Kuulumiset 2011

 

 

Kuulumiset 2010

6.12.2011 Kävimme Tampereen ryhmänäyttelyssä. Willen tulos hienosti EH, tuomari oli meinannut ERI:n antaa, mutta häntä häiritsivät Willen ulospäin kääntyvät takavarpaat sen verran että pudotti palkintoa. Esiintyminen kuitenkin sujui Willeltä mainiosti ja olin ylpeä saadessani esitellä kauniin poikamme tässä näyttelyssä johon oli 46 enkkua ilmoitettu. Ullan tulos oli käyttöluokasta hienosti ERI/4. Ulla kuulemma on ronskin kokoinen. Ai miten niin? :)

10.11.2011 Ineksen lonkkatulos tuli myös, Ineksellä B-lonkat. Hienoa että nyt on koko W-pentue tervelonkkainen. :)

31.10.2011 Viimein ne minun uudet nettipankkitunnukseni tulivat postissa, ja pääsin Omakoiran kautta maksamaan Ullan ja Willen lonkkalausunnot. Ja siellä oli erittäin iloinen ylläri vastassa. Ullan lonkat tiesin A:ksi, mutta Willenkin lonkkatulos B/B ilahdutti suuresti! :) Ineksen lausunto on vielä tulollaan mutta eiköhän sinnekin tule terveen paperit. :)

29.10.2011 Folkkityttö Mainly Apple

VSP Heilurihännän Angel Cake, ROP Hjördis
VSP Heilurihännän Angel Cake, ROP Hjördis
Poppet "Hjördis" kilpaili Seinäjoen kansainvälisessä näyttelyssä. Norfolkkeja osallistui kahdeksan kappaletta, ja tuomarina oli Maja Korosec Slovakiasta. Hjördis esiintyi pirteästi ja valittiin ensin parhaaksi nartuksi saaden toisen CACIB:nsa ja neljännen sertinsä. Lopulta Hjördis oli myös rotunsa paras, #4 tämäkin sorttiaan. Esiintymisten välillä Hjördis kävi ulkona pissalla ja enimmäkseen nukkui kuin tukki häkissään, joten vielä ryhmäkehässä Hjördis jaksoi edustaa rotuaan iloisena. :) Ensi vuoden alussa yritetään Hjördiksen valioitumista, ja sitten siintääkin tulevaisuudessa ulkomaisten inttinäyttelyiden kehät, jotta saadaan Hjördikselle ulkomaiset CACIB:t ja kansainvälisen muotovalion titteli. :) Harvinaista herkkua täällä meidän mettänrotkottajakennelissä. :D

30.9.2011 Watermark Springer Camp 2011 pidettiin jälleen Alavetelin Seljeksessä. Kiitos Eva & Ines, Lisette, Robban & Petter, Linnéa & Tootsie sekä kiitokset Mackelle pyssymiehenä olemisesta ja Antonialle siitä että antoi minulle Willen viikonlopuksi lainaan. :) Ukko ja Ines menivät täyspitkät ja yön yli muhineet AVO-jäljet. Petteri Ukonpoika sai kokeilla sekä kanin laahausjälkeä että verijälkeä. Tootsie kävi metsäkanalintujhdissa mutta laihoin tuloksin.

10.9.2011 vein Antonian ja Willen taippareihin Äetsään. Pojalta sujui hienosti sosiaalinen käyttäytyminen, jäljestys ja vesityö. Ainoastaan haku jäi parista metristä kiinni. Antoniaa harmitti kovasti että se meni niin pienestä pieleen, kun kaikki muu oli onnistunut niin hyvin. No, minä uskon vakaasti että ensi kesänä ne pari metriä ovat kasassa, koska poika kypsyy koko ajan. Ensi syksynä yritetään myös saada poijalle paikka MEJÄ-kokeesta. :)

