MITÄ ON SAATU SELVILLE?

Ensimmäiset Uppaa koskevat tiedot ovat löydettävissä vuoden 1546 kymmenysveroluettelosta. Isännäksi mainitaan tuolloin Matti Jussinpoika. Talojen nimet kirjattiin veroluetteloihin vasta 1600-luvun puolivälistä lähtien, joten tietoa siitä millä nimellä Matin isännöimää taloa kutsuttiin, ei ole. Matti isännöi taloaan vuoteen 1562. Vuodesta 1563 lähtien kymmenysveroluetteloista tulkiten isäntä oli nimeltään Olli Matinpoika, joka isännöi taloa seuraavat 35 vuotta.

Vuonna 1600 talo saa uuden isännän, Erkki Niileksenpojan. Erkki Niileksenpojan alkuperästä ei ole toistaiseksi saatu selvyyttä. Erkki isännöi taloa vuoteen 1610 asti. Vuonna 1611 isännäksi kirjataan leski Raakel. 1620-luvulla taloa isännöi Tuomas Rasmuksenpoika ja hänen jälkeensä Jaakko Erkinpoika, joka mainitaan vuoden 1627 ruotuluettelossa Tuomas Rasmuksenpojan poikana. Kirjauksen täytynee tarkoittaa poikapuolta.

Edellinen antaisi aihetta olettaa, että Jaakko Erkinpojan isä oli 1600 – 1610 taloa isännöinyt Erkki Niileksenpoika ja äiti, Raakel, joka leskeksi jäätyään avioitui Tuomas Rasmuksenpojan kanssa. Mutta, vain olettaa. - Sopivat ajat ja isännimet eivät riitä perusteeksi, joten toistaiseksi ei ole ”virallista” tietoa Jaakko Erkinpojan vanhemmista tai miten Jaakko Erkinpoika sai talon haltuunsa.

Uppa -nimen esiintymisestä on tähän mennessä löydetty varhaisin merkintä Lapuan käräjiltä 3. huhtikuuta vuonna 1629. Seinäjokiselle Tuomas Upalle osaveljineen tuomittiin silloin riidanalainen kaskimaa. Tämäkään tieto ei kuitenkaan tuo tarkempaa selvyyttä Upan alkuvaiheisiin. Toiko mainittu Tuomas Uppa eli Tuomas Rasmuksenpoika tullessaan talolle nimen vai oliko talolla nimi Uppa jo Tuomaksen tullessa isännäksi?

Upan alkuvaiheita voudintileistä, sakkoluetteloista ja käräjäpöytäkirjoista ovat selvitelleet Markku Pihlajaniemi ja Tapio Piirto. Kaikkea saatavilla olevaa alkuperäismateriaalia ei ole vielä läpikäyty, joten toivoa tietojen tarkentumisen suhteen on olemassa.

UPPA-HISTORIAA

Upan nimen alkuperästä ei ole varmaa tietoa, mutta samaa nimeä esiintyy muuallakin suomessa. Upasta käytettiin myös nimeä Uppala. On arvailtu nimen tulleen sanasta Uppå eli yläjoki tai ylempänä oleva paikka, jolloin Uppa olisi ollut Seinäjoen varrella ylempänä kuin muut talot. Teuvan Upalla ja Seinäjoen Upalla ei ainakaan toistaiseksi ole havaittu samoja sukujuuria. Myös Lapualla on esiintynyt Uppa nimi.

Jaakko Erkinpoika isännöi taloa noin 1660-luvun alkuun ja luovutti vuonna 1678 testamentilla (Ilmajoen syyskäräjät 1678, käännös Markku Pihlajaniemi) puolisonsa Barbro Matintyttären suostumuksella talon pojalleen Tuomas Jaakonpojalle. Heidän tyttärestään Kertusta tuli Peräseinäjoen Liikaluoman emäntä (Juuret toimikunta/Matti Lehtiö). Myös Jaakko avioitui ja molemmat katoavat perheineen jonnekin.

Jaakon isännyyden aikana Seinäjoen kylässä oli nokkia 11, taloja 4. Hänen elinaikaan ryhdyttiin pitämään myös luetteloa syntyneistä, kuolleista ja vihityistä. Seinäjoen kylä kuului Ilmajoen kappelikuntaan ja Ilmajoella käytiin kirkossakin. Uppa oli tuolloin yhden manttaalin tila.

Tuomas Jaakonpojalla ja hänen puolisollaan Kaarina Joosepintyttärellä oli yhdeksän lasta ja heistä kahdeksalla on jälkeläisiä. Ihmetellä täytyy miten Kaarina Joosepintytär osasikin hoitaa lapsensa niin hyvin, että kaikki lapset selviytyivät aikuisikään. Lapsista ainoastaan Maria Tuomaksentyttären vaiheet ovat tuntemattomat, mutta se tiedetään, että hän oli kuitenkin vielä vuonna 1683 veljensä Matti Tuomaanpojan isännöimässä Upassa. Tuomas ja Kaarina olivat muutenkin esimerkillisiä kouluttaessaan peräti kaksi poikaansa papeiksi.

