Tomas (Tuomas) Jakobsson Uppa S. 1635 K. 1695

(Wegeliuksen sukukirjan tietoja mukaellen)

Uppalan talon omistajana Seinäjoella, kestikievarin isäntänä 1671 - 1690. Asiakirjoissa mainitaan talon siirtyneen Jaakon kirjoittamalla testamentilla Tuomaalle ja hänen puolisolleen. Tuomas oli avioliitossa Karin Josefsdotter Kärkelän kanssa (s. 1635 k. 1713). Lapset Matts (Matti), Maria, Johannes Wegelius, Josef (Jooseppi Kyttä), Jakob (Jaakko), Valentin (Ranta), Henrik Wegelius, Erik (Erkki Ranta) ja Lisa (Liisa).

TUOMAAN POIKIEN – JOHANNEKSEN JA HENRIKIN - SUKUTIETOJA

( Wegeliuksen sukukirja)

Johannes Uppa/Wegelius

s. n. 1660 Ilmajoki, Seinäjoen kylä

k. 3.5.1725 Tyrvää

Vanhemmat: Tuomas Jaakonpoika Uppa ja äiti Kaarina Joosepintytär.

Puoliso: v. 1684 Kristina Lauraeus s. n. 1650 k. 1720

Vanhemmat: Olof Sigfridson Lauraeus ja äiti Sara Arctophilacius

Lapset: Sara Katariina Wegelius s. 6.1.1690 Pudasjärvi k. 8.3.1743.

Pso. Michael Polviander d. 8.3.1743 Toimi Ikaalisten, sitten Mouhijärven kirkkoherrana

Anna Wegelius s. 1692 Tukhoma k. 1.4.1802 Tyrvää

Johannes Wegelius s. 14.6.1693 Tukholma k. 13.5.1764 Oulu

- Oulun kirkkoherra vuodesta 1757-

- Postilla v. 1747 ja 1749: Se pyhä evangeliumillinen valkeus taivaallisesa opisa ja pyhäsä elmänsä.

Pso. Margareta Törner.

David Wegelius s. 4.4.1696 Paimio k. 1731

- pitäjänapulainen Tammelassa vuodesta 1725 lähtien.

Pso. Katarina Gotleben s. 1689

Elisabet Wegelius s. 1.5.1698 Tyrvää k. 8.9.1750 Mouhijärvi

Pso. Erik Astrenius s. 1694 k. 18.2.1760 Mouhijärvi. Mouhijärven kappalainen.

Kristina Wegelius s. 28.8.1700 Tyrvää k. 3.11.1762 Kauhava

Pso. Johan Enckell s. 1696 Karkku k. 4.9.1770 Kauhava. Kauhavan kappalainen.

Gabriel Wegelius s. 5.9.1702 haudattu 19.9.1746

Maria Wegelius s. 20.4.1705 Tyrvää k.

Pso. Henrik Ström

Abraham Wegelius s. 18.9.1707 Tyrvää

Margareta Wegelius s. 18.9.1711 Tyrvää k. 1.5.1712 Tyrvää

Johanneksesta tuli ylioppilas 1680 Upsalassa ja Turussa(pohjal.), Oulun koulun rehtorin todistus.

College superiorina 1685 Oulun triviaalikoulussa, jossa tuli tunnetuksi ”kiitettävävästä toimeliaisuudesta nuorison mieleneylennykseksi ja itsensä kehittämiseksi”.

Pudasjärven kirkkoherrana 1689-1691. Sikäläisen kappalaisen Johan Keckmanin juonittelujen ja syytösten johdosta, että hänen olisi todettu kallistuneen harhaoppeihin, ja tuotuaan asian julki kyläkunnalle, lautamiehet erottivat hänet virasta v. 1691, jolloin kuningas nimitti Wegeliuksen vastustajan Keckmanin hänen seuraajakseen.

Wegelius valitti muutoksenhakutietä asiasta kuninkaalle, joka 1692 päätti, että Wegelius voisi palata papinvirkaansa niin pian kun hän olisi tutkinut uskossa fundamentaalisia kirjoituksia ja konsistori todennut hänen olevan tässä mielessä aivan puhdas ja Wegelius sen lisäksi jättänyt

kirjallisen vahvistuksen puhtaudestaan ja vankkumattomuudestaan evankelisessa opissa.

Tämän jälkeen hän toimi kappalaisena Paimiossa vuodesta 1693 ja kirkkoherrana Tyrväällä vuodesta 1693 lähtien.

Esitti väitöskirjansa pappeinkokoukselle v. 1696 ja väitteli v. 1700.

Sai rovastin arvonimen 1706 ja nimettiin lääninrovastiksi v. 1707.

Pakeni Tyrväältä isonvihan aikana 1713 perheineen oleskellen kahdeksan ja puoli vuotta Torniossa.

