa, vaan ne ovat korkeat niihin palveluihin nähden mitä laivalla on. Myöskään kuljetusta ei ole järjestetty matkustajille Ruotsin puolella, vaan matkustajat joutuvat menemään taxilla, joka maksaa 60 euroa eli koko reissu maksaa 120 euroa.

Viimeisin RG Linen tukipyyntö ei mennytkään ihan vai huutoasiana läpi, vaan siitä muodostui todellakin mielenkiintoinen episori. Valtuustosta löytyi nyt vastustusta RG Linen tukemiseen.
Poliittinen eliitti teki kaikkensa, että Vaasalaiset valtuutetut saadaan RG Linen tukipaketin taakse.

Asia oli useamman kerran päätettävänä ja vasta viidennellä kerralla se meni läpi 10.12.07 kaupunginhallituksen jäsenet vasemmistoliiton Harri Moisio ja vihreiden edustaja Hannu Katajamäki esittivät valtuustolle asian hyväksymistä ja olivat näin kaupunginjohtajan Lumion asialla. Valtuusto hyväksyi äänin 37-14 vasemmistoliiton ryhmän kääntäessä takkinsa. Kokoomuslainen kaupunginjohtaja Lumio sai näin hänen valmisteleman ja ajaman asian vasemmistoliiton avulla läpi,
se oikeastaan ratkaisi koko tukipaketin läpimenon valtuustossa.

Niistä valtuutetuista, jotka äänestivät ensin vastaan eli koko paketti kaatui tuolloin, käänsi nyt takkinsa 12 valtuutettua. Viidennellä kertaa paketti oli oleellisiltaan osiltaan sama ja vain se, että Rabbe Grönblomille asetettiin henkilökohtainen omavelkainen takausraja RG Linen tavaramaksuveloille 782,000 € oli muodollinen ero.

Koskaan aikaisemmin ei Vaasalaisessa kunnallispolitiikassa ole yksityisen yritystoiminnan tukeminen saanut vastustusta niin runsaasti kuin nyt sai. Myös yleinen mielipide tavallisten Vaasalaisten osalta on ollut ökyrikkaan Grönblomin laivabisneksen tukemista vastaan.

Suuri raha, jota Rabbe Grönblom edustaa sai siis tahtonsa ja julkisen tuen liiketoimintansa riskien osalta. Ja todella ikävää on vielä se, että pääosan vasemmistoa tuki nyt viidennelläkin kertaa RG Linen tukipakettia. SDP ryhmästä kaikki naiset äänestivät tukipakettia vastaan, paitsi kansanedustaja Mia Petra Kumpula Natri. Tämä RG Linen tukiasia kuvastaa poliittisen puolen heikkoutta vasemmalla. Tämän laatuiset päätökset eivät olisi muuten mahdollisia.

Ab R.Grönblom international Ltd maksaa RG Linen kassaan konserniavustussaatavan 2,4 miljoonaa €, (joka on emoyhtiön velkaa RG Linelle) tällä maksetaan pois Vaasan kaupungin takaamat lainat 504,564 € ja 1,075,000 € sekä Casino hankintalaina 780,335 €, tästä on Vaasan takaama osuus 336,000 €.

Yhteensä maksetaan lainoja pois 2,359,899 €. Vaasan takaukset vähenevät 1,915,564 €.

Mutta tämän jälkeen jää RG Linelle edelleen pitkäaikaista lainaa 9,462,000 €. Tästä on Vaasan takaamaa 2,700,000 euroa Nordean lainaamaa. Tätä lainaa jatketaan 4 vuotta ja siihen tulee vielä kolme vapaavuotta.

Jäljelle jääviä lainoja 6,762,000 € järjestellään uudelleen. Sampopankin 3,180,000 € ja Finnveran 4,220,000 €.

Vaasan takausvastuut ovat kokonaista 4,615,564 €.

RG Linellä on vielä tavaramaksuja velkaa Vaasalle 782,417 €.

RG Linelle jää rahaa kassaan 1,238,000 € velkajärjestelyjen kautta.

RG Linen koko velkamäärä on tällä hetkellä huikeat 10,244,417 € ja tässä summassa on Vaasalle saatavana olevat tavaramaksut 782,417 €.

Vaasan korkeimmanvirkamiesjohdon kaupunginjohtaja Markku Lumio (KOK), apulaiskaupunginjohtaja Heikki Lonka (SDP) ja toimitilajohtaja Heikki Vehkaoja (SDP) lahjussyytteet etenivät nyt siten, että asia eteni poliisin selvityksien jälkeen syyttäjän syytteen nostamiseen Vaasan Raastuvanoikeuteen.

