Vienti tuo Pohjanmaalle varallisuutta

Pohjalaisyritykset ovat vahvoja vientiyrityksiä. Esimerkiksi monet seudun elektroniikka- ja metalliteollisuuden yritykset toimivat maailmanlaajuisesti.
- Vientivetoinen teollisuus on merkittävä varallisuuden tuoja ja työllistäjä tällä alueella, Pohjanmaan kauppakamarin teollisuusvaliokunnan puheenjohtaja Harri Niemelä sanoo.
- Pohjanmaan alue on vahva viejä, Niemelä kehuu.
Seudun monipuolinen tuotantorakenne on vahvuus, mutta osaamisen keskittämisestäkin on hyötyä. Pohjanmaan seutu, eri toten Vaasa ympäristöineen on erikoistunut energialaitteiden toimittamiseen maailmalle.
- Niiden vienti on kolmin-, jopa viisinkertaistunut kymmenessä vuodessa, Niemelä kertoo.
Suomi on viime vuosina pärjännyt maailman vientimarkkinoilla paremmin kuin monet muut maat. Menestys ei ole yksin Nokian ansiota:
- Metsäteollisuus loi jo kauan sitten vahvan imagon suomalaiselle osaamiselle, Niemelä muistuttaa.

Pieniä rohkaistaan kasvamaan

Hiljattain laadittu teknologiastrategia luottaa seudun osaamiseen. Osaamisen kirjo on laaja. Meillä on energia- ja ympäristöteollisuutta, kemian-, muovi- ja veneteollisuutta, metalli- ja konepajateollisuutta, mekaanista teollisuutta, elintarviketeollisuutta, tietotekniikka- ja elektroniikkayrityksiä sekä niin sanottuja human resources -yrityksiä.
Monipuoliseen tuotantorakenteeseen ei kaivata varsinaisesti mitään lisää, mutta olemassa olevia pieniä yrityksiä rohkaistaan kasvuun.
- Pienet yritykset ovat sinänsä aivan hyviä, mutta mikroyritysten koko ei aina riitä vientimarkkinoille, Niemelä toteaa.
Verkostoituminenkaan ei yksin auta, vaan pienten, 1-5 hengen yritysten pitäisi tähytä ainakin keskisuureen kokoluokkaan menestyäkseen maailmalla.
Harri Niemelän edustama yritys, Vaasa Engineering Oy, käy kasvun mallista. Niemelä perusti Vaasa Engineering Oy:n Mauri Holman kanssa vuonna 1989. Kahden miehen yritys kasvoi nopeassa tahdissa ja on nyt keskisuuri yritysryhmä.
- Meillä on perässämme laaja alihankkijajoukko, ja itse toimimme taas järjestelmätoimittajina isommille yrityksille, muun muassa Wärtsilälle, Vaasan Engineering Oy:n toimitusjohtaja ja Vacon Oyj:n hallituksen puheenjohtaja sanoo.
- Vacon ja Vaasa Engineering työllistävät yhteensä yli 800 ihmistä.
Niemelä luopuu toimitusjohtajuudesta lokakuun lopussa ja keskittyy sijoitusyhtiönsä Vaasa Group Invest Oy:n toimitusjohtajan tehtäviin. Lisäksi hän jatkaa hallitustyöskentelyä useissa eri yhtiöissä.

Yritykset hyötyvät tietojen vaihdosta
On Pohjanmaalla kehitettävääkin. Niemelä hämmästelee sitä, että alueen yritykset tuntevat toistensa toimintaa aika huonosti. Kauppakamarin teollisuusvaliokunnassa tuota puutetta pyritään poistamaan.
- Teollisuusvaliokunnassa noin 30 alueen teollisuusjohtajaa tapaa toisiaan parin kuukauden välein. Kokoonnumme aina jonkin teeman ympärille, mutta vaihdamme myös kuulumisia: jokainen kertoo, miten omalla toimialalla menee.
Niemelän mukaan keskustelut ovat hyvin avoimia. Kaikki kokevat hyötyvänsä kokemusten jakamisesta.
- Eri firmojen asioista tulee tavallaan yhteisiä, itketään ja iloitaan yhdessä.
Niemelä soisi pienten yritysten ottavan oppia isompien kyvystä jakaa tietoa. Toisten osaamista - samoin kuin omaansa - tulisi arvostaa. Yhteistyö toimii, kun ei tarvitse pelätä toisen urkkivan menestystekijöitä ja matkivan kohta perässä.

Osaajat on koulutettava itse

Koulutus on myös asia, joka vaatii jatkuvaa kehittämistä ja panostusta. Yritykset tarvitsevat monitaitoisia osaajia.
Harri Niemelä on tyytyväinen yhteistyöhön Vaasan yliopiston ja Vaasan ammattikorkeakoulun kanssa. Yritysten toiveet ja tarpeet tulevat kuulluiksi.
- Koen, että olemme voineet vaikuttaa koulutuksen sisältöön. Teollisuusvaliokunta ottaa tarvittaessa kantaa tärkeisiin teollisuutta koskeviin kysymyksiin. Diplomi-insinöörien koulutuksen saaminen Vaasaan on ollut yksi kannanoton arvoisista asioista. Seudun teollisuus on tehnyt vuosia työtä asian puolesta.
Pitkäksi venähtänyt päätöksentekoprosessi ja kädenvääntö asian ympärillä ihmetyttää toisenlaisiin otteisiin tottunutta miestä.
- Diplomi-insinöörikoulutuksen tarve oli itsestään selvä jo kymmenen vuotta sitten, Niemelä puuskahtaa.
Tutkijoita kaipaavat yritykset ovat joutuneet tekemään omat ratkaisunsa. Esimerkiksi Vacon Oyj on perustanut kehitysyksikön Tampereelle, Tampereen teknillisen korkeakoulun naapuriin.
- On selvä, että Vaasan seudun on koulutettava osaajansa itse. Pääkaupunkiseudulta tai muista kasvukeskuksista on vaikea saada tänne koulutettua väkeä, Niemelä väittää.
56 000 asukkaan Vaasa on Niemelän mukaan liian pieni houkutellakseen muuttajia. Tilanteen korjaamiseksi ei tarvita välttämättä kuntaliitoksia, mutta aktiivista imagotyötä kylläkin. - Seudun imago pitäisi saada yhtenäisemmäksi. Muuttoa harkitsevat pitäisi saada vakuuttumaan siitä, että tänne kannattaa lähteä ja töitä löytyy perheen molemmille aikuisille.

Yritykset odottavat nopeita päätöksiä

Yrityselämä kaipaa kaupungilta päätöksentekoon reaaliaikaisuutta. Kunnallinen päätöksentekoprosessi on moninaisine käänteineen liian hidas. Aika ajaa monien päätösten ohi.
- Päätös, joka tänään olisi ihan hyvä ja oikea, saattaa päätöksen vihdoin syntyessä olla vaikutukseltaan aivan päinvastainen.

Sähköä varmasti ja edullisesti

Energiayhtiöltä yrityselämä odottaa sähkön toimintavarmuutta ja kohtuullista hintatasoa. Vaasan seudun käsillä tekevässä teollisuudessa sähkön osuus ei ole kuitenkaan niin suuri kuin enemmän energiaa tarvitsevassa prosessiteollisuudessa.

Anne Kytölä, Vaasan Sähkön asiakaslehti Nette 3/2002