Palattuaan v. 1722 Tyrvään pappilaan totesi rakennusten olevan raunioina, peltojen kesantona, ojien umpeenkasvaneina, aidat poltetuiksi ja niityt metsittyneinä.

Myös Wegeliuksen omistama rusholli oli autiona.

Wegeliuksen sanotaan olleen oppineen, miellyttävän ja eristäytyneen.

Hän edusti ensimmäisenä speneriläistä pietismiä Suomessa.

Johannes lahjoitti myös kattokruunun Sastamalan keskiaikaiseen Pyhän Marian kirkkoon.

Kattokruunu on siellä edelleen nähtävillä.

Mielenkiintoista Sastamalan kirkossa on mm. Sastamalan vanhimpien sukujen ja Pohjanmaan asuttajien muistokivi.

Henrik Uppa/ Wegelius (Wegeliuksen sukukirja)

s. n. 1672 Ilmajoki, Seinäjoenkylä

k. 1719 Tornio

Vanhemmat: Tuomas Jaakonpoika Uppa ja Kaarina Joosepintytär

I Pso Agneta Iiskintytär Peldan s. -.1.1683 Ilmajoki k. -.9.1703

Vanhemmat: Iisakki Jaakonpoika Peldan ja Agneta Beckman

II Pso Margareta Simontytär Polviander k. 1719

Vanhemmat: Simon Mikaelinpoika Polviander ja Anna Bark

Henrikistä tuli ylioppilas v. 1692 Upsalan Oulun koulun rehtorin todistuksen mukaan.

Opiskelijana Turun akatemiassa 1695 lähtien.

Piispa Gezeliuksen v. 1696 antama lupa saarnata Ilmajoella ja Lapualle.

Papiksivihkiminen 1698 Ilmajoen pitäjänapulaiseksi.

Ilmajoen kappalainen v. 1706.

Asui Luhtaselan talossa Ilmajoella.

Pakeni isonvihan aikana v. 1714 perheensä kanssa Tornion kautta Lappiin, missä elätti itsensä ja perheensä toimien opettajana ja pappina.

Lapset ensimmäisestä avioliitosta:

Katariina Wegelius s. -.9.1702 Ilmajoki k. 23.10.17017 Ilmajoki

Cristina Wegelius s. 23.7.1702 Ilmajoki k. 5.3.1729 Ilmajoki

Pso. Johan Caroluksenpoika Malmsten s. 22.6.1694 Haapavesi k. 4.8.1754 Ilmajoki

kuol. synt. poika 1703

Lapset toisesta avioliitosta:

Simon Wegelius s. 1.10.1705 Ilmajoki k. 8.5.1706 Ilmajoki

Henrik Wegelius s. 6.4.1707 Ilmajoki k. 24.7.1780 Mikkeli. Kirkkoherra, lääninrovasti.

Pso Maria Esaiaksentytär Fellman s. 3.3.1709 Kemijärvi k. 6.7.1788 Vähäkyrö

Johannes Wegelius s. 4.6.1708 Ilmajoki k. 27.6.1755 Tohmajärvi. Tohmajärven kappalainen.

Pso I Elisabet Scogh s. 20.1.1700 k. 27.3.1736 Tohmajärvi

Pso II Maria Alopaeus s. 20.1.1710 k. 18.5.1758 Tohmajärvi

Anna Wegelius s. 10.7.1709 Ilmajoki k. 10.4.1765 Honkilahti

Pso Anders Wagbäck k. 30.3.1778. Euran pitäjänapaulainen, Loimijoen kappalainen.

Gerdrud Magdalena Wegelius s. 25.12.1710 Ilmajoki k. 1769 Oulu nton.

Margareta Wegelius s. 1.2.1712 Ilmajoki k. 1761

Pso Johan Thure* Belin Kokemäen kartanon pehtoori

Eleazar Wegelius s. 5.3.1713 Ilmajoki

Luhtaselan isännät:

Ilmajoen historian mukaan Iisakki Peldan osti vararikkoon menneen Luhtaselan ja myi sen Henrik vävylleen. Toinen versio asiasta on, että Henrikin tytär Cristina sai Luhtaselan äidin Agnetan perintönä. Ilmajoen Pitäjän (Niilo Liakka) historia kertoo, että Iisakki Peldan olisi ostanut talon 450 taalarilla. Tämän vävylle Henrik Wegeliukselle tunnustettiin sitten sukuoikeus taloon 1705 v:n käräjissä. Appivainajan toisten lasten holjojat vaativat pikaista suoristusta, muuta Wegelius ”lupasi vähitellen maksaa, sillä nykyisinä raskaina aikoina ei voinut kaikkia maksuja yhtaikaa suorittaa, varsinkin kun oli pelättävissä tulevassa kirjoituksessa joutuvan asettamaan sotamiehen talon puolesta. Kuiten aikoi Wegelius karjan lunastauksesksi käluille maksaa seur. Kesänä 50 talaria kummallekin.”

