Historica Descriptio Paroecia Ilmola/ Salomon Hannelius

(Lähteet: Juuret 2002/4 ja Ilmajoen Joulu 2002, Historica Descriptio Paroecia Ilmola. Markku Pihlajaniemi – Penni Airas – Tapio Piirto)

§1

Ilmajoki (Ilmola) on saanut nimensä sen läpijuoksevasta virrasta, Ilmajoesta, mitä nimeä se ei
kanna pitempään kuin Kurikan kappelista ensimmäisiin Isokyrön kyliin, missä se saa nimekseen Kyröjoki.
Tai tämä nimi periytyy eräästä Ilmola nimisestä kylästä, Hauhon pitäjästä Hämeenmaasta, mistä
ensimmäiset asujat olisivat tänne tulleet.

Tämä kuullaan vanhoista kertomuksista täytenä totena, että entisaikojen Suomen asukkailla oli ollut tällä seudulla kalastuspaikkoja, joita he kutsuivat sanalla "erä" tai "eräsija" ja tänne he ovat ensin istuttaneet humalistoja, sitten tehneet pieniä pellon kappaleita, sekä niittäneet heinää joenpenkoilla tai vesijättömailta, sekä soilta.
Näin vesijättömaata, joka pääasiassa koostui soista, oli aloitettu kuivattaa ja viljellä, mitä vielä tänäänkin tapahtuu uudisasutuksilla, joita täällä monin paikoin otetaan käyttöön soisilta jokien tai purojen rannoilta, sekä järven rannoilla. Niin tämän kosteapohjaisen maan viljely vaatii veden poistamista enenemässä määrin ojituksella ja poisjohtamisella,
sekä jokien ja purojen perkaamisella, millä kylmyydestä, vahingollisine halloineen, jotka alavilta paikoilta nousevat, suuresti vältytään, minkä kokemus selvästi osoittaa ja nyt esitetään parhaana ja päällimmäisenä neuvona Ilmajoen pitäjän edistymiselle ja laajentumiselle, sekä kovasti suositellaan.

§2

Ajankohtaa, jolloin ensimmäiset asujat olivat tänne asettuneet viljelemään maata, ei tiedetä. Näyttää kuitenkin siltä, että kaikkein ensimmäiset asukkaat Pohjanmaalla olisivat olleet raivoisia, suuria ja voimakkaita jättiläisiä. Tämän monet mäet ja hiekkaharjut, tässä pitäjässä, myös osoittavat, mistä löytyy selviä jäänteitä ja raunioita heille kuuluneista ihmeen suurista leiri- ja hautapaikoista. Niin kuin lappalaiset, olivat he eläneet ilman maanviljelystä ja rakennettuja taloja ja olivat saaneet elantonsa metsästä ja vedestä, riistasta ja kaloista.
Mutta kun kristinusko tuotiin Pohjanmaalle, mikä todennäköisesti näyttää tapahtuneen Herra Birger Jarlin toimesta noin vuonna 1249, jolloin Korsholm ensikertaa rakennettiin ja linnoitettiin, sekä koko maakunta jaettiin kahdeksi pitäjäksi, Mustasaari ja Pedersö, kuten loistavan Scondia Illustratan tekijä, Johannes Messenius, monin paikoin on huomauttanut.
Sitten jälkeenpäin erotettiin Isokyrö, suomalaisineen, Mustasaaresta ja nähdään sen kivikirkon itäpäädyn seinässä, ikkunan yläpuolella, vuosiluku 1304, hakattuna, jolloin se on perustettu, minkä rakentamisessa Ilmajoen asukkaat ovat olleet apuna ja paavinuskoisia Jumalanpalveluksiaan pitäneet, tavalla tai toisella, niin kuin on pystytty. Sittemmin
on puukappeli rakennettu Ilmajoelle ja Turun piispa, Herra Maisteri Arvi Kurki, vuonna 1516 kesäkuun 6
päivänä on sen Pyhän Annan ja Pyhän Apostoli Jaakopin kunniaksi vihkinyt, kuten sen paavillinen, latinankielellä julkaistu kunniataulu esittää.