Fournier historiaa

Muokattu 7.10.2009

Ranskalainen René Fournier aloitti ensimmäisen lentokoneen suunnittelun vuonna 1947. Kone valmistui vuonna 1960. Hän suunnitteli yhteensä 12 prototyyppiä:

  • RF-01 : Ensimmäinen  1960. Hän käytti koneesta nimitys avion-planeur (lentokoneliidin).
    kärkiväli 11.20m
    tyhjäpäino 225kg 
    lentopaino 335kg
    matkanopeus 150km/h
    sakkausnopeus 65km/h 
    lakikorkeus 5000m 
    toimintamatka 500km 
    moottori 27hv Miettaux 1131cc (VW pohjainen) 
    potkuri Evra
    liitosuhde 17:1
    valmistusnumero 1

  • RF-2 : Parannettu versio RF-01 mallista. Kone valmistui pari vuotta ensimmäisen jälkeen
    kärkiväli 11.20 m
    tyhjäpaino 245 kg
    lentopaino 350 kg
    matkanopeus 150 km/h
    sakkausnopeus 65 km/h
    kohoamisnopeus 3 m/s
    lakikorkeus 5500 m 
    toimintamatka 500 km 
    moottori 39 hv Rectimo 4 AR 1200 (1192cc) (VW muunnos)
    potkuri Hoffmam
    polttoainesäiliö 30 l
    pienin vajoamisnopeus 1,2 m/s 
    liitosuhde 17:1 
    kuormituskerroin +5.3/-2.65
    valmistusnumerot 1-2


  • RF-3 : konetta valmistettiin vuosien 1963 ja 1966 välillä 88 kappaletta Ranskassa Alpavian tehtailla. Tehtaan omistivat René Fournier ja Belgialainen Antoine d'Assche.
    kärkiväli 11.30 m
    tyhjäpaino 240 kg 
    lentopaino 350 kg
    matkanopeus 160 km/h
    sakkausnopeus 72 km/h
    nousunopeus 3 m/s 
    lakikorkeus 5500 m 
    toimintamatka 525 km 
    moottori 39 hv Rectimo 4 AR 1200 (1192cc) 
    potkuri Hoffman tai Evra 
    polttoainesäiliö 30 l
    pienin vajoamisnopeus 1.2 m/s 
    liitosuhde 18:1 
    kuormituskerroin +4.4/-1.76 
    suurin sivutuulikomponentti 14 mph
    valmistusnumerot 1-88.


  • RF-4 ja RF-4D : RF-3 koneen taitolentoversio. Yhteensä 173 konetta rakennettiin vuodesta 1966 alkaen. Kolme prototyyppiä rakennettiin Ranskassa. Loput RF4-D koneeet rakensi lisenssillä Sportavia.  Yhtiön oli perustanut Alfons Putzer. Tehdas sijaitsi Dahlemissa silloisen Länsi-Saksan alueella. tehtaasta tuli myöhemmin osa  VFW-Fokker ryhmittymää.
    kärkiväli 11,26 m
    tyhjäpaino 272 kg 
    lentopaino 390 kg
    taitolentopaino 365 kg 
    matkanopeus 160 km/h
    suurin matkanopeus 180 km/h
    sakkausnopeus 70 km/h 
    lakikorkeus 6000 m 
    toimintamatka 670 km 
    moottori 39 hv Rectimo 4 AR 1200 (1192cc) 
    liitosuhde 20:1 
    polttoaineenkulutus nopeudella 170 km/h 9 l/h
    polttoaineenkulutus nopeudella 110 km/h 4 l/h
    valmistusnumerot 1 - 3 ja 4001 - 4158