27.8.2011 osallistuimme joukolla

Wille
Wille
Sievin ryhmänäyttelyyn. Tuomarina oli Vera Smirnova Virosta. Olen erittäin iloinen että tällä kertaa saatiin mukaan Ines, ja myös Wille! W. Winterbottom "Wille" osallistui siis urosten avoimeen luokkaan. Poika antoi hienosti tuomaritätin tutkia, vaikka vähän ujostuttikin. Liikkeessä Wille esiintyi hienosti Antonian kanssa. Willellä kuitenkin menee kehittymisessä vielä jokunen vuosi, joten palkinnoksi tuli
Ukko
Ukko
EH, mutta erittäin hienolta poika näyttää nytkin! W. Starbuck "Ukko" oli sitten veteraaniluokassa, ja huonoa tuuria oli että samassa luokassa kilpaili toinenkin hieno veteraaniuros. Ukolle kuitenkin ERI/2 ja SA, ja paras uros-luokassa kolmas sija. Ukko on sitten komea miekkonen, vaikka itse sanonkin! Ja IHANA! :) Tytöistä ekana vuorossa oli W. Waiting "Ines". Ines esiintyi reippaasti ja
Ukko
Ukko
palkintona oli ERI/2 ja SA. Tanssin kehän laidalla kun olin niin iloinen. :) Seuraavaksi Antonia esitti W. Wolverine "Ullan" käyttöluokassa ja Antonia saa sen varmaan vastedeskin esittää koska tyttö näytti niin hyvältä... Ullan tulos hienosti ERI/1 ja SA! W. Ariel "Tootsie" oli tytöistä viimeinen, ja ainut valionarttu. Tootsien tulos oli upeasti ERI/1 SA VSP. Tuomarin sanoin narttu liikkui paremmin,
Ines
Ines
mutta uros oli näyttävämpi. ;) Tämän jälkeen sitten esitimme kaikkien aikojen neljännen kasvattajaryhmän, joka koostui Ukosta, Ullasta, Ineksestä ja Tootsiesta. Saatiin KP ja oltiin ROP kasvis, ja jäimme odottamaan BIS-kehää. Näyttelyssä oli sitten ainoastaan kaksi KP:n saanutta kasvattajaryhmää. Cockerit kuitenkin tekivät oharit, ja jättivät meidät sinne yksin
Ulla
Ulla
vastaanottamaan kunniakasta näyttelyn parhaan kasvattajaryhmän palkintoa. :) Kiitos kaikille mukana olleille, eli Evalle, Mackelle, Antonialle ja Linnéalle. Oli huiman hauska päivä! Kuvat: Markus Stenborg.
Tootsie VSP.
Tootsie VSP.

'
'
'
'
'
'
'
'
'
'
'

15.8.2011 vein Ullan kurssille jolla sai kokeilla agilitya ja ralli-TOKO:a. Hauskaa meillä oli. Kurssille osallistui myös sakemanninarttu ja leikattu rotikkauros, jotka olivat vähän väliä ottaa yhteen. Niiden työskentelystä puuttui ihan selvästi määrätynlainen tekemisen riemu. Eikä mikään ihme, omistajansa tykkäsivät karjua niille ja pelkän istu-käskynkin kera tuli tiukka nykäys taluttimesta. Aivan järjettömiä juttuja! Ketjupannat krätisivät ja omistajilla oli koiriaan kohtaan turhan tyly tyyli. Ulla meni reippaasti esteen kuin esteen, sitä ei ollut vaikea makkaralla motivoida. :D Ralli-TOKO:ssa sitten Ulla loisti, ja mieltäni lämmitti aivan älyttömästi se  tyyli, millä Ulla teki kanssani tehtäviä. Koira, jota en ole koskaan kurittanut. Tehtävien välissä Ulla joko loikki vierelläni ylös alas tai ravasi vierelläni katsoen minua, kieli pitkällä, häntä liikkeessä ja heilauttaen etujalkojaan korkealle eteen. Ulla meni monta kertaa todella hienosti koko radan, ainoastaan perusasento ei ollut niin täydellinen. :D Mutta mitä siitä, Ulla nautti tekemisestä ja minä nautin kun sain katsella sen iloa ja tarmoa. :)

13.8.2011 lähdin Ukon ja Ullan


kera äidin ja Hjördiksen seuraksi ja kuskiksi näyttelyyn Kauhavan Kortesjärvelle. Tuomarina oli Jetta Tschokkinen, ja Hjördis oli "tuttuun tapaan" ROP sertin kera. Ryhmäkilpailussa Pirjo Hjelm valitsi Hjördiksen kahdeksan parhaan joukkoon. Hjördis ei kuitenkaan enää oikein olisi kuumasta ja pitkästä päivästä johtuen jaksanut esiintyä, joten sijoitusta ei ryhmässä tullut vaikka tuomarista huomasin että hän olisi kovasti Hjördiksen halunnut sijoittaa. :) 

8.8.2011 käytin Ullan vesityössä, kun tarkoitus oli mennä metsästyskokeisiin lokakuussa. Pieleen meni sekin. :D Olin ensinnäkin kamalassa flunssassa joten ohjaajana en varmasti ollut parhaimmillani. Olin vain väsynyt ja äreä. Noutomatka oli liki 40 metriä, joka osoittautui Ullalle liian pitkäksi matkaksi. Se ei maastossakaan erkane minusta niin kauas. Ulla ei yksinkertaisesti käsittänyt että vastarannalla linnustavat miehet liittyivät häneen mitenkään. Ulla kävi uimassa, ja toi minulle lumpeenlehtiä. <3 Tuomarimme oli kuitenkin päättänyt, että puolet noutomatkasta piti uida saadakseen kaksi pistettä. Säännöissä ei kuitenkaan mainita mitään minimimatkaa, "Uinti ilman noutokohteen tuomista oikeuttaa enintään arvosteluun ”Hyväksytty;2-pistettä”.". Toiseksi säännöt määräävät avoimessa luokassa että ampuja on koiran lähetyspaikalla, ei linnun heittopaikalla. Vähän paha maku suussa siis lähdettiin kotiinpäin, koska meidän tapauksessamme fasaanikokeet jäävät ensi syksyyn muun muassa Ullan juoksujen takia. 

