Lihan ruumiin poisriisumisesta

Paavali kirjoittaa:

Ei ympärileikkaus ole mitään, eikä ympärileikkaamattomuus ole mitään, vaan Jumalan käskyjen pitäminen (1. Kor. 7:19).

… hänessä te myös olette ympärileikatut, ette käsintehdyllä ympärileikkauksella, vaan lihan ruumiin poisriisumisella, Kristuksen ympärileikkauksella (Kol. 2:11 kirjeen aitous kyseenalainen).

… ja oikea ympärileikkaus on sydämen ympärileikkaus hengessä, ei kirjaimessa; ja hän saa kiitoksensa, ei ihmisiltä, vaan Jumalalta (Room. 2:29).

Ympärileikkauksen tarpeettomuudesta todistaa kaikkein selkeimmin Tuomaan evankeliumi:

Jos ympärileikkauksesta olisi hyötyä, ihmiset syntyisivät ympärileikattuina. Oikea hengen ympärileikkaus sen sijaan on kaikin tavoin hyödyksi (Tuom. 53).

Voidaan tietenkin ajatella, että egyptiläiset, joilta juutalaiset kopioivat ympärileikkauksensa, suorittivat toimenpiteen lähinnä siitä käytännön syystä, että miehet näin välttyivät huonoissa hygieenisissä olosuhteissa alapäänsä tulehduksilta. Juutalaiset (miehet) saattoivat lisätä asiaan jumalalliset perusteet (voittaakseen pienokaisia säälivien vaimojen vastarinnan).

Ympärileikkaus hengessä tarkoittanee asiana samaa asiaa kuin lihan ruumiin poisriisuminen: maallisen elämän luomien ehdollistumien purkamista tai purkautumista niin täydellisesti, että ihminen kadottaa itsekkään luontonsa ja automaattiset reagointitapansa. Se ei tietenkään merkitse järjen kadottamista niin, että ihminen esimerkiksi Suomen pakkasissa luovuttaisi kaikki rahansa ja alusvaatteensa ensimmäiselle vastaantulijalle.

Raamatun kuvaukset ihokkaista luopumisista ja omaisuuden myynnistä tarkoittavat pysyvää ja todellista sisäistä mielentilaa ja asennetta, joka ei enää automaattisesti takerru mihinkään ajalliseen ja ulkonaiseen. Ihminen voi tarpeen vaatiessa helposti luopua kaikesta.

Konkreettinen luopuminen ei ole useinkaan tarpeen, koska se johtaisi lähinnä elämiseen toisten kustannuksella. Tärkeintä on luonnollinen (ei pakonomainen) irrottautuminen omista typeryyksistä ja vaatimuksista elämän - kuin myös Jumalan - suhteen.

Pelkkä ulkonainen luopuminen (käyttäytyminen) ei yleensä johda muuta kuin taipumusten ja heikkouksien siirtymiseen alitajuntaan, josta ne tilaisuuden tullen nousevat esiin, mahdollisesti muuntuneina toiseen muotoon (kuten katolisten pappien selibaatissa).

"Rakasta, kärsi ja unhoita" - kyllästy typeryyksiisi ja viisastu lankeemuksistasi - siinä tie, jota kulkien kukin voi aikanaan saapua totuuden porteille tai ainakin oman kaidan tiensä alkuun.