  • RF-5 : peräkkäinistuttava kaksipaikkainen moottoripurjekone suunniteltiin vuonna 1968. Koneessa oli taitettavat siivenkärjet niin, että se voitiin säilyttää normaaleilla ovilla varustetussa lentokonehallissa. Kone on taitolentokelpoinen. Sportavia rakensi näitä koneita 126 vuoteen 1980 mennessä
    kärkiväli 13.74 m
    tyhjäpaino 420 kg
    lentopaino 650 kg
    suurin matkalentonopeus 185 km/h 
    taloudellinen matkalentonopeus 120 km/h
    sakkausnopeus 73 km/h
    lakikorkeus 5000 m 
    moottori 69 hv Limbach SL 1700 E 
    potkuri Hoffman
    liitosuhde 22:1
    ensilento tammikuu 1968
    valmistusnumerot 5001-5127

  • RF-5B: kone on edelleen kehitetty versio RF-5 koneesta. Suurimpana ulkoisena erona ovat kuplakuomu ja sen takana oleva matalampi runkolinja. Siipiä pidennettiin noin 2 metriä paremman liitosuhteen saavuttamiseksi. Kone ei ole taitolentokelpoinen. Koneita rakennettiin 78 kappaletta vuosien 1972 - 1978 välisenä aikana.
    kärkiväli 17,02 m
    tyhjäpaino 460 kg
    lentopaino 680 kg
    suurin matkalentonopeus 190 km/h 
    taloudellinen matkalentonopeus 120 km/h
    sakkausnopeus 68 km/h
    lakikorkeus 5500 m 
    moottori 69 hv Limbach SL 1700 E 
    potkuri Hoffman
    liitosuhde 26:1
    ensilento huhtikuu 1971
    valmistusnumerot 51001-51079 


  • RF-6 : Kolmipaikkainen vuonna 1970 suunniteltu kone.
    valmistusnumero 1.


  • RF-6B : Kaksipaikkainen rinnakkainistuttava taitolento- ja koulukone.Kone suunniteltiin vuonna 1973. Kaikki 45 valmistettua koneyksilöä rakennettiin Ransakassa Fournierin tehtailla. Koneen komposiittirakenteinen versio Slingsby T-67M 'Firefly' on käytössä koulukoneena useissa maissa.
    valmistusnumerot 1-44 ja 51


  • RF-7 : Yksipaikkainen taitolentokone, joka suunniteltiin vuonna 1970. Lähtökohtana oli RF-4D. Suurimpana erona lyhyempi siipi. Koneita on rakennettu vain yksi prototyyppi. Lisäksi yksi kone on valmistettu yksityisen rakentajan toimesta.
    moottori 68 hv Limbach 1700 D
    kärkiväli 9.4 m
    tyhjäpaino 300 kg
    lentopaino 445 kg
    suurin matkalentonopeus 220 km/h
    sakkausnopeus 86.5 km/h
    toimintamatka 650 km
    moottori 68 hv Limbach 1700 D
    ensilento maaliskuu 1970
    valmistusnumerot 7001 ja 02 


  • RF-8 : Peräkkäinistuttava kaksipaikkainen metallirakenteinen kone vuodelta 1973. Se oli suunniteltu sotilaskäyttöön koulukoneeksi
    valmistusnumero 8001.


  • RF-9 : Kaksipaikkainen rinnakkainistuttava moottoripurjekone, joka kehitettiin vuonna 1977. Sitä rakennettiin Ranskassa Fournierin tehtailla.
    valmistusnumerot 1 - 14.


  • RF-10 : Muovi ja hiilikuiturakenteinen moottoripujekone on kehitetty RF-9 versiosta. Kone suunniteltiin vuonna 1985. Brasilialainen Aeromot on rakentanut sitä lisenssillä nimellä Ximango.
    valmistusnumerot 01 - 14
    .


  • RF-47 : Kaksipaikkainen rinnakkainistuttava koulukone. Kone ei ole tullut sarjatuotantoon.
    valmistusnumerot 1 - 8

 

Fournierin suunnittelemia koneita on rakennettu noin 800 kappaletta ja niitä on käytössä noin 35 maassa ympäri maailmaa.