6.8.2011 kävimme Maalahden

Ukko
Ukko
ryhmänäyttelyssä. Olin todella tehnyt koirien kunnon eteen töitä, Tootsie oli hienossa turkissa ja paremmassa lihaksessa, ja Ullakin oli kivenkovassa lihaskunnossa. Tuomarina oli Soile Bister. Tulokset ihmetyttivät: Ukon pää oli yhtäkkiä muuttunut hyvästä liian raskaaksi. Ullan hännänkiinnitys oli vaihtanut
Ulla
Ulla
paikkaa sitten viime näkemän ja pääkin oli liikkeiden tapaan tällä kertaa huono. Viime kerran ROP-koira Tootsie oli tällä kertaa liian epätyylikäs ja epäjalo. EH:t siis kaikille, mutta onni onnettomuudessa kun ei tarvinnut kärsiä koko päivää sateessa. Kuitenkin tuumin että mikä saa koiran ominaisuudet niin täysin muuttumaan? Koiratkin olivat Tervajokea vielä hienommassa kuosissa. Joten varmasti
Toots
Toots
jätämme tälle tuomarille tulevaisuudessa menemättä kun linja sen verran huonosti pitää.
'
'
'
'
'
'

30.7.2011 kävimme Jurvan

Namupala laatuarvostelussa. Kuva Jani Rintala.
Namupala laatuarvostelussa. Kuva Jani Rintala.
ryhmänäyttelyssä. Päivä oli kuuma ja pitkä. Tuomarina oli Paavo Mattila. Koska Ukko takatassun varpaanvälin pienen rohtuman takia vähän varoi yhtä takajalkaansa liikkeessä niin paras uros-luokassa sijoitus oli häntäpäässä kolmannella sijalla. Ukko oli kuitenkin taas ROP-veteraani. Ulla kilpaili käyttöluokassa ja Ullan tulos oli hienosti ERI/2 SA
Kuvankaunis Tootsie.
Kuvankaunis Tootsie.
PN-4. Olisi voinut paremminkin sijoittua, sillä kehäsihteerin kämmin takia (minulle unohdettiin antaa vaaleanpunainen nauha SA:n merkiksi) minun piti äkkiä paras narttu-kilpailun alettua jostain repäistä Ullalle handleri, ja Ullan seisominen meni vähän sählingiksi. Tootsien tulos oli
Ulla-prinsessa.
Ulla-prinsessa.
hienosti ERI/1 SA PN-2. Rotukehän päätteeksi vein tytöt huilaamaan varjoon pysäköidyn Avensiksen paksiin. Veräjän ansiosta pystyin jättämään takaluukun auki ja tytöillä oli siellä oikein viileää ja mukavaa. Ulla taisi ainakin vetäistä kunnon tirsat. Sitten vietimme Ukon kanssa vähän kahdenkeskeistä laatuaikaa veteraanikehää odotellen. Veteraanien loppukilpailu käytiin nurmialustaisessa kehässä. Ukko liikkui ilmeisesti puhtaammin pehmoisella alustalla, eivätkä pienet irtokivet sattuneet varpaanväliin. Sijoitus oli hienosti BIS IV. Erityisesti päivää piristi Ukon saama arvostelu, jossa otettiin kantaa ikäseikkoihin. Arvostelun mukaan Ukko oli erittäin hyväkuntoinen ja Ukon karvakin vielä erittäin hyvässä kunnossa. Illan metsälenkillä miestä ei sitten juurikaan näkynyt joten kyllä se koko äijä taitaa olla vielä aika rautainen. :)

3.7.2011 Seuraavana päivänä sitten minä vein

Ines. Kuva: Suvi Lindholm.
Ines. Kuva: Suvi Lindholm.
mustavalkoisen katraani Kokkolaan. Wille tietysti puuttui koska se on Ahvenanmaalla kesälaitumella. Harmitti vähän, koska oltaisi luultavasti saatu esittää hieno, täysin mustavalkoinen kasvattajaryhmä. :) No, joskus uudestaan sitten. Ukko pärjäsi oikein hienosti ollen paras uros 2 ja ROP-veteraani. Ukko oli ainut mustavalkoinen uros. Hieno poika tuo mamman rakas. Veteraanien loppukilpailussa sitten Ukko valittiin jatkoon 9 parhaan veteraanin joukkoon n. 30 veteraanista. Olin iloisesti yllättynyt koska paikalla oli myös toinen
Ulla
Ulla
menestynyt ja nuorekas urosveteraani, sekä kaksi upeaa ja voitokasta veteraaninarttua. Ulla ja Ines kilpailivat avoimessa luokassa. Ines sai hienosti laatumaininnan ERI, ja sijoittui Ullan jälkeen kolmanneksi. Ullan tulos siis hienosti ERI/2 SA.
Ukko. Kuva: Suvi Lindholm.
Ukko. Kuva: Suvi Lindholm.

'
'
'
'
'
'
'
'
'
'
'
'
'
'

 

2.7.2011 äiti ja Hjördis


kävivät näyttelemässä Kokkolan kansainvälisessä näyttelyssä. Hienosti meni, Hjördis oli ROP saaden myös CACIB:n ja sertin. Nyt siis odotellaan sitä että Hjördis täyttää kaksi vuotta, jonka jälkeen se on sertiä vaille Suomen muotovalio. :) Grattis Hjördis & mamma!

