ESITTELY

Kuinka kaikki alkoi

Asumme mieheni kanssa Alahärmässä, omakotitalossa. Perheemme kaksi tytärtä ovat jo muuttaneet pois kotoa, poikamme asuu vielä puoliksi kotona.

Lapset olivat aina halunneet koiraa, mutta koska meillä on tytär ja mies eläimille allergisia, emme olleet uskaltaneet ottaa koiraa. Olimme erään kerran mieheni kanssa siivouksen jälkeen lenkillä, kun meitä vastaan pellon yli viimeisillä voimillaan tuli punaruskea-valkoinen kissanpentu. Niin toimme kissan kotiin takin sisällä ja laitoimme kauppaan ilmoituksen, josko joku kissaa kaipaisi. Varsinainen omistaja ei ilmoittautunut, halukkaita ottajia kyllä löytyi, mutta poikamme, tuolloin 10v ilmoitti puhelimeen, että kyllä me itsekin mielellään kissan pidämme. Näin tuli ensimmäinen eläin kotiimme. Kissa sai nimekseen Siiri. Siiri on oikein mukava sylikissa ja hiiret saavat kyytiä, ei ole ollut vintillä rapinoita Siirin tulon jälkeen ollut.

Aluksi kissa sai olla vain eteisessä ja lapset asuivat suurin piirtein koko ajan eteisessä. Mitään oireita ei kuitenkaan kenellekään tullut. Kun sitten selvisi, että kissa jäisi meille se päästettiin sisälle, ei kuitenkaan makuuhuoneisiin. Vieläkään ei tullut oireita. Ja sittenhän Siiri pääsi jo makuuhuoneisiinkin. Kun kissa oli saatu, niin lapset rupesivat koiran hankinnasta puhumaan. Siitä sitten koirakirjoja kirjastosta lainaamaan ja nettiä selaamaan. Löysimme kaikkia miellyttävän rodun: Bichon Havanais (v.2009 lähtien Havannankoira). Niin saapui ensimmäinen koiramme taloon. Nimeksi koiralle annettiin Sara.

Kissamme Siiri synnytti seuraavana kesänä pennut. Emilia (tuolloin 13v) alkoi nukkumaan mennessään puhua, että Siiri synnyttää seuravana yönä ja otti Siirin huoneeseensa. Siiri herätteli Emilian yöllä synnytystä seuraamaan. Emilia kävi välillä meille makuuhuoneeseen ilmoittamassa montako pentua ja mitä sukupuolta oli syntynyt. Jätimme pennuista itsellemme Killeri-tytön ja Lauri-pojan. Lauri kuoli jäätyään todennäköisesti rautoihin 1-vuotiaana.

Emilian lähtiessä Kaustiselle opiskelemaan hän halusi Kaustisellekin itselleen koiran. Hän halusi Kleinspitz-rotuisen koiran, koska koira oli helppohoitoinen ja muutenkin luonteeltaan ja ulkonäöltään häntä miellyttävä. Näin Tiuhti tuli taloon. Koirastamme Sarasta oli mukavaa, kun oli toinenkin koira. Koska Tiuhti lähtisi syksyllä Kaustiselle halusimme hankkia Saralle kaveriksi toisen havannankoiran. Meidän lähellämme on kennel, jonka koirien luonteita olin aina ihaillut. Näin tuli Mimmi taloon sijoituskoirana. Mutta nälkä kasvaa syödessä. Halusin myös toisenvärisen, mielellään oranssin kleinspitzin. Niin meille tuli taloon Viuhti. Myös Viuhti on sijoituskoira. Sen jälkeen meille on kotiin jäänyt Tiuhdin tytär Bertta ja Mimmin tytär Doora.

Joten kun lapset vähenevät, niin koirat lisääntyvät. Koirien kanssa on mukava puuhastella. Harrastuksia koirien kanssa löytyy: näyttelyt, toko, rallytoko, agility, jäljestys, haku, kaverikoiratoiminta jne. - jos vain aikaa riittää.

 

 


Kennelnimi Mäntyhavun on myönnetty minulle 03.06.2008.

Olen suorittanut kasvattajan peruskurssin 25.04.2004.

 Olen suorittanut kasvattajan jatkokurssin 30.01.2011.