Tervetuloa kotisivulleni!

Esko A Repo
Esko A Repo

Henkilötiedot

Nimi:  Esko Aulis Repo

Syntymäaika ja –paikka: 03.08.1935, Iisalmi

Arvo:  Hallintotieteiden tohtori, dosentti (emeritus)

Sotilasarvo: Majuri

Puh.:  040 507 0740

Sähköposti: esko.a.repo@netikka.fi tai esko.a.repo@senioripuolue.fi


Henkilöhistoria

Synnyin Iisalmessa 3.8.1935 vaatturi Samuli Revon esi- koisena. Lapsuuteni oli sodan varjossa elämistä. Isäni oli mukana talvi- ja jatkosodassa ja vielä saksalaisten ajo- jahdissa Lapissa. Ei tuo sota-aika kuitenkaan minua pa- hemmin häirinnyt, kun en tiennyt mitään paremmasta.

Koulussa vahvuuksiani olivat urheilu, kuvaamataito, his- toria, äidinkieli ja matematiikka. Sotaväki oppikoulun jäl- keen sujui niin hyvin, että harkitsin jopa upseerin uraa. Vuoden viransijaisuus kansakoulun opettajana antoi kui- tenkin vielä mahdollisuuden miettiä ammatin valintaa. Arkkitehtuurin opiskelu alkoi kiehtoa.

Naimisiin menin opiskeluaikana v. 1960 entisen luokka- toverini Aira Kosusen kanssa. Ennen pitkää opiskelija- perheeseemme syntyi myös lapsia: Tero v. 1961, Marko v. 1963 ja Pekko v. 1964.

Valmistuttuani v. 1963 työskentelin arkkitehdin tehtävis-
sä eri puolilla Suomea. Pisimmän työjakson (1975-1991) toimin Lapin seutukaavaliiton suunnittelupäällikkönä Rovaniemellä. Siellä vaimonikin pääsi aloittamaan suomen kielen maisterin tehtävät Ounasvaaran lukion lehtorina.

Rovaniemen vuosinani suoritin sivutoimisesti lisäopintoja Tampereen yliopistossa ja Tampereen teknillisessä kor- keakoulussa ja valmistuin hallintotieteiden maisteriksi v. 1985. Eikä sekään riittänyt, sillä vuonna v. 1988 valmis-
tuin hallintotieteiden lisensiaatiksi ja v. 1990 väittelin hallintotieteiden tohtoriksi aiheesta: Fyysinen kyläympä-
ristö monitasosuunnittelun osana.

Tohtori pätevyyden saatuani siirryin uuteen tehtävään Helsingin yliopiston Maaseudun tutkimus- ja koulutus- keskuksen johtajaksi Seinäjoelle. Vuonna 1993 sain myös Lapin yliopiston alue- ja ympäristösuunnittelun dosentin pätevyyden.

Lakisääteinen eläkkeelle joutuminen v. 2000 oli kova paikka. Eräänlaiseksi korvaukseksi menetetystä työurasta perustin oman yrityksen, jonka puitteissa olen jatkanut tutkimus- ja koulutustehtäviä.

Nuorena olin kovakuntoinen ulkoilija. Lapin vuosina har- rastimme koko perheen voimalla luonto- ja tunturiretkeilyä sekä talvisin myös pujottelua. Olipa meillä oma erämajakin Muotkatunturilla Kaisavaaran rinteessä.

Iän lisääntyessä alkoivat myös kulttuuriin ja yhdistys- toimintaan liittyvät asiat kiinnostaa. Tätä osoittavat mm. puheenjohtajuudet Lapin rakennusperinneyhdistyksessä, Rovaniemen Suomi-Amerikka yhdistyksessä, Seinäjoen viiniseurassa, Pro Törnävä seurassa ja Repo-sukuisten seurassa. Viimeisin ja ehkäpä vaativin haasteeni on nykyinen toimintani Suomen Senioripuolueen kehittäjänä ja puheenjohtajana.

Ilkka-lehden pitkäaikaisena kolumnistina olen myös ruo- tinut erilaisia nyky-yhteiskunnan järjettömyyksiä, ongel- mia ja kehittämistarpeita.     

Tärkeä harrastus koko aikuiselämäni ajan on ollut myös maanpuolustustoiminta. Sen puitteissa minulle on kertynyt yli 200 kertausharjoitusvuorokautta ja näkyvänä tunnustuksena majurin arvo.