 

24.6.2011 Pennut siirtyvät puolen vuoden päähän. Saadaan siis toivon mukaan kevätpentuja jotka ovat toukokuun loppupuolella luovutuksessa. :) Isä on sama. :)

 

18.6.2011 Ulla läpäisi hienosti taipumuskokeen ja saa nyt kilpailla näyttelyissä käyttöluokassa. :)

 

12.6.2011 Hjördis osallistui N&N-terriereiden erikoisnäyttelyyn Lohjalla. Tuomari oli LIz Cartledge Englannista. Hjördis oli jälleen turhan pitkässä karvassa, mutta sai silti laatumaininnan ERI ja sijoittui kakkossijalle heti pentuesiskonsa Oodin jälkeen. Oodi voitti lopulta nartut ja oli ROP! Hjördis tapasi myös toisen pentuesiskonsa Lempin. :) Hjördistä ja äitiä pyydettiin myös kennel Mainlyn kasvattajaryhmään, joka oli toinen KP:n kera.  Myös isänsä Pontuksen jälkeläisryhmään haluttiin Hjördis, ja Pontuksen jälkeläisryhmä oli ROP ja BIS.

 

11.6.2011 tapasin viimein Ukon kolmannen

Honey
Honey
tyttären, Honeypien! Kyllä oli niin nätti tyttö, ja hyvin seurallinen ja kiltti. Mukana oli tietysti myös Ullan siskontyttö Lilli, joka on sijoituksessa samassa perheessä. Lilli oli ihan saman näköinen kuin Ulla tuon ikäisenä. :)

 

3.6.2011 Paljon on sukuloitu viime aikoina.

Rico
Rico
Ensin kävin piiiitkästä aikaa trimmaamassa Watermark Vincent "Ricon". Edelleen pienikokoinen poika mutta erittäin komea. Isäntä kertoi että Rico elää metsästystä varten, ja sen uskon. Eiköhän jokainen springeri oikeastaan elä metsästystä varten. Ulla telmi vähän aikaa enonsa kanssa. Erittäin hyväkuntoinen
Riitu
Riitu
ja terve poika. Ennen kuvausta hän vain pääsi kieriskelemään kuivassa maa-aineksessa, mutta eihän se komeaa miestä rumenna. Toiseksi ollaan sitten käyty Riitu Ukontyttären kuontalo laittamassa kuosiin. Siinä on ihana tyttö. :) Olen oikein ylpeä kun Ukko on saanut tuollaisia superihania springereitä aikaan kuten tyttärensä ovat. Toivottavasti saan pian tavata myös niitä Ukonpoikia.

 

Tootsien juoksuja tässä odotellaan että pääsemme Norjassa käymään.

 

 

 

Wille-poika kävi Antonian kanssa match showssa

Wille
Wille
Maalahdessa ja hienosti meni. Wille on kyllä todellinen katseenkääntäjä koska se on tainnut sijoittua melkein kaikissa mätsäreissä mihin on osallistunut. Tälläkin kertaa tulos oli hieno, metsästyskoiraluokan sinisten toinen oli Wille. :) Poika on viimein lähtenyt aikuistumaan, joten toivon mukaan Willeä saadaan kohta ruveta esittelemään :)

 

29.5.2011 kävimme Kovjoella Pohjanmaan


spanielikerhon taipparitreeneissä. Mukana oli koko W-pentue, joten samalla kun kaikki olimme koolla pidimme pienet nyyttärit juhliaksemme Willen, Ullan ja Ineksen kaksivuotissynttäreitä. :) Willeltä on alkanut löytyä se haku joka on ollut vähän hakusessa. Se on alkanut aikuistumaan ja saamaan vähitellen lisää itsevarmuutta. Wille irtosi melko hyvin. Wille myös jäljesti täysin ongelmitta ja vesinoutokin sujui. Wille olisi siis taippareissa hyväksytty jos nämä olisivat oikeat taipparit olleet. :) Eva taas uhosi että Ines ei tottele vaan menee kieli vyön alla maastossa. Ines kuitenkin haki oikein hienosti, ripeästi ja sopivalla etäisyydellä, ja totteli oikein mainiosti. Jäljestys sujui Inekseltä myös hyvin. Uimaan Ines ei sitten olekaan vielä ruvennut, uinti poistettiin Ineksen ohjelmistosta kun sille tuli pentuna korvatulehdus, joten nyt Ines pitäisi opettaa uudelleen uimaan. Haluja kyllä löytyy joten kai senkin pitää vain huomata että kelluu kun vähän tekee uintiliikkeitä, ihan niinkuin Ullalle kävi. :) Ulla haki melko hyvin, ehkä vähän laiskasti tänään. Totteli kuitenkin hyvin pilliä ja erkani hyvin. Jäljestys oli edelleen aika jännittävää, mutta Ulla jäljesti kyllä kanille asti kuitenkin. Uimaan Ulla meni sen jälkeen kun oli metrin päästä rannasta saanut hakea pukin pari kertaa. Nyt harjoittelemmekin sitten kanin jäljestämistä ja yritän uittaa Ullaa mahdollisimman monta kertaa ennen taippareita. :)