Vaasassa ilmestyvän kokoomuksen Pohjalaisen pääkirjoittaja Markku Mantila kirjoitti 3.9.05 lahjussyyte tahraa Vaasan mainetta ennen 400 vuotuisjuhlia.
Hän jopa ennakoi, että virkamiesjohto jouduttaisiin erottamaan viroistaan.
Toisaalta samassa Pohjalaisen numerossa asiaa vähätellään ja kokoomuksen kaupunginhallituksen puheenjohtaja vertaa asiaa pieneen liikennerikkomukseen.

Syyttäjä pitää Vaasan kaupungin johtavien virkamiesten syksyllä 2003 tekemää Tallinnan-matkaa rikkomuksen sijaan rikoksena.
Sen sijaan keskusrikospoliisi epäili heitä vain lievästä lahjusrikkomuksesta.
Osuuskauppa KPO:n toimitusjohtajaa Martti Eurolalle vaaditaan rangaistusta lahjusten antamisesta. KPO:lle syyttäjä vaatii yhteissakkoa.

Kaupunginjohtaja kiistää syytteet ja toteaa vain että Tallinnan-matka kuului hänen työtehtäviinsä.
Ja vielä lisää, että suuryritykset ovat kaupungille tärkeitä. Kaupunginjohtaja toteaa Pohjalainen lehdessä, tämä on elämää ja oikeudessa tavataan eli aika vastuutonta puhetta. Lumio on yleisesti elinkeinoelämän mies, hän oli sitä jo Jyväkylässä ollessaan ja on jatkanut sitä linjaa myös Vaasassa.
Lumio sanoo jatkavansa työtään normaalisti ja näin on, jos poliittiset päättäjät sen hyväksyvät.

Poliittiset päättäjät vähättelevät virkamiesjohdon lahjonnan vastaan ottoa Pohjalainen lehden haastattelussa Vaasassa. Kaupunginvaltuustonpuheenjohtaja Håkan Nordman (RKP) virkamiesjohto jatkaa tehtävissään normaaliin tapaan ja kyse ei ole suuresta asiasta ja että Tallinnan-matkalle olivat asialliset perusteet. Hän myös puolustelee KPO:n toimitusjohtajaa, että toimi hyvässä uskossa eikä sääntöjen ulkopuolella.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Heikki Kouhi (KOK) virkamiehet saavat pahimmassa tapauksessa pienen sakon. Se on verrattavissa pieneen liikennerikkomukseen, eikä sellaisesta ketään irtisanota. Hän myös muistaa matkan valmistelun ja piti matkaa tärkeänä.
Kouhi jopa sanoo, että KPO:n toimitusjohtaja olisi loukkaantunut jos Lumio olisi sanonut kaupungin miesten lähtevän reissuun vain omalla kustannuksella.

Tapio Osala (VIHR.); lakia pitää noudattaa ja kaupunginhallituksen pitää etukäteen hyväksyä matkat ja tehdä päätökset.
Heimo Hokkanen (KRIST.) ;nyt on ylitetty hyvän toimintatavan rajat. On kysymys yhteisten asioiden hoitamisesta ja toimimisesta verovaroin.
Heikki Lamminmäki (PROV.) ;olevansa ristiriitaisessa tunnelmassa. Uskottavuus on vähenemässä kaupungin virkamiesjohdolta ja toteaa, että tämä on valtuuston asia.
Janne Sankelo (KOK); ei tässä nyt kannata lähteä sen kummemmin asiaa ottamaan kantaa ja odotetaan.
Leena Hangasmaa (KESK.) ;toteaa että virkamiehen on käytettävä tervettä järkeä. Hän toteaa ongelmaksi että julkisella sektorilla pienikin lahja todetaan lahjonnaksi.
Harri Moisio (VAS.) ;paheksuttavia mutta en ota kantaa tuollaisesta huolimattomuudesta.
Raimo Rauhala (SDP); toteaa, että jos rapsut tulee, on kiusallinen ja ikävä asia.
Anne-Maria Audas-Willman (RKP); lapsellista ja pitäisi olla selvät pelisäännöt miten toimitaan.
Ikävä juttu.
Pirjo Andrejeff (SDP); asia on normaalia seurustelua että käydään syömässä ja juomassa
yhteistyökumppaneiden kanssa.
Aino Siltanen (PRO Vaasa); toteaa vain, että ikävä asia.
Osuuskaupan KPO toimitusjohtaja Martti Eerola ei ymmärrä syyttäjäviraston päätöstä vaatia KPO:lle yhteissakkoja.
Toteaa, että minun syyte ei tullut yllätyksenä eli toteaa antaneensa lahjuksia, mutta KPO:n syyte oli yllätys.

