Odotusten autuus ja tuska

 

Metsäteollisuuden vaikeuksien ja Nokian alasajon jälkeen Suomessa odotellaan taas jotakin Kalevalan lupaamaa Väinämöisen tuloa takomaan meille uutta Sampoa.

sampo

Ulkoa tulevan hyvän odottaminen on ihmisille varsin tavallista - tosin useimmiten kovin turhauttavaa toimintaa. Useat kristityt piirit ovat odotelleet Jeesuksen toista tulemista jo kahdentuhannen vuoden ajan. Jotkut niistä jaksavat yhä katsella ja kaivella ennusmerkkejä pitääkseen yllä toivoa.

Maailman loppu tulee tietenkin aikanaan - viimeistään joskus parin miljardin vuoden kuluttua - mutta paljon ehtii ja pitääkin tapahtua sitä ennen, että inhimillinen olemus olisi siihen mennessä riittävässä määrin saavuttanut muodoista riippumattoman tietoisuuden.

***

Mestari Eckhart totesi, että ihmiset kyllä rukoilevat, tapahtukoon Sinun tahtosi, mutta kun se sitten tapahtuu, ovat he kovin pahalla päällä. Ihmiset eivät pety niinkään siihen, mitä heille tapahtuu, vaan siihen, että elämä vain ani harvoin kulkee heidän odotustensa mukaisesti.

Toivo merkitsee usein itse muodostettujen mielikuvien toteutumisen odottamista - eräänlaista virtuaalista elämää. Toivottomuus poikkeaa sellaisesta ainoastaan mielikuvien laadun suhteen: Toivoton ihminen odottaa aina jotakin ikävää tapahtuvan, kun sellaista on joskus ennenkin tapahtunut.

***

Paavali väitti Korinttolaiskirjeessään, että usko, toivo ja rakkaus ovat kaikki pysyviä.

Jokapäiväinen elämänkokemus kuitenkin osoittaa, että ne usein muuttavat muotoaan tai jopa katoavat. Paavali todennäköisesti tarkoitti uskolla jotakin muuta kuin kuultujen tai luettujen ajatusten uskomista ja uskottelua.

Hänelle usko merkitsi syvällä itsessä koetun välitöntä todeksi havaitsemista. Hänen toivonsa oli horjumatonta luottamusta siihen, että sisin olemus saa aikojen saatossa arvoisensa ilmennyksen myös ajan ja tilan puitteissa. Hänelle todellinen, pyyteistä vapaa rakkaus oli jotakin sellaista, joka syleilee ja ylentää kaikkia kohteita yhtäläisesti ja valikoimatta.

***

Monilta pettymyksiltä vältyttäisiin, jos toivo ei koostuisikaan mielen luomista odotuksista. Elämä tuo jokaisen eteen eri aikoina mitä erilaisimpia asioita. Mitä kauempana ne ovat odotuksista sitä suurempi pettymys ja katkeruus.

Me emme voi todellisuudessa hallita elämää. Tilanne on useimmiten aivan päinvastainen. Mutta me voimme sitä paremmin sopeutua eteemme tulevaan sitä paremmin mitä vähemmän yritämme vastustaa kohtaamiamme asioita.

Olisi hyvä tarkastella elämäänsä hieman pitemmissä jaksoissa. Silloin saattaisi huomata, miten monet raskailta tuntuneet kokemukset ovat lopulta tuottaneet myönteisiä tuloksia etenkin elämänymmärryksen saralla.

Mestari Eckhart totesi lisäksi, että kaikkein parhaiten rukoilee hän, joka ei pyydä mitään. Sellainen tila ilmentää kaikenlaisten mielen luomien toiveiden puuttumista ja suurta luottamusta elämän takana tai sisällä olevan todellisuuden kykyyn tuoda eteen kaikki, mikä on kullekin ja kulloinkin todella hyväksi.

Tällainen luottamus on Jumalan rakastamista yli kaiken - ei kuten lehmää, ei minkään toiveen takia. Pyyteistä vapaa mieli ei kovin helposti vaivu epätoivoon, koska se ei enää sisällä omatekoisia ennakko-odotuksia ja vaateita.

Älkäämme siis tarpeettomasti rakentako haavekuvia. Älkäämme liioin murehtiko - ainakaan sellaisesta, joka ei ole meidän vallassamme, vaan tehkäämme joka hetki parhaamme, että elämä meissä saisi arvoisensa ilmauksen.