 

18.5.2011 Tootsie kävi silmätarkastuksessa. Edelleen pari ripseä mutta ei merkkejä perinnöllisistä silmäsairauksista.

 

14.5.2011 äidin norfolkki Mainly Apple


Poppet "Hjördis" osallistui Maalahden ryhmänäyttelyyn. Tuomari oli Päivi Eerola. Hjördis sai upean arvostelun ja tulokseksi tuli ROP ja sert. Lähetämme paljon terveisiä myös Hjördiksen pentuesiskoille Oodille ja Lempille Kouvolaan, Oodi oli tänään VSP sertin kera Rauman näyttelyssä ja Lempi ROP-juniori. :)

 

13.5.2011 Ulla on osoittanut hienoa tottelevaisuutta ja tänään harjoiteltiin noutoja kylmällä fasaanilla. Neljä noutoa tehtiin, ensimmäisellä Ulla jäi paikalleen kun heitin. Kun pyysin noutamaan niin neiti syöksähti fasaanin luokse, ei epäröinyt ottaa sitä suuhun, ja sen jälkeen toi minulle fasaanin suoraan käteen. Toisella kertaa kun heitin fasaanin niin Ulla kerkesi lähteä pari metriä fasaanin perään, mutta palasi heti noutokäskyä odottamaan kun älähdin. Fasaani tuli jälleen hienosti suoraan käteeni. :) Tässä vaiheessa hain avukseni pillin. Heitin fasaanin ja vihelsin, ja Ulla putosi heti pyllylleen. Se odotti taitavasti noutokäskyä vaikka menohaluja oli, ja lähti jälleen fasaania tuomaan. Ilmeisesti tässä tuli joko Ullalta tai minulta pieni arviointivirhe koska fasaani putosi käteni vierestä maahan. Mutta en kiinnittänyt siihen huomiota koska se oli vahinko. Tein taas saman että heitin ja vihelsin, Ulla jäi paikalleen ja toi minulle fasaanin suoraan käteen. Tänään ei tullut ainuttakaan kunniakierrosta. :) Ainut murheen kryyni oli pieni fasaanien retuuttaminen, mutta sen saa kyllä laittaa innokkuuden piikkiin. :) Innolla odotan syksyn metsästyskokeita!

 

8.5.2011 näyteltiin Tervajoella. Näyttelyyn

W. Ariel
W. Ariel "Tootsie"
oli ilmoittautunut 21 enkkua ja tuomarina oli Soile Bister. Katselin labradorien arvostelua ja rupesi hirvittämään yhä enemmän se mikä omien koirien tulos on, tuomari nimittäin käytti koko väriskaalaa laatuarvosteluissa ja springeriuroksissakin menestyneet ja kauniit koirat saivat EH:ta. Jalat spagetilla sitten mentiin Ukon kanssa kilpailemaan veteraaniluokkaan.  Mutta Ukko nyt aina hoitelee nämä
W. Wolverine
W. Wolverine "Ulla". Kuva Maria Sandin.
hommat, tiedän että voin luottaa siihen. Ukko esiintyi vauhdikkaasti ja sai laatuapalkinnon ERI, ja sijoittui veteraaniluokassa toiseksi. Ukon arvostelu oli hieno ja olin aika yllättynyt tuomarin tiukan linjan tietäen. Seuraavaksi Ulla kilpaili nuorten luokassa. Ullan tulos oli hämmästyksekseni ERI/1 SA, tuomari valitti ainoastaan Ullan kokoa. Ulla taisi jälleen säväyttää pitkällä ja kauniilla askeleellaan. Tootsie kilpaili käyttöluokassa kahden kauniin nartun kanssa ja sai ERI:n. Naamani venyi entisestään kun tuomari sijoitti Tootsien käyttöluokan voittajaksi SA:n kera. Lopuksi sitten oli se epätodelliselta tuntuva tilanne, että paras narttu-kisassa kilpailivat vain minun kaksi likkaani! Tootsie veti kokonsa ansiosta pidemmän korren, ja sai siis viimeisen valion titteliin tarvittavan sertifikaatin! Ulla sai taas hienon vaaleansinisen varasertin. Tootsie oli lopulta rotunsa paras. Upeita tyttöjä. :) Ryhmässä Tootsie ei sijoittunut, mutta tärkeintä oli tietysti jälleen kerran edustaa rotuamme. 

