Pyhä yksinkertaisuus

 

O sancta simplicitas, voi pyhä yksinkertaisuus - olivat teologi Jan Husin viimeiset sanat, kun hänet vuonna 1415 poltettiin roviolla Konstanzin kirkolliskokouksen oheistoimena. Husin kerrotaan lausuneen nämä sanat nähdessään yksinkertaisen maalaismummon kantavan lisää puita hänen rovioonsa.

Juhanan toteamus lähentelee yksinkertaisuuden pyhyyden suhteen ironiaa, mutta voitaneen silti olettaa, että kyseinen eukko suoritti tekonsa täysin vilpittömin mielin - kantaakseen kortensa kekoon ainoana oikeana pitämänsä kirkollisen auktoriteetin määräämän rangaistuksen toteutuksessa.

Hänelle ominaisessa yksinkertaisuudessaan eukko "ei tiennyt, mitä hän teki", joten hänen vastuullisuutensakin täytynee mitoittaa tietoisuuden tason puitteisiin.

Mutta tiesivätkö rangaistuksen määrääjät, mitä he tekivät? Ainakin heidän - kristittyjen paimenina - olisi pitänyt tietää huomattavasti enemmän kuin tavallinen maalaiseukko, katsoivathan he varmaan itsensä suoranaisen apostolisen perimän haltijoiksi.

Husin "kuolemaan johtaneet synnit" olivat siinä, että hän kritisoi anekauppaa ja vaati kansankielistä kirkkoa, joka pitäytyisi kirkkoa paremmin raamatun opetuksissa. Tällainen oli virallisen tahon mukaan anteeksi antamatonta harhaoppia, jonka esittäjää kohtaan voitiin harjoittaa todella "tulista lähimmäisen rakkautta".

***

Ellemme näkisi uutisia maailmalta, voisimme kuvitella, että tuollaiset typeryydet ja julmuudet ovat ohimennyttä elämää. Mutta valitettavasti ihmiskunta kokonaisuutena ei ole kovin paljon muuttunut muutamassa sadassa vuodessa, vaan ottaa yhä "pyhiin teksteihin" nojaten vaivattomasti käyttöön mitä ikävimpiä tapoja kohdella lähimmäistään.

Tiedetään, että esim. ristiretkien aikaan islamilainen sivistys osoitti selvästi kristillistä ylevämpiä piirteitä, vaikka olikin omaksunut "vanhemmalta veljeltään" joitakin marttyyriuden autuuttavuuden kaltaisia, kyseenalaisia näkemyksiä.

Ristiretkeläiset toivat mukanaan Eurooppaan islamilaisen käsityksen ritarillisuudesta, jollaista mm. Egyptin sulttaani Saladin harjoitti jopa heitäkin kohtaan.

Uskontofilosofian ja lääketieteen alalta mainittakoon muslimi Avicenna, joka yhtenä ensimmäisistä harjoitti myös vertailevaa, kriittistä uskontotiedettä jo ensimmäisen vuosituhannen vaihteessa. Kristitty opettaja, mestari Eckhart siteeraa hyvin usein ja suuresti arvostaen hänen tekstejään.

***

Mitä sitten voitaisiin luonnehtia pyhäksi - ja mitä pyhäksi yksinkertaisuudeksi?

 

Todella pyhää lienee vain se alkuperäinen, joka ei ole erillistynyt ajan ja tilan puitteissa ja puitteisiin. Tällaista pyhää joudutaan hakemaan täysin periaatteelliselta tasolta - ihmisen osalta hänen ajatteluaan korkeammista olemuspuolista. Myös ns. pyhäin yhteys voitaneen saavuttaa vasta sellaisessa "yhtä olemisen tilassa", joka ei sisällä ajan ja tilan aiheuttamaa peräkkäisyyttä ja jakaumista.

 

Tämä päättely johtaa suoraan myös pyhän yksinkertaisuuden määritykseen. Yksinkertaisuus tai ykseys tarkoittaa jakamattomuutta eli erillistymättömyyttä, henkistä ydinolemusta ja olotilaa, johon Johanneksen evankeliumi selkeästi viittaa puhuessaan useaan kertaan yhtä olemisesta.

Tuomaan evankeliumi (106)kirjoittaa: "Kun teette kaksi yhdeksi, teistä tulee ihmisen poikia. Kun silloin sanotte: 'Vuori, siirry muualle', niin se siirtyy."

Tai (48): "Jos kaksi samassa talossa asuvaa tekee sovinnon keskenään, he voivat sanoa vuorelle: 'Siirry muualle', ja se siirtyy."

Edelliset sanonnat kuvaavat alkuperäisen sisäisen tilan saavuttamista silloin, kun inhimillinen tajunta ja tahto on korvautunut jollakin täysin ylivertaisella, jolloin vasta koko inhimillinen olemus on muodostunut Pyhän Hengen, ja siihen liittyvien voimavarantojen tietoiseksi toimintakentäksi.