Koneitten valmistuksen päätyttyä ne ovat edelleen suosittuja taloudellisina ja käyttäjäystavällisinä koneina. harrastajat ovatkin muodostaneet aktiivisia yhteenliittymiä Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Koneilla on tehty useita ennätyksiä:

  • aaltolennon korkeusennätys 11200 metriä vuonna 1965. Koneena RF-3.
  • lento Kaliforniasta Cap Horniin ja takaisin vuonna 1971 RF-5 koneella.
  • atlannin ylitys RF-5 koneella Hampurista Yhdysvaltoihin Oshkoshiin vuonna 1980.
  • 17000 kilometrin lento Brasilian Porto Alegresta Oskoshiin ja takaisin vuonna 1990 RF-10 koneella.
  • Vuonna 2001 Sveitsiläinen, mutta nykyisin Brasiliassa asuva Gérard Moss lensi ensimmäisenä maapallon ympäri moottoripurjekoneella. Koneena oli RF-10 runkonumeroltaan 11. Kone oli rakennettu vuonna 1986 ja sen siipiä oli vahvistettu kestämään normaalia suurempi kuorma. Konessa oli kuvauslaitteita ja 290 litran polttoainesäiliö. Matkan pituus oli 55000 km ja reitti kulki 40 maan yli.
  • eniten silmukoita tunnissa. Heikki Nummela teki Oripäässä (EFOP) 372 silmukkaa RF 4D koneella OH-367X. 
  • atlannin ylitys pienimmällä koneella. Mira Slovak lensi RF-4 koneella Länsi-Saksasta Kaliforniaan vuonna 1968 ja takaisin seuraavana vuotena.

Fournierit Suomessa

Tuulia 2 mainos Ilmailu lehdessä 4/1969
Tuulia 2 mainos Ilmailu lehdessä 4/1969
Koneitten maahantuonnin aloitti insinööritoimisto Saalasti Helsingistä. Ensimmäiseksi tuotiin RF 4D mallia. Maahantuoja nimesi koneen Tuuliaksi. Kaksipaikkaiselle koneelle maahantuoja antoi nimen Tuulia 2.

Koneilla sattui alkuaikoina useita onnettomuuksia. Lehtitietojen perusteella näitä tapahtui erityisesti kokeneille moottorilentäjille eikä niinkään purjelentäjille. Kyse saattoi olla asenteista. Tuulia mahdollisti taitolennon eikä sitä pidetty oikeana lentokoneena vaan pikemminkin leikkikaluna. Esimerkiksi Ilmailusta löytyy artikkeli "Tuulia-urheilulentäjän leikkikalu". Usein syynä olikin taitolentoliikkeen aloittaminen liian matalalla. Lentokoneet, jopa ultratkin, vaativat lentäjältä aina vastuullista asennetta.

Suomen ilmailuliitto järjesti 8.-9.8.1970 ensimmäisen moottoripurjekoneiden Fly-in tilaisuuden Jämillä. Tapahtumaan saapui 7 Tuuliaa ja yksi Tuulia kakkonen. Taphtuma oli samalla ensimmäinen Tuulioitten Fly-in tapahtuma Suomessa. Milloinkahan järjestetään seuraava?

Club Fournier International järjesti vuonna 2004 lentotapahtuman, jossa 16 mopua kiersi Suomessa reittiä Malmi - Hyvinkää - Oripää. Ulkomaisista koneista 9 kpl oli Fourniereita, 4 Grobia, yksi Dimona, yksi Sheibe ja yksi D 112. Koneissa oli yhteensä 27 henkilöä. Tapahtumaan osallistui myös Suomalaisia. Linkkisivulla on linkki tapahtumasta olevaan keskustelupalstan juttuun.

PIK-24 Pileus
PIK-24 Pileus
Polyteknikkojen Ilmailukerhon Björn-Olof Lagercranz suunnitteli Pileus nimisen koneen, jossa olisi ollut RF 4D koneen runko ja PIK-20 siipi. Suunnitelma sai nimen PIK-24 Pileus. Projekti on kuitenkin edelleen kesken.
PIK-24 Pileus projektin runko. Entinen OH-399. Kuva Jouni Laukkanen.
PIK-24 Pileus projektin runko. Entinen OH-399. Kuva Jouni Laukkanen.