Pohjalaisyritykset ovat vahvoja vientiyrityksiä. Esimerkiksi
monet seudun elektroniikka- ja metalliteollisuuden yritykset
toimivat maailmanlaajuisesti.
- Vientivetoinen teollisuus on merkittävä varallisuuden tuoja ja
työllistäjä tällä alueella, Pohjanmaan kauppakamarin
teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja Harri Niemelä sanoo.
- Pohjanmaan alue on vahva viejä, Niemelä kehuu.
Seudun monipuolinen tuotantorakenne on vahvuus, mutta osaamisen
keskittämisestäkin on hyötyä. Pohjanmaan seutu, eri toten Vaasa
ympäristöineen on erikoistunut energialaitteiden toimittamiseen
maailmalle.
- Niiden vienti on kolmin-, jopa viisinkertaistunut kymmenessä
vuodessa, Niemelä kertoo.
Suomi on viime vuosina pärjännyt maailman vientimarkkinoilla
paremmin kuin monet muut maat. Menestys ei ole yksin Nokian ansiota:
- Metsäteollisuus loi jo kauan sitten vahvan imagon suomalaiselle
osaamiselle, Niemelä muistuttaa.
Hiljattain laadittu teknologiastrategia luottaa seudun osaamiseen.
Osaamisen kirjo on laaja. Meillä on energia- ja ympäristöteollisuutta,
kemian-, muovi- ja veneteollisuutta, metalli- ja konepajateollisuutta,
mekaanista teollisuutta, elintarviketeollisuutta, tietotekniikka- ja
elektroniikkayrityksiä sekä niin sanottuja human resources -yrityksiä.
Monipuoliseen tuotantorakenteeseen ei kaivata varsinaisesti mitään
lisää, mutta olemassa olevia pieniä yrityksiä rohkaistaan kasvuun.
- Pienet yritykset ovat sinänsä aivan hyviä, mutta mikroyritysten
koko ei aina riitä vientimarkkinoille, Niemelä toteaa.
Verkostoituminenkaan ei yksin auta, vaan pienten, 1-5 hengen
yritysten pitäisi tähytä ainakin keskisuureen kokoluokkaan
menestyäkseen maailmalla.
Harri Niemelän edustama yritys, Vaasa Engineering Oy, käy kasvun
mallista. Niemelä perusti Vaasa Engineering Oy:n Mauri Holman kanssa
vuonna 1989. Kahden miehen yritys kasvoi nopeassa tahdissa ja on nyt
keskisuuri yritysryhmä.
- Meillä on perässämme laaja alihankkijajoukko, ja itse toimimme
taas järjestelmätoimittajina isommille yrityksille, muun muassa
Wärtsilälle, Vaasan Engineering Oy:n toimitusjohtaja ja Vacon Oyj:n
hallituksen puheenjohtaja sanoo.
- Vacon ja Vaasa Engineering työllistävät yhteensä yli 800 ihmistä.
Niemelä luopuu toimitusjohtajuudesta lokakuun lopussa ja keskittyy
sijoitusyhtiönsä Vaasa Group Invest Oy:n toimitusjohtajan tehtäviin.
Lisäksi hän jatkaa hallitustyöskentelyä useissa eri yhtiöissä.
Koulutus on myös asia, joka vaatii jatkuvaa kehittämistä ja
panostusta. Yritykset tarvitsevat monitaitoisia osaajia.
Harri Niemelä on tyytyväinen yhteistyöhön Vaasan yliopiston ja
Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa. Yritysten toiveet ja tarpeet
tulevat kuulluiksi.
- Koen, että olemme voineet vaikuttaa koulutuksen sisältöön.
Teollisuusvaliokunta ottaa tarvittaessa kantaa tärkeisiin teollisuutta
koskeviin kysymyksiin. Diplomi-insinöörien koulutuksen saaminen
Vaasaan on ollut yksi kannanoton arvoisista asioista. Seudun
teollisuus on tehnyt vuosia työtä asian puolesta.
Pitkäksi venähtänyt päätöksentekoprosessi ja kädenvääntö asian
ympärillä ihmetyttää toisenlaisiin otteisiin tottunutta miestä.
- Diplomi-insinöörikoulutuksen tarve oli itsestään selvä jo
kymmenen vuotta sitten, Niemelä puuskahtaa.
Tutkijoita kaipaavat yritykset ovat joutuneet tekemään omat
ratkaisunsa. Esimerkiksi Vacon Oyj on perustanut kehitysyksikön
Tampereelle, Tampereen teknillisen korkeakoulun naapuriin.
- On selvä, että Vaasan seudun on koulutettava osaajansa itse.
Pääkaupunkiseudulta tai muista kasvukeskuksista on vaikea saada tänne
koulutettua väkeä, Niemelä väittää.
56 000 asukkaan Vaasa on Niemelän mukaan liian pieni
houkutellakseen muuttajia. Tilanteen korjaamiseksi ei tarvita
välttämättä kuntaliitoksia, mutta aktiivista imagotyötä kylläkin.
- Seudun imago pitäisi saada yhtenäisemmäksi. Muuttoa harkitsevat
pitäisi saada vakuuttumaan siitä, että tänne kannattaa lähteä ja töitä
löytyy perheen molemmille aikuisille.
Yrityselämä kaipaa kaupungilta päätöksentekoon reaaliaikaisuutta.
Kunnallinen päätöksentekoprosessi on moninaisine käänteineen liian
hidas. Aika ajaa monien päätösten ohi.
- Päätös, joka tänään olisi ihan hyvä ja oikea, saattaa päätöksen
vihdoin syntyessä olla vaikutukseltaan aivan päinvastainen.
Energiayhtiöltä yrityselämä odottaa sähkön toimintavarmuutta ja kohtuullista hintatasoa. Vaasan seudun käsillä tekevässä teollisuudessa sähkön osuus ei ole kuitenkaan niin suuri kuin enemmän energiaa tarvitsevassa prosessiteollisuudessa.
Anne Kytölä, Vaasan Sähkön asiakaslehti Nette 3/2002