Ei ole mikään ihme, että nyt paljastunut lahjonnan vastaan otto kaupunginjohtaja Lumion, apulaiskaupunginjohtaja Longan ja toimitilajohtajan Vehkaojan osaltaan on fakta.
He nimenomaan vastaavat ja valmistelevat kaava-asiat, joista ilmeisesti on ollut kysymys Keski-Pohjanmaan Osuuskaupan osalta. Mutta kaava-asiat hyväksytään myös poliittisissa elimissä aina valtuustoa myöten.

KPO:lla on viime vuosina ollut isoja hankkeita Vaasan Seudulla. Vaasan Kotirannan ABC tavaratalon liiketoimintoja on kaavamuutoksilla kasvatettu ja laajennettu. Alikulkusilta Kokkolan tien alta ja huoltamon muuttaminen osaksi ABC bisnestä.
Aivan oma lukunsa on Vaasan Lentokentäntien ABC liikekeskus rakennushanke, joka vaati mittavat kaavamuutokset, tonttikaupat ja liikennejärjestelyt.
On selvää, että Vaasan kaupungin korkeanvirkamiesjohto on ollut näiden hankkeiden osalta tiiviissä yhteistoiminnassa KPO:n johdon kanssa. KPO:n liiketoimintahankkeet ovatkin edenneet ilman minkäänlaista vastarintaa ja nopeasti. Eikä näin ollen ole ollenkaan ihme, että KPO on lahjonut tästä palkkiona virkamieseliittiä. Toisaalta kaikki poliittiset päätöksetkin ovat menneet aina valtuustoa myöten läpi ja ilman vastarintaa.

Nyt julkisuuteen tullut lahjonta on siis johdonmukainen seuraus virkamieseliitin toiminnasta ja päätöksen teon kulttuurista.
Puolueiden pitäisi hoitaa valvonta, että korruptiota ei pääsisi syntymään. Kun puolueet ovat samassa sopassa, ei valvonta toimi.

Vaasassa ABB Rahastaa Vaasan kaupungilta lahjoitushintaan saamalla 47 hehtaarin tonttialueella.

Tällä hetkellä alue on ABB Kurret Oy:n omistuksessa.

Koko 47 hehtaaria kaava-alueesta on viheraluetta vain 10 hehtaaria, tämä ilmenee ABB teettämästä tiiviistä kaavoitusehdotuksesta.

Mustikkamaan metsässä on edustettuna Suomen kaikki luontotyypit kosteikoista, lehtoihin ja järeään männikköön.

Alueen rakentaminen tuhoaa kaiken

Mustikka maa on ollut lähes sata vuotta koskemattomana. Luonto on saanut olla rauhassa. Alueella on merkkejä ihmisen asumisesta keskiajalta lähtien. Lukuisia suojelunarvoisa kasvi, lintu- ja nisäkäslajeja. Merkittävin niistä on liito-orava. Mustikkamaalla on luontoselvityksessä todettu viisi liito-oravareviiriä, joilla on yhteensä 22 selkeää havaintoa liito-oravista, kolopuita ja ulostejätöksiä.

Neljä liito-oravareviiriä tuhoutuisi rakentamiseen takia, vain yksi säästyisi.

Liito-orava on EU:n luntoridektiivin ja maamme luonnon suojelulain mukaan suojeltava eläin.
Suurfirma rahastaa Mustikkamaalla

Mustikkamaan kaavoittamisesta hyödyn vien kansainvälinen suurfirma ABB. Vaasan kaupunki on aikoinaan myynyt alueen Strömbergille teollisuuden laajentamisalueeksi lahjoitushintaan. Nyt ABB haluaa rahastaa sillä.

Maankäyttösopimus on solmittu väärässä järjestyksessä. Myös asemakaavan valmistelu on edennyt väärässä järjestyksessä, kun Huutoniemen osayleiskaava on vielä kesken.

Pääosa valtuutetuista vastusti ennen kunnallisvaaleja Mustikkamaan kaavoittamista, mutta nyt hyväksyivät kaavan. Vaasan valtuusto hyväksyi yksimielisesti kaavan Mustikkamaan osalta 7.2.2005. Mutta ainakin Vaasan ympäristöseura tulee valituksien kautta vastustamaan alueen rakentamista. 

Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista haluaa kehittää julkisia palveluja. Talouden kasvu ja julkisen talouden ylijäämäisyys antavat siihen mahdollisuuksia.

Kuntien vuotuista rahoitusta on kuitenkin leikattu Ahon, Lipposen ja Vanhasen hallituksiin osallistuneiden puolueiden päätöksillä 1990-luvun alusta 4,5 miljardilla eurolla. Useimmat kunnat on ajettu rahoituskriisiin, jonka seurauksena palveluja heikennetään samaan aikaan kun maksuja ja veroja kiristetään. Pääomapiirit ja oikeisto ajavat julkisten palvelujen heikentämistä luodakseen entistä laajemmat markkinat yksityiselle voitontavoittelulle.