Tuomas kuoli talvella 1695. Hänen poikansa Matti jatkoi talon isännyyttä. Johannes toimi pappina ja lopulta kirkkoherrana. Henrik toimi pappina Ilmajoella ja Torniossa. Valentin oli Ilomäen ja Rannan isäntänä Ilmajoella. Erkki oli Ilmajoen Latva-Nikkolan isäntänä. Liisasta tuli Hyövältin emäntä ja Jaakosta Ylistaron Marttalan isäntä (Juuret toimikunta/Matti Lehtiö).

Matti Tuomaanpoika oli kahdesti aviossa. Ensimmäinen vaimo oli Ilmajoen Seppälän Liisa Yrjöntytär ja toinen Jalasjärven Luopajärven Elisabet Simontytär. Matti toimi isännyyden ohella lautamiehenä. Hän isännöi taloa vuosina 1683 - 1708 ja kuoli vuonna 1717. Matin aikana tilan koko oli edelleen 1 manttaali, ruista oli pellosta1 triä 4 kappaa, ohraa 1 triä 4 kappaa, kydöstä oli ruista 2 kappaa ja ohraa 91/8 kappaa

Upan talon isännyyttä jatkoi vanhin poika Jaakko. Jaakko avioitui isänsä veljen vaimon sisaren Kaarinan kanssa Ilmajoen Latva-Nikkolasta. Jaakko joutui isonvihan aikana venäläisten vangiksi ja kidutettavaksi, mutta hänet kuitenkin vapautettiin. Tosin hänen kerrotaan kärsineen kidutuksen aiheuttamista kivuista ja säryistä aina kuolemaansa saakka. Jaakko toimi Matin tavoin lautamiehenä ja koulutti poikansa Petruksen papiksi. Petrus oli mm. Haapajärven seurakunnan kappalainen. Jaakko jakoi talon kahtia poikiensa Matin ja Simon kesken Ylä- ja Ala-Upaksi.

Matti Jaakonpoika isännöi Ala-Uppaa puolisonsa Hannukselan Katariina Kallentyttären kanssa. Matti avioituu Katariinan kuoleman jälkeen Elisabet Matintytär Latikan kanssa. Myös Matti toimi lautamiehenä. Hän kuoli vuonna 1768 ja hänen poikansa Iisakki Matinpoika jatkoi talonpitoa. Iisakki kuoli vuonna 1794 keuhkotautiin ja hänen poikansa Matti Iisakinpoika jatkoi isännyyttä nyt Yli-Upan nimellä. Talojen nimien vaihtoon ei ole löytynyt tarkempaa selvitystä.

Iisakin tytär Anna avioitui Heikki Erkinpoika Lempolan kanssa ja Annan perhe sai isännöitäväkseen Keski-Upan. Myös Matti Iisakinpoika toimi lautamiehenä eli perinne jatkui. Yli-Upassa näyttää olevan Matin syytinkinaikana kaksikin isäntää: Iisakki Matinpoika ja Aleksanteri Matinpoika. Iisakki tosin kuolee jo vuonna1847 ja Aleksanteri vuonna 1849, mutta syytingillä oleva isä Matti vasta vuonna 1864. Nämä nuorten isäntien kuolemat ovat kaiketi ratkaisseet talon myyntiä koskevat asiat. Talo myytiin Herman Björkqvistille, jonka vaimo oli Iisakki Jaakonpoika Upan/Pajuluoman jälkipolvia eli aivan vieraaseen sukuun tämä tila ei joutunut.

Viimeiset tilan omistajat olivat taloon vävyksi tulleen Arvid Talan jälkeläiset. Tala myytiin rakennusliikkeelle loppuvuodesta 2003, mutta tilan kaunis päärakennus pihapiireineen jäi suojelun kohteeksi, joten vielä ripaus Upasta elää Uppalan pihapiirissä, Wegeliuksen puistossa ja Upan kaupunginosan nimessä. Uppa sukunimenä on Seinäjoleta kokonaan kadonnut.

Ylä-Upan isäntänä Simo Jaakonpoika oli vuosina 1752 - 1771 ja hän oli aviossa Maria Simontytär Ekrothin kanssa Ilmajoen Vähä-Lopista. Hänen poikansa Matti jatkoi isännyyttä ja toimi myös lautamiehenä. Matti avioitui sitten Erkki Upan, Latva-Nikkolan isännän, jälkeläisen neljännessä polvessa, Anna Matintytär Ala-Nikkolan, kanssa. Matin isännyysaikana talon nimi muuttui Ala-Upaksi. Vuonna 1813 vävyisännäksi mainitaan Kustaa Kustaanpoika. Matti kuoli vuonna 1835. Talosta oli jo aiemmin erotettu 17/96 osa Juho–pojalle. Juho ei talonpidosta kovinkaan paljon välittänyt ja hän myi osuutensa Wasastjärnalle 1830-luvun taitteessa. Juhon perhe muutti Upasta pois. Hänen sisarensa Maria Matintytär oli aviossa Tuomas Yli-Joupin kanssa. He viljelivät omaa osuuttaan Ala-Upassa ja heidän jälkeläisilleen jäi ainakin talot Keppo, Asuinmaa ja Ojala.

Pirjo Hynninen

Uppa-historiaa -kirjoituksen lähteet:

Ilmajoen pitäjä/Liakka

Kirjoittaja Pirjo Hynnisen tutkimustiedostot

Seinäjoen historia/Alanen