 

30.4.2011 Tootsien sulhasen tiedot on nyt lisätty pentusivulle. :) Tootsien astutus tapahtuu luultavasti kesäkuussa. :)

 

28.4.2011 hyppäsimme kaikki kolme

W. Triumph
W. Triumph "Osku" 6 v.
vanhaan Carinaan ja lähdimme taas Isojoella käymään. Terkkuja taas sinne Alpolle, Eeville ja Oskulle, ja kiitos viimeisestä. :) Osku oli tietysti kiharoiden peitossa ja vähän "komiassa kunnossakin", mutta elinvoimainen kuten aina :) Tällä kertaa kahden hyvin erityisen ihmisen hyvin erityinen koira sai oikein kasvattajatädin erikoiskäsittelyn, kun trimmauksen jälkeen vielä pesin Oskun. Oskulla oli erikoiskäsittelyn, Ullan kanssa leikkimisen ja päivällisen jälkeen silminnähden hyvä ja rento olo. :) Taas vallan sydän särkyi Oskulla kun lähdimme, ja minuakin harmitti, mutta mehän näemme taas pian ja tiedän että Oskarilla on hyvät oltavat Alpon ja Eevin sydänkäpysenä. :)

 

23.4.2011 Hjördis ja Ulla ovat harjoitelleet kanin laahausjälkeä. Hjördis meni omansa puhtaasti kaadolle, jälki oli n. 50 m. Pupu jäi metsään ja lähetin Tootsien sen hakemaan. Oli hilkulla etten saanut sitä ihan suoraan käteen. Ullakin jäljestää nyt melko itsevarmasti kania, Ullan jälki oli suurin piirtein saman mittainen. Sen lisäksi Ulla kantoi hienosti kanin metsästä ja antoi pihassa sen mamman käteen. :) Hjördiksen sivulla on uusi asentokuva.

 

17.4.2011 Wille on ollut hoidossa nyt neljä päivää. Hyvin on mennyt. Wille on kiltti poika, ja tulee Ukon kanssa erinomaisesti toimeen. Vaikuttaisi siltä että Wille tietää olevansa vielä epävarma kakara, ja tietää myös sen että vanhempi ja viisaampi Ukko on kunkku. Nämä asetelmat tuovat Willellekin turvallisuuden tunnetta. Ukko taas tietysti on asemassaan niin järkkymätön ja ylemmyydestään niin varma ja tietoinen, että sehän ei kenestäkään koe edes uhkaa. :) Toivottavasti kaikki jatkuu näin ja poikia voi tulevaisuudessakin pitää yhdessä ilman ongelmia. Ukko on kyllä kovin sporttinen ja terveen oloinen kypsempi herrasmies kun jaksaa nuorison kanssa temuta. :) Ullassa ja Willessä näkee selkeästi että ne ovat äidiltään perineet eri luonteenpiirteitä. Wille on perinyt sen energisyyden ja hössötyksen, mutta ilman sitä äitinsä kiivautta. Ulla taas on melko tasainen käyttäytymiseltään, mutta hyvällä tavalla tulinen Willeen verrattuna. Tänä iltana vien Willen kotiin ja ensi viikolla tulee seuraava hoitolapsi kun Tootsien porukat lähtevät Viroon.

 

10.4.2011 Vaasan kansainvälinen

Kasvattajaryhmä. Kuva C. Aakula.
Kasvattajaryhmä. Kuva C. Aakula.
näyttely on jälleen näytelty. On niin mukavaa kun näyttelymatkaan ei tarvitse tuhlata tunteja, vaan vartti riittää paremmin kuin hyvin. Mukana oli Ukko (FI MVA W. Starbuck), Tootsie (W. Ariel), Ulla (W. Wolverine) ja myös pitkästä aikaa Ukon superihana ja ikinuori pentuesisko Matilda (W. Sangria). Ukon vuoro oli ensimmäisenä, Ukko oli ainut urosveteraani ja sai
Ukko ROP-vet.
Ukko ROP-vet.
tuloksen ERI/1 SA. Paras uros-kehässä Ukko sijoittui hienosti sijalle kolme. Ulla meni tällä kertaa kehään Antonian kanssa. Halusin katsoa sivusta tyttöä, ja sitä paitsi kinttuni saivat hyvin tarpeellisen lepohetken. :) Tytöt vetivät hienosti ja Ulla sai tuloksen ERI/1 SA nuortenluokasta. Sitten menin Tootsien kanssa käyttöluokkaan ja Tootsien tuloskin oli hienosti ERI/3. Lopuksi esitin Matildan joka oli ainut narttuveteraani. Matildakin sai hienon tuloksen ERI/1 SA, ja tuomari vielä kehui hymyillen että "hän voisi jatkaa menoa koko päivän, hän on aivan fantastinen!" joka on tietysti ihan totta. :) Tytöt eivät sijoittuneet paras narttu-luokassa. Veteraanikisassa Ann-Helene hyppäsi Ukon naruun ja niin kilpailtiin ROP- ja VSP-veteraanin palkinnosta. Ukko oli lopulta rotunsa paras veteraani ja Matilda vastakkaisen sukupuolen paras. Ja koska en ollut saanut vielä tarpeeksi liikuntaa, niin saatiinpahan esittää vielä kasvattajaluokkakin. Saatiin se KP ja oltiin ROP-kasvattajaluokka. Matildan olisi kuitenkin pitänyt jäädä vielä useammaksi tunniksi, enkä pitänyt oikein fiksuna sitä että Matildan viimeisillään raskaana oleva emäntä odottelisi tuntikaupalla isoa kehää. Siksi päätinkin että he saavat lähteä ja ilmoitin toimistoon että ryhmämme ei sattuneista syistä osallistu loppukilpailuun. Ukon kanssa sen sijaan edustin rotuamme veteraanikehässä. Eteemme osui ihanalta tuoksuva salukityttö, tai siis salukitäti, joten juoksu meni vähän pipariksi, mutta Ukko esitti myös osittain kaunista springerin raviaan. :) Hjördis oli ikävä kyllä pesty edellisenä päivänä, eikä saanut SA:ta vähän pehmeän karvan takia. ERI/1 kyllä irtosi junioriluokasta, äiti esitti itse ja hyvin meni. No, opimme taas uutta ja Hjördistä ei enää pestä näyttelyyn. :) Kiitos kaikille jotka tekivät tästä päivästä niin erityisen. :) Katso kaikki päivän kuvat

 

täältä!