Kunnallisverotusta vaati perinpohjaista uudistamista ja kuntien valtionosuuksien palauttamista 1990-luvun alun tasolle. Kunnallisvero tulee muuttaa progressiiviseksi eli tulojen mukaan kohoavaksi. Alle 10 000 euron vuositulot on vapautettava kunnallisverosta. Pääomatuloista on ryhdyttävä perimään kunnallisveroa. Kuntien osuutta yhteisöveroista on lisättävä. Tavanomainen asuminen on vapautettava kiinteistöverosta ja muiden kiinteistöjen vero on porrastettava niin, että pienyritykset maksavat sitä vähemmän kuin isot.

Kehitys kunnallisten palvelujen ostamisesta yksityisiltä yrityksiltä kasvaa koko maan alueella. Taustalla on Hallitusten harjoittama leikkauspolitiikka valtionrahoituksen osalta kunnille.

Kun kunnissa siirtyy työntekijöitä eläkkeelle tai muuten lähtee pois, ei tilalle ole enää juuri otettu uusia työntekijöitä. Kunnissa on jo vuosia ollut säästö- ja palveluiden leikkausohjelmia, joilla ihan suunnitelmallisesti ajetaan kunnallista palvelutuotantoa alas. Tämä tarjoaa oikeistolle, pääomapiireille ja yksityiselle bisnekselle mahdollisuuden pureutua kunnalliseen palvelutuotantoon.

Vaasassa taloudellisin ja laadullisin kriteerein päätetään kilpailuttamisesta ja valitaan sitten paras vaihtoehto, kertoi rahoitusjohtaja Raili Tiitola pohjalainen lehdessä 23.10.04.

Vaasan teknisellä lautakunnalla on suurin tarve tällä hetkellä siirtää palveluiden tuottaminen yksityiselle bisnekselle.

Terveys- ja sosiaalisektorilla on palvelut jo ulkoistettu, mutta niissä ulkoistaminen on tapahtunut kaupungin sisäisen organisaatioiden avulla kuntayhtymissä. Vaasan työterveyden huollon osalta on näin. Työterveyspalvelut keskitetään vuonna 2006 erilliseen yksikköön (sisäistä yrittämistä).

Terveydenhuollon yksityistä osuutta kasvattaa erikoissairaanhoidon kulut, joihin on tulossa 2005 suuri korotus, kun päivystys ostetaan kokonaisuudessa yksityiseltä bisnekseltä.

Hoitotakuu tuo myös lisä velvoitteita, joita Vaasa ei pysty nykyisellä palvelutuotannolla tarjoamaan ja tästä taas lohkeaa yksityiselle bisnekselle lisää toimintaa.

Ostopalveluina hankitaan myös vanhustenhuollon ja päivähuollon palveluja sekä teknisenpuolen kunnossapitotöitä ja rakennusprojekteja.

Kaupungilla säilyy vastuu palveluista, vaikka yksityinen bisnes ne tuottaa. Palveluiden yksityistäminen ei siirrä vastuuta palveluiden riittävyydestä kunnalta ja kuntalaisella on muutoksista huolimatta edelleen yhtäläiset oikeudet saada palveluja. Mutta järjestääkö kunta sitten yksittäiselle ihmiselle rahaa käyttää laadukkaita yksityisiä bisnespalveluja, joiden hinnoissa ovat mukana osakkaiden ja omistajien voitotkin.

On väistämätöntä, että palvelut yksityistämisellä eriarvoistuvat, tulee varakkaiden palveluja ja köyhien. Onko niin, että perinteiset terveyskeskuspalvelut, ”kutistuneina” säilyvät köyhien palvelupisteinä?

Vaasalla on kaupunkina ainut laatuista merenrantaa, joka melkein kauttaalta on saanut olla asukkaiden yhteisessä liikunta – ja virkistyskäytössä.

Näin oli myös Suvilahdenranta, jota nyt vastuuttomasti ja lyhytnäköisesti tuhotaan, onko tämä Vaasan rantojen rakentamisen, loppu voi olla.

Sopii kysyä kenen ehdoilla kaupunkiamme rakennetaan talouselämän vai asukkaiden?

SKP:n Vaasan osaston mielestä Vaasan rantojen rakentaminen on kiellettävä, metsävyöhykkeitä säilytettävä.

Vaskiluodon metsä on säilytettävä luonnon tilassa. Samoin Mustikkamaa. Mansikkasaarelle on tehtävä asukkaiden yhteinen vapaa-ajan alue. Sinne ei saa rakentaa asuintaloja.

 Takaisin alkuun