Lähde Ilmajoen Pitäjä (Niilo Liakka)

Vävy Henrik Wegelius s. n. 1672 k. 1719

Isäntä vuosina 1700 – 1719

Pso Agneta Iiskint. Peldan s. -.1.1683 k. -.9.1703

Pso Margareha Simontytär Polviander k. 1719

Vävy Johan Caroluksenpoika Malmsten s. 22..6.1694 k. 4.8.1754

Isäntä 1724 – 1737 kersantti, pitäjänkirjuri

Pso ICristina Heikintytär Wegelius s. 23.7.1702 k. 5.3.1729

Pso II Agneta Soraeus

Lamp. Petter Carlinpoika Hällström

Vuokraviljelijä Juho Malmstenin omistamalla tilalla vuosina 1739 – 1741

Elisabet Arin

Johna Malsten uudelleen

Isäntä 1742 - 1744

Vävy Mikki Mikinpoika Kiikka, Luhtasela s. 20.12.1720 k. 9.7.1792

Isäntä vuosina 1745 – 1783

Pso Agneta Juhontytär Malmsten, Luhtasela s. 9.10.1726 k. 9.12.1789

Talo jaetaan 1784 Ala-Luhtaselaan, Yli-Luhtaselaan ja Latva-Luhtaselaan

Mikon poikien Juhon, Samelin ja Mikon kesken.

Ala-Luhtasela vuodesta 1784

Poika Juho Mikonpoika s. 13.12.1750 k. 15.12.1789

Isäntä vuosina 1784 – 1789

Pso Priita Iisakin tytär Rinta-Loppi s. 10.6.1752 k. 14.12.1817

Isäntä vuosina 1790 - 1797

Poika Mikki Juhonpoika s. 24.10.1772 k. 5.9.1808

Isäntä vuosina 1798 – 1808

Pso Maria Juhontytär Svanstedt s. 8.2.1773 Kauhajoki, k. 6.6.1836 Ilmajoki

Isäntä vuosina 1809

Hol-

hooja Isäntä vuosina 1810 – 1817

Poika Iisakki Mikinpoika s. 11.11.1795 k. 3.12.1830 muutti Yli-Sihdon isännäksi

Isäntä vuosina 1818 – 1821

Pso Kaisa Matintytär Sihto s. 21.11.1796 k.

Veli Salomon Mikinpoika s. 1.1.1803 k. 12.3.1868

Isäntä vuosina 1826 – 1849

Pso Anna Heikintytär Ala,-Kuhna s. 26.11.1801 k. 12.12.1883

Vävy Mikki Mikonpoika Ala-Ojanperä s. 4.5.1827 k. 2.4.1868

Isäntä vuosina 1850 – 1852

Pso Liisa Salomonintytär Ala-Luhtasela s. 26.2.1829 k. 27.2.1888

Henrik Wegeliuksen jälkeläisten osuus päättyy

Yli-Luhtasela vuodesta 1784

Poika Samuel Mikinpoika Luhtasela s. 26.1.1755 k. 1797

Isäntä vuosina 1784 – 1797

Pso Helena Iisakintytär Latvala s. 8.9.1756 k. 15.3.1832

Isäntä vuosina 1798 – 1802

Vävy Simo Juhonpoika Yli-Sihto s. 1.4.1774 k. 7.9.1834

Isäntä vuosina 1803 – 1834

Pso Justiina Samuelintytär Luhtasela s. 25.1.1783 k. 12.2.1841

Poika Juho Simonpoika Yli-Luhtasela s. 18.6.1803 k. 27.12.1849

Isäntä vuosina 1835 – 1849

Pso Hedvig Juhontytär Salmi s. 18.5.1808 k. 29.2.1874

Isäntä vuosina 1850 – 1852

Tila siirtyy Henrik Wegeliuksen suvulta vieraille

Latva-Luhtasela vuodesta 1784

Poika Mikki Mikinpoika Luhtasela s. 1.6.1752 k. 16.4.1821

Isäntä vuosina 1784 – 1821

Pso I Justiina Mikintytär Hannuksela s. 18.6.1761 k. 19.12.1780

Pso II Maria Juhontytär Yli-Sihto s. 10.2.1759 k. 27.9.1814

Poika Matti Mikinpoika s.27.1.1789 k. 1843

Isäntä vuosina 1822 – 1840

Pso Margareta Esantytär s. 7.9.1796? k. 8.4.1849

Tila siirtyy Henrik Wegeliuksen jälkipolvilta vieraille.