 

 

 

 

 

25.3.2011 Tänne ei ihmeempiä kuulu. Ullalla alkoi tuossa vaja viikko sitten juoksu, joten tyttö saa lähteä kohta mummolaan vähäksi aikaa hoitoon. Hjördikselle on lisätty oma kuvagalleria, linkki siihen löytyy Hjördiksen omalta sivulta, jolle pääsee Koirat-osion kautta.
 

26.2.2011 kävimme

Ukko
Ukko
näyttäytymässä Laihian ryhmänäyttelyssä jonne oli ilmoitettu 23 englanninspringerspanielia. Mukana oli vakioporukka Ukko, Ulla ja Tootsie. Antonia lähti avuksi mukaan, ja esitti Ukon valioluokassa. Ukko saikin hienosti tuloksen ERI/1 SA. Ukko esiintyi iloisesti ja rennosti Antonian kanssa ja unohti kyllä oman mammansa täysin. :) Ei ollut varmaan viimeinen kerta kun Antonia ja Ukko pyörähtävät yhdessä kehässä. Ulla
Ulla
Ulla
kilpaili nuorten luokassa, ja teki tuomari Saija Juutilaiseen lähtemättömän vaikutuksen liikkeillään. "Aivan tavattoman upea liikkuja!" myhäili tuomari ääneen kun ohjasi meidät luokan ykköspallille. Ullan tulos nuorten luokasta siis ERI/1 SA. Sitten oli Tootsien vuoro narttujen käyttöluokassa, josta tyttö otti voiton. ERI/1 ja SA, joten Antonia tarttui Ullan 
Rotunsa paras pyörremyrsky eli Tootsie :)
Rotunsa paras pyörremyrsky eli Tootsie :)
 naruun paras narttu-kilpailussa. Hienosti neitokaiset vetivätkin, Ulla sijoittui sijalle kaksi ja toiseksi parhaalle nartulle annettiin myös varaserti. Tootsie sitten oli edelleen sen verran tämän tuomarin mieleen, että valittiin parhaaksi nartuksi, ja Tootsie sai narttujen sertin. Hieno kaksoisvoitto minun tytöilleni!! Tootsien kanssa sitten jäätiin kehään skabaamaan parasta urosta vastaan. Tässä vaiheessa pahimmat höyryt ulos päästänyt Tootsie ravasi
Willekin poseerasi. :)
Willekin poseerasi. :)
tasaisesti ja kauniisti kehää ympäri, ja tuomari ojensi minulle sen punakeltaisen ruusukkeen! En oikein tiennyt miten päin olla, tämä oli minun ja koirieni osalta ensimmäinen ROP-voitto koskaan. :) Ryhmäkehään menin myös Tootsien kanssa rotuamme edustamaan. Tootsie esiintyi hienosti, mutta ryhmäkilpailussa oli monta muutakin upeaa koiraa, joten saimme sieltä palkinnoksi kiitokset. Hieno päivä tyttöjen osalta!

 

26.1.2011 Alpolle terkkuja että vanhat hiilet tosiaan olivat tehtävänsä suorittaneet, ja tensä päähän tulleet. Nyt laturissa pyörivät uudet. :)

