MINKKI Mustela vision
Tuntomerkit: Pitkänomainen ruumis, 30-45 cm. Häntä noin 15-23 cm. Koiras suurempi kuin naaras. Mustanruskea, vain alahuuli on valkoinen. Keskiselässä saattaa näkyä tummempi raita. Turkki on hieno ja kiiltävä.
Lisääntyminen: Rakentaa pesän rantatörmään tai louhikkoon. Pariutuu maaliskuussa. Koiras on polygaminen, ts. sillä on useita naaraita. Se lyöttäytyy pysyvästi kuitenkinvain yhden seuraan ja osallistuu jopa poikasten hoitoon. Touko-kesäkuussa naaras synnyttää 3-6 poikasta, jorta ovat aluksi sokeita. Poikaset imevät 5 viikkoa ja tulevat itsenäisiksi 4 kuukauden iässä. Sukukypsiä ne ovat 8-10 kuukauden iässä.
Esiintyminen: Alkujaan pohjoisamerikkalainen laji, joka on tuotu Suomeen turkistarhaeläimeksi. Tarhoista karanneet minkit ovat villiytyneet ja levinneet koko Fennoskandiaan. Asustaa järvien, jokien ja merien rannalla.
Ravinto: Pääasiassa kalaa, mutta pyydystää myös pikkujyrsijöitä, jäniksiä, lintuja, sammakoita, äyriäisiä, sipukoita ja hyönteisiä, syöpä joskun kasvinosiakin. Saalistaa useimmiten vedessä.
Elintavat: Yöeläin. Ui ja sukeltaa hyvin. Valtaa reviirin, jonka rajat merkitsee eritteillään.
KETTU Vulpes vulpes
Tuntomerkit: Terävä kuono, isot kolmion muotoiset korvat. Pitkä tuuhea häntä, jonka pää on valkoinen. Turkki on pehmeä ja tiheä. Selkä kellanpunainen - punaruskea, vatsapuoli valkoinen.
Lisääntyminen: Pariutuu helmi-maaliskuussa. Poikaset syntyvät touko-kesäkuussa. Poikueessa on 3-8 sokeata, pientä vilkasta poikasta, jotka kasvavat itsenäiseksi 3-4 kuukaudessa. Koiras pysyy naaraan seurana poikasaikana ja osallistuu ravinnon hankintaan.
Esiintyminen: Koko maassa metsissä, joskus lähellä ihmisasumuksiakin.
Ravinto: Kaikkiruokainen. Syö pikkujyrsijöitä, mutta myös marjoja, hedelmiä, hyönteisiä, linnunmunia, jäniksiä ja lintuja hanhen kokoisiin saakka.
Elintavat: Liikkuu hämärissä ja öisin. Kaivaa itse pesäkolonsa, mutta voi asettua myös hylättyyn mäyränpesään. Yksineläjä, joka vain lisääntymis- ja poikasaikanaelää pareittain.
NÄÄTÄ Martes martes
Tuntomerkit: Kissankokoinen. Pitkänomainen ruumis, jossa lyhyet jalat ja pitkä tuuhea häntä. Turkki tummanruskea. Kaulassa on etujalkoihin saakka ulottuva vaalean tai kirkkaan keltainen laikku.
Lisääntyminen: Synnyttää maalis-toukokuussa. Poikueessa on 3-5 aluksi sokeaa ja alastonta poikasta, jotka itsenäistyvät 3 kuukauden iässä.
Esiintyminen: Koko maassa erämaisissa havumetsissä.
Ravinto: Pienet nisäkkäät aina jäniksen kokoisiin saakka, pääasiassa kuitenkin oravat, joit ametsästää oksistossa. Syö myös lintuja, munia, hyönteisiä, marjoja ja hedelmiä.
Elintavat: Pääasiassa öisin liikkuva yksineläjä. Tekee pesänsä puunkoloihin tai vanhoihin petolinnun, variksen tai oravanpesiin. Kiipeilee ja hyppii erinomaisesti.
MÄYRÄ Meles meles
Tuntomerkit: ruumis tukeva ja paksu, noin 90 cm mittainen, jalat ja häntä lyhyet. Turkki on karhea. päässä on musta-valkea kuviointi. Selkäpuoli on harmaa ja alapuoli sekä jalat mustat.
Lisääntyminen: Pariutuminne voi ajoittua tammikuun ja lokakuun väliseen aikaan. Kantoaika on 7-13 kuukautta. Synnyttää 2-5 pientä, sokeata ja lähes alastonta poikasta, jotka vartuttuaan 6 kuukauden ikäisiksi tulevat omin voimin toimeen.
Esiintyminen: Meillä etelä- ja keskisuomessa, lehti ja sekametsissä.
Ravinto: Kaikkiruokainen
Elintavat: Pääasiassa yöaikaan liikkeellä oleva erakko. Lähtee maahan kaivetusta pesästään yleensä iltahämärissä liikkeelle. Päivät se lymyää pesäluolassaan, jonka se itse kaivaa tai ottaa ketun hylkäämänä käyttöönsä. Pesä on mutkikas käytäväjärjestelmä, jonne johtaa useita kulkuaukkoja ja jossa on keskellä vuorattu pesäkammio. Parisidos on elinikäinen.
SUPIKOIRA Nyctereutes procyonoides
Tuntomerkit: ruumis 50-70 cm, häntä 15-25 cm, paino 4-9 kg. Turkki ja häntä tuuheat, vaalean- ja mustankirjavat. Jalat lyhyet.
Lisääntyminen: Pennut syntyvät toukokuussa, ja niitä on pesueessa 7-11 kpl.
Esiintyminen: Nykyään supikoiria on koko maassa Lappia lukuunottamatta.
Ravinto: Supikoira on kaikkiruokainen keräilijä. Sille ovat tärkeitä pikkunisäkkäät, haaskat sekä tunkioiden tuotteet. Kesäisin se syö myös paljon selkärangattomia ja syksyisin viljaa ja marjoja.
Elintavat: Supikoiran talviuni on koiraeläinten keskuudesa ainutlaatuinen. Uni on kevyttä ja leutoina jaksoina supikoira lähtee herkästi etsiskelemään ruokaa. Se voi myös talvehtia mäyrän kanssa samoissa käytävissä, koska lähtee keväällä varhemmin liikkeelle. Supikoira selviytyy talvesta paksun ihonalaisen rasvakerroksen turvin nukkumalla, mutta kovin pitkään uneen ei sekään saa vararavintoa kerätyksi.
KÄRPPÄ
Tuntomerkit:
Lisääntyminen:
Esiintyminen:
Ravinto:
Elintavat:
|