25.1.2011 Ulla ja minä hyppäsimme

W. Triumph
W. Triumph "Osku" 6 vuotta.
vanhaan Toyotaan ja lähdimme Isojoelle. Viimeiset kymmenen kilometriä mentiin sitten vailla mieltä, koska kojelaudassa syttyi merkkivalo siitä että akku ei lataannu... Perillä meitä odotti sitten reipas ja riuska, sekä hyvin karvainen, tanakka ja järeä Osku perheineen. Tietysti sain taas vatsani täyteen hyvää ruokaa. Alpo oli tunnollisesti lukenut täältä uutisia ja ruoka oli minulle sopivaa. Sillä välin
Osku
Osku
kuin söin niin Alpon ja Eevin vävypoika kävi katsastamassa wanhaa Carinaa. Laturin johtoja ronkkiessa latauksen merkkivalo sitten sammui. Oskun kanssa vietetiin taas parisen tuntia kylppärissä karvan kimpussa, ja miehestä tulikin ihan siisti. Ainakin siihen nähden miltä näytti ennen. Otettiin tietysti pakolliset kuvat ja Osku pääsi ulos telmimään Ullan kanssa.
Tuu leikkiin, beibe :)
Tuu leikkiin, beibe :)
Osku oli silminnähden otettu siskontyttärensä visiitistä, eikä moiset sukulaissuhteet kyllä paina Oskulla yhtään mitään kun naisväkeä tulee kylään.  Sain Eeviltä mukaan ihanaa kotitekoista mehua. Olen mehuhullu ihminen ja tässä tilanteessa kelpaa kyllä kaikki vitamiinit mitkä irtoavat. Lähtiessä sitten wanha Carina ei yhtään moittinut. Ajelimme Ullan kanssa 175 kilometriä tauotta mummolaan asti hakemaan Ukko hoidosta. En halunnut ottaa Ukkoa mukaan ihan siitä syystä, että ei välttämättä ole fiksua viedä yhtä aikuista uroskoiraa toisen aikuisen uroskoiran reviirille rikuneeraamaan. Oskukaan ei enää muista Ukkoa pentuajoiltaan. Kumpikaan ei ole tietääkseni riitapukari, mutta jos olisi sattunut etteivät tule toimeen niin Ukko-parka olisi joutunut istumaan kylmässä autossa koko päivän. Parisen sataa metriä ennen vanhempieni pihaa akkuvalo sitten syttyi taas ja mentiin parkeilla pimeää pihatietä. Isäni meni katsomaan vähän autoa, jolloin se taas ei moittinut mitään. Lähdimme jännityksellä sitten kotiin päin, ja merkkivalo syttyi noin kymmenen kilometrin päästä taas. Kokeeksi laitoin kytkimen pohjaan ja polkaisin kierrokset 5000:een, jolloin valo sammui kuin katkaisijasta! Sen käyttökelpoisen vinkin sain Alpon ja Eevin vävyltä. Sen jälkeen sitten ajelimme onnellisina kotiin asti! Wanhan auton kanssa reissaaminen on sitten yhtä seikkailua. 

13.1.2011 Hyvää Uutta Vuotta! Uusi vuosi ja uudet krempat! :) Täällä meillä on pidetty hiljaiseloa koko joulu, vuodenvaihde ja tammikuu. Minulla diagnosoitiin äskettäin keliakia ja nyt pitää tottua uusiin ruokailutapoihin ja jättää vehnä, ruis ja ohra pois kokonaan. Väsymys onkin ollut aivan älytön ja odotankin innolla sitä että alan taas jaksaa tehdä kaikkea kivaa kuten kouluttaa koiria ja muutenkin harrastaa niiden kanssa.

 

Tälle vuodelle suunnitelmissa on sitten kaikenlaista käyttöpuolelle keskittyvää. Oskua aion viedä MEJÄ-kokeisiin koska muutenhan sen superlahjat menevät aivan hukkaan. :) Ennen sitä Oskun pitäisi päästä Petolahteen osallistumaan paukkuharkkoihin meidän kanssa. Toivon mukaan MEJÄ-kokeissa nähdään Oskun lisäksi myös toinen luonnonlahjakkuus eli Ines, sekä Ukko ja Tootsie. Ullan kanssa aion osallistua vesityöhön ja oikeisiin spanielien metsästyskokeisiin, siitä tein jopa uudenvuodenlupauksen. Riippuen siitä miten SPME-kokeissa sujuu niin ehkä osallistun Ullan kanssa myös taipumuskokeisiin. Paljon kuitenkin pitää vielä harjoitella! Se Tootsien muotovalion titteli on myös kiikarissa eli näytelmissäkin meidät varmaan silloin tällöin näkee. Vaikka englanninspringeri onkin kaunis niin koko rotu on työtä tekeväksi koiraksi luotu, joten näyttelyt ovat minulle täysin toissijaisia juttuja vaikka niissä ihan mukavaa yleensä onkin.

 

 

 

Hjördikselle toki tulee varmaan useampi näyttely, ainakin erikoisnäyttelyssä olisi tarkoitus vierailla niin että saamme tavata jälleen Hjördiksen kasvattajan sekä Hjördiksen isin porukkaa. Tyttö kehittyy ja on teräskuntoinen ja sporttinen norfolkki joka tietysti joka päivä tekee talli- ja rottakoiran hommia ihan oikeasti. Turkin kunnossapitoa opiskelen jotta näyttelyyn voisi surutta ilmoittaa jos niin haluaa. Hjördiksen kanssa tietty jatketaan myös verijälkiharjoituksia, vaikka se paras jäljestämisikä on varmasti vielä edessä päin.

 

 

 

 

 Tootsielle suunnitellaan loppukesälle pentuja. Uros on tietysti alustavasti jo katsottu ja voin luvata että jos suunnitelmien mukaan menee, niin todella mielenkiintoinen pentue luvassa. Isäkoiraksi katsottu ulkomaalainen miekkonen nimittäin on ihanan luonteinen, täysin työkoira mutta myös erittäin terve ja komea sellainen. Lisää siitä kun lähestyy!

 

 

 Syksystä sitten suunnitellaan taas meidän omaa leiriämme. Voi olla että silloin on pikkupupet talossa mutta toivon mukaan leiri pystytään